1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Petovahingot

Susien lampaille aiheuttamat vahingot lisääntyivät roimasti – Riistakeskus yrittää nyt suojella lampaita gps-seurannan avulla

Suomen riistakeskus on pannoittanut Länsi-Suomen alueella tällä laidunkaudella lampaita seitsemässä isossa maisemanhoitokohteessa. Pantojen avulla halutaan selvittää, voidaanko petovahinkoja ennaltaehkäistä.

Saija Niemi-Erkkilä ruokkii lampaita.
Lampuri Saija Niemi-Erkkilä on ollut lampaiden pannoituksiin tyytyväinen. Heidän tilallaan pantoja on käytetty jo usean vuoden ajan. Pantojen käyttöä on kiitelty kokeilun aikana laajemminkin.

Saija Niemi-Erkkilän neljänkymmenen lampaan laumassa makoilee neljä lammasta gps-pannat kaulassaan.

Kruunupyyssä sijaitsevalle maisemanhoitoalueelle helottaa heinäkuinen aurinko niin paahtavasti, että eläimet pysyttelevät rauhassa puiden varjossa.

Niemi-Erkkilän lampailla on tällä laitumella yksi oma panta entuudestaan. Kolme pantaa on Riistakeskuksen kokeilun kautta saatuja.

Riistakeskus kokeilee nyt ensimmäistä kertaa sitä, pystytäänkö petovahinkoja ennaltaehkäisemään lampaiden pannoitusten avulla.

Lampaiden suurpetovahinkoja ilmoitetaan vuosittain keskimäärin 300 kappaletta ja susivahinkoja reilut 100 kappaletta.

Viime vuosi oli tilastoissa kuitenkin synkkä, sillä pelkästään suden aiheuttamia vahinkoja lampaille ilmoitettiin yli 300.

Esimerkiksi Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa ja siellä tarkemmin Björkön saarilla 130 lammasta jäi viime kesänä maisemanhoitoalueella suden raatelemaksi.

Lähes 30 asteen helle piti lampaat rauhallisina Kruunupyyssä puoliltapäivin heinäkuisena kesäpäivänä. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Muun muassa tämä tapaus sai aikaan idean pannoituskokeilusta, kertoo Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan aluetoimiston suunnittelija Jaakko Alalantela.

– Alueella oli useampi sata lammasta ja, koska alue on valtava, vahingon havaitseminen on hankalaa. Syntyi ajatus, että kokeilisimme pantoja isoilla maisemanhoitokohteilla niin, että saisimme vahingosta tiedon nopeasti.

Alalantela muistuttaa, että eläimiä tarkkaillaan aktiivisesti ja jatkuvasti, vaikka alueet voivat olla syrjässä ja laajoja.

Riistakeskuksen pantoja on tällä hetkellä myös Björkössä. Lisäksi alueelle on asennettu muun muassa riistakameroita ja rakennettu petoaitaa.

Lue myös: Lampaat ovat palanneet Mustasaaren Björköön saarelle, missä susi raateli viime kesänä 130 lammasta – nyt lampaiden GPS-pannat kertovat, jos susi hyökkää

Länsi-Suomessa ei vielä vahinkoja

Kokeilu painottuu Länsi-Suomessa rannikkoalueelle, pääasiassa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin.

Riistakeskuksella on seurannassaan seitsemän isoa maisemanhoitokohdetta, joissa työtään tekevät laidunkauden aikana sadat lampaat. Pantoja on yhteensä 38, joiden avulla tarkkaillaan tilannetta alueilla.

– Toistaiseksi ei ole ilmoitettu petovahinkoja. Toki se on juuri elo-syyskuun aikana, jolloin vahinkoja enemmän sattuukin, Jaakko Alalantela toteaa.

Riistakeskuksen suunnittelija Jaakko Alalantela kertoo palautteen olleen tähän asti positiivista. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Pannan avulla lampaan liikkeitä alueella pystytään seuraamaan lähes reaaliajassa.

Jos on nähtävissä jotakin poikkeavaa, lampuri voi reagoida nopeasti ja lähteä tarkistamaan tilannetta.

– Jos katras hajoaa tästä ympäristöstä ja, kun meillä on useampi panta katraassa, pystymme huomaamaan, että siellä tapahtuu mahdollisesti jotakin poikkeavaa. Pantoja voi seurata vaikkapa aamukahvipöydästä ensimmäisenä aamulla, Alalantela sanoo.

Vielä harvinaista Suomessa

Osalle lampureista pannoitus on jo tuttua, kuten Kokkolassa lammastilaa pyörittävälle Saija Niemi-Erkkilälle.

Niemi-Erkkilällä on ollut lampailla käytössä pantoja jo useampana vuotena. Tällä hetkellä heidän omia pantojaan on yhteensä kahdeksan eri laitumilla.

Niiden avulla on seurattu lampaiden liikkeitä maisemanhoitoalueilla, jotka sijaitsevat usein kauempana tilasta.

Meillä ei ole susivahingoista kokemusta hirveän monilta vuosilta.

Saija Niemi-Erkkilä, lampuri, Kokkola

Petovahinkoja heille ei ole vielä sattunut.

– Sudet ovat lisääntyneet Länsi-Suomessa todella paljon ja me Länsi-Suomen lampurit olemme tavallaan aika uuden tilanteen edessä. Meillä ei ole susivahingoista kokemusta hirveän monilta vuosilta. Meillä on nyt kaikilla uuden oppimista, Niemi-Erkkilä pohtii.

Kruunupyy ei ole Jaakko Alalantelan mukaan suden reviirialuetta, mutta susia liikkuu myös Keski-Pohjanmaalla. Kokkolassa Niemi-Erkkilä kertoo myös karhun kulkeneen laidunalueen vierestä.

Kokeilu saanee jatkoa

Saija Niemi-Erkkilä uskoo, että digitaaliset välineet yleistyvät tiloilla hiljalleen. Hänen mielestään kaikilla tiloilla ei kuitenkaan olla tähän vielä valmiita.

– Uskon, että ne tilat ovat tulevaisuudessa etulyöntiasemassa, jotka ovat näitä keinoja jo ottaneet käyttöönsä.

Panta on kevyt eikä häiritse lammasta. Yleensä pannat laitetaan lampurin mukaan kesyimmille lampaille, jotta voidaan tarkistaa, etteivät ne esimerkiksi hierrä. Toimivuutta voidaan myös helpommin tarkistaa kesyillä yksilöillä, joita voi rapsutella samalla. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Suunnittelija Jaakko Alalantela arvelee kokeilun jatkuvan varmasti myös tulevina vuosina.

– Olemme saaneet positiivista palautetta myös niiltä lampureilta, joilla ei ole ollut aikaisemmin pantoja käytössä.

Riistakeskuksen susiLIFE -hankkeessa kokeillaan myös muita keinoja (siirryt toiseen palveluun) petovahinkojen estämiseksi.

Lue aiheesta lisää:

Susi iski lammastilalle Keuruulla – kyseessä luultavasti sama yksilö, joka on nähty alueella aiemminkin

Laama on lammasvahtina lauhkea, mutta ärhäkkä lauman puolustaja petojen hyökätessä – aseena kuusi terävää taisteluhammasta

Maisemanhoitoon saavat nyt tukea myös muut kuin maanviljelijät

Taiteilijapariskunnan 50 lammasta hoitaa maisemaa – "Varteenotettava elinkeino"