1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. opiskelu

"Haluaisin lisää armollisuutta" – yliopisto-opiskelijat haaveilevat ikuisen opiskeluoikeuden paluusta, ministeri ja rehtorit tyrmäävät ehdotuksen

Tavoiteajassa valmistuminen jää monilla haaveeksi koronakriisin keskellä. Toisaalta osalla opiskelijoista opinnot ovat edistyneet nyt paremmin kuin ennen koronaa.

Ympäristötekniikkaa opiskeleva Petra Oksa toivoo nykyistä enemmän joustoa niin Kelalta, lainsäätäjiltä kuin yliopistoiltakin. Hänellä on alkamassa kahdeksas opiskeluvuosi Tampereen yliopistossa. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Toimittaja Noora Haapaniemi paketoi SYLin kannanoton ja tamperelaisopiskelijat kertovat mielipiteensä aiheesta.

Petra Oksalla alkaa Tampereen yliopistossa jo kahdeksas opintovuosi.

– Minulla oli mielenterveysvaikeuksia opintojen alussa. Oikeastaan vasta kolmantena vuonna löysin avun piiriin. Sain masennusdiagnoosin ja hoidossa kesti kaksi vuotta. Se koko paketti oli sellainen, mikä selvästi hidasti opintojeni etenemistä.

Maisteri- tai diplomi-insinööritutkinnon suorittamisen tavoiteaika on viisi vuotta, mutta opiskelija saa opinto-oikeuden seitsemäksi vuodeksi.

Oksa haki ja sai tiedekunnaltaan vuoden lisäaikaa saattaa opintonsa loppuun. Vastaavaa jatkoaikaa on joutunut anomaan yksistään Tampereen yliopistossa noin 1 200 opiskelijaa alkavalle lukuvuodelle.

Myös opintotukikuukaudet valuvat osalla loppuun turhan aikaisin. Kelalle on tullut aiempaa enemmän korkeakoulutuen jatkoaikahakemuksia.

Korkeakoulututkinnon suorittamiseen käytössä olevien opintotukikuukausien määrää vähennettiin 55:stä 50:een vuonna 2014 ja 48:aan vuonna 2017. Kela voi perustelluista syistä myöntää yhdeksän tukikuukautta lisää. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Petra Oksan opintotukikuukaudet on käytetty jo ajat sitten, joten hän tekee ympäristötekniikan opinnäytetyönsä muutaman kuukauden palkan ja apurahojen turvin. Hän aikoo valmistua vuonna 2022.

Oksalla on yksi toive yliopistoille, Kelalle ja lainsäätäjille.

– Haluaisin lisää armollisuutta. Koska opiskelijoita on niin monenlaisia, pitäisi järjestelmän olla nykyistä joustavampi.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL esittikin puheenjohtajansa Annika Nevanpään suulla kesken kuumimman kesän ikuisen opinto-oikeuden paluuta (siirryt toiseen palveluun) (kannanotto SYL:n verkkosivuilla).

Ikuisen opinto-oikeuden lisäksi opiskelijajärjestö haluaa muutoksia opintotukijärjestelmään. Toiveissa on muun muassa nostaa tukikuukausien määrä nykyisestä 48:sta 55:een.

Jos rahaa ei heru lisää, Nevanpää haluaisi muuttaa toista paineita tuovaa rakennetta eli vuonna 2005 voimaan tullutta rajattua opintoaikaa.

– Opiskelijoiden ja nuorten mielenterveystilastot ovat romahtaneet ihan koko 2000-luvun ajalta tähän päivään saakka. Suunta jatkuu edelleen samalla kun meidän opiskelijoiden toimeentuloa on kiristetty. Painekattila on tällä hetkellä todella kova.

Ministeri ja rehtorit torjuvat toiveen ikuisesta opinto-oikeudesta

Painekattilan pihinä kuuluu ministeriöön saakka, mutta tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) mielestä opinto-oikeuden pidennys loputtomiin ei ole ratkaisu.

– Opiskelijat nostavat esille erittäin tärkeän asian. Haluan kuunnella ja keskustella opiskelijoiden kanssa ratkaisuista jaksamisen vahvistamiseksi. Ikuisen opiskeluoikeuden osalta lain avaaminen ei ole suunnitelmissa. Yksilöllinen opintopolku mahdollistuu myös nykyisellä lainsäädännöllä.

Kurvinen muistuttaa, että hallitus on tällä vaalikaudella panostanut hyvinvointia tukeviin hankkeisiin kaikissa korkeakoulussa.

Myöskään kyselyssämme yliopistojen johdolle SYL:n aloite ei saa kannatusta. Kysyimme kantaa 13 yliopistosta, ja saimme vastaukset kahdeksasta.

– Jyväskylän yliopisto ei kannata ikuisen opinto-oikeuden palauttamista. Tavoitteenamme on tavoiteajassa suoritetut perustutkinnot ja laadukas jatkuvan oppimisen tarjonta koko työuran ajan, koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen sanoo.

Ikosen arvion mukaan opintolainahyvitys on merkittävä kannustin valmistua tavoiteajassa.

"Opintojen tavoitteista syntyvä pieni paine aiheuttaa tutkimusten mukaan vähemmän stressiä kuin hidas eteneminen."

Esa Hämäläinen

Jyväskylän ja Helsingin yliopistosta kerrotaan koronan tuoman poikkeusajan lisänneen suoritettujen opintopisteiden määrää. Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläisen mukaan myös tutkintoja valmistui vuonna 2020 ennätyksellisesti, mikä osittain johtui vanhan tutkintojärjestelmän siirtymäajan päättymisestä.

– Opintojen tavoitteista syntyvä pieni paine aiheuttaa tutkimusten mukaan vähemmän stressiä kuin hidas eteneminen. Helsingin yliopistossa valmistumisajat ovat hieman lyhentyneet sen jälkeen, kun opintoaikaa alettiin uudelleen rajata lailla, Hämäläinen sanoo.

Myös Turun yliopistossa opintojen suoritustahti on kohentunut korona-aikana.

– Meidän vastuullamme yliopistona on laatia tutkintorakenteista sellaisia, että niistä on mahdollisuus selviytyä tavoiteajassa, koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn sanoo.

Turun yliopisto tarjoaa valmistuneille mahdollisuutta jäädä maksuttomaksi opiskelijaksi esimerkiksi sivuaineita suorittamaan muutamaksi lukuvuodeksi. Myös mm. Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoissa on tämä mahdollisuus.

Tampereen yliopiston koulutusvararehtori Marja Sutelan mielestä on hieman vanhanaikaista haaveilla loputtomasta opiskeluoikeudesta.

– Minusta on tärkeämpää puhua siitä, miten opiskelijat voisivat aidosti suorittaa tutkinnon tavoiteajassa kuin siitä ikuisesta opinto-oikeudesta, joka kuuluu ehkä menneisyyteen.

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto korostaa, että nyt yliopistoilla on aiempaa tehokkaammat keinot tukea opiskelijoita.

– Opintoajan rajaus on tarpeen, sillä sen myötä meidän on mahdollista ottaa opiskelijaan yhteyttä ja ohjata opiskelijaa suorittamaan opinnot kohtuullisessa ajassa.

Kuusiston mielestä ilman rajausta niin sanottujen ikuisuusopiskelijoiden määrä kasvaisi. Yliopiston kirjoilla saattaisi roikkua opiskelijoita vain saadakseen itselleen etuuksia kuten edullisempia aterioita ja opiskelija-asunnon.

Kuusiston mielestä ikuinen opinto-oikeus hankaloittaisi yliopistojen taloudellista asemaa ja huonontaisi siten opetuksen laatua.

Yliopistoilla tärkeä rooli opiskelijoiden tukemisessa

Rehtorit ymmärtävät opiskelijajärjestön huolen yliopisto-opintojaan puurtavien jaksamisesta.

– Hyvinvoivat opiskelijat ovat yliopistonkin voimavara. Yliopiston näkökulmasta on olennaista kehittää opetusta, Lapin yliopiston rehtori Antti Syväjärvi kirjoittaa vastauksessaan Ylen kyselyyn.

Myös Aalto-yliopiston opetusvararehtori Petri Suomala pitää tärkeänä tutkintorakenteiden jatkuvaa kehittämistä. Hän muistuttaa tarpeesta pitää opiskelijan työkuorma tasaisena akateemisen vuoden aikana.

Kyselyymme vastanneista myönteisimmin SYL:n aloitteeseen tuntuu suhtautuvan Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.

– Opintojen aikana kertynyt oman alan työkokemus edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen ja mielestäni tätä on mielekästä eri tavoin tukea.

Hän muistuttaa, että valmistuminen on opiskelijan etu, sillä monilla aloilla ei saa pätevyyttä ilman tutkintoa.

– Tältä osin SYL:n ehdotus edellyttäisi muutoksia tutkintoperustaisista pätevyysvaatimuksista osaamisperusteisuuden suuntaan.

Kelalta ei saa enää automaattista koronalievennystä

Kela maksoi opintotukea 281 349 opiskelijalle lukuvuonna 2019–2020. Heistä 82 018 opiskeli yliopistoissa.

Ensi lokakuussa Kela selvittää, miten opinnot ovat edistyneet lukuvuonna 2020–2021. Opintojen katsotaan edistyvän riittävästi, jos yliopisto-opiskelija on suorittanut vähintään viisi opintopistettä tukikuukautta kohti.

Viime syksynä vaatimuksista joustettiin hieman koronaepidemian takia, mutta nyt palataan normaaliin. Monille tukea saaneille kolahtaakin pian postiin Kelan selvityspyyntö.

Suunnittelija Else Turtiainen Kelan opintotukiryhmästä neuvoo tarkistamaan elo-syyskuussa, että kaikki opintosuoritukset löytyvät rekisteristä. Mahdolliseen selvityspyyntöön kannattaa vastata.

– Opintotukea ei lakkauteta, vaikka opiskelija ei ole suorittanut riittävästi opintopisteitä, jos siihen on hyväksyttävä syy, esimerkiksi sairaus tai koronaepidemiasta johtuva syy.

Turtiainen pitää tärkeänä, että opiskelijoiden tilanne selvitetään ja heidät ohjataan tarvittaessa hakemaan esimerkiksi sairauspäivärahaa tai kuntoutusta.

Korkeakoulututkintoa suorittavilta on tullut aiempaa enemmän hakemuksia jatkaa tukikautta.

– Oletamme, että se johtuu siitä, että koronan vuoksi osalla opiskelijoista opinnot ovat viivästyneet. Korona on näkynyt myös siinä, että opiskelijoilla on ollut aiempaa vähemmän ulkomaan jaksoja eli vaihtoon ei ole voinut lähteä, Turtiainen sanoo.

Helpottaisiko ikuinen opiskeluoikeus suorituspaineita? Voit keskustella uutisesta 3.8. klo 23 asti.

Lue myös:

Korkeakouluopiskelijat ovat jaksamisensa äärirajoilla: "Korona tappaa paljon enemmän kuin tiedämmekään – se tappaa naurun, se tappaa hymyn"