1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. olympialaiset

Kun suomalaiset kamppailevat mitaleista olympialaisissa, nähdään Urheilumuseossa kävijäpiikki – ovella esitetään aina sama kysymys

Kylmiä väreitä ja tippa linssissä. Urheilu on suurten tunteiden laji, osoittaa Urheilumuseon näyttely ja opaskierros Helsingissä. Se palauttaa mieleen olympialaisten huippuhetkiä.

Lasse Viren juoksi kultaa Münchenissa vuonna 1972
Lasse Viren juoksi kultaa Münchenissa vuonna 1972

Olympialaisten ja muiden isojen urheilutapahtumien aikana Urheilumuseossa (siirryt toiseen palveluun) koetaan kävijäpiikki. Myös Tokion olympialaisten aikana asiakkaiden määrä on lisääntynyt.

Erityisesti amerikkalaisturisteja kiinnostaa "Lentävä suomalainen" eli juoksija Paavo Nurmi (1897–1973). Hän on Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin (siirryt toiseen palveluun) olympiaurheilija.

Paavo Nurmi saavutti kolmissa olympiakisoissa 1920-luvulla yhteensä yhdeksän kultamitalia ja kolme hopeaa.

– Paavo Nurmesta oli mediassa valtavasti juttuja. Hän oli supersankari, jota vieläkin muistellaan, vaikka aikaa on kulunut jo sata vuotta, sanoo Urheilumuseon museolehtori Jonna Kokkola.

– Olympialaiset aiheuttavat aina pientä säpinää myös Urheilumuseossa. Ihmisten urheilumuistot liittyvät usein olympialaisiin, museolehtori Jonna Kokkola sanoo. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Museokävijöitä kiinnostaa yksi urheilija Paavo Nurmeakin enemmän.

Jonna Kokkola kertoo, että jo sisääntuloaulan kassalla asiakkaiden kysymys kuuluu:

– Onko teillä ne Matti Nykäsen mitalit?

Tulijoiden ei tarvitse pettyä. Jonna Kokkola vastaa heille, että mäkihyppääjä Matti Nykäsen (siirryt toiseen palveluun) (1963–2019) kaikki mitalit ovat nykyisin Urheilumuseossa. Niistä maailmanmestaruus- ja olympiamitalit ovat esillä näyttelyssä.

Mäkihyppääjä Matti Nykänen voitti urallaan viisi olympiamitalia. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Suomalaisia urheilusankareita ympäröivä loisto ei ole himmennyt, ja suomalaiset haluavat elää ja kokea yhä uudestaan olympialaisten huippuhetket.

Yksi niistä on juoksija Lasse Virénin suoritus Münchenin olympialaisissa vuonna 1972. Virén kaatui 10 000 metrin juoksussa, otti kärkijoukon kiinni ja voitti silti olympiakultaa.

Historiallisen hetken voi palauttaa mieleen katsomalla sen museossa videolta.

– Urheilu aiheuttaa suuria tunnereaktioita. Ihmisillä tulee täällä kylmät väreet ja kyyneleet silmiin esineitä, urheilijoiden kuvia ja vanhoja filmejä katsoessa.

Jos jotain museosta vielä puuttuu, niin Lasse Virénin mitalit.

– Sitkeästi odotamme ja toivomme, että ne vielä saisimme, Jonna Kokkola sanoo.

Hän muistelee, että mitalit ovat tällä hetkellä juoksijalla itsellään.

Näyttelyssä on Sievisen uimahousut ja Nurmen piikkarit

Helsingin Olympiastadionilla sijaitseva Urheilumuseo on urheilun ja liikunnan erikoismuseo, jonka kokoelmissa on yli 30 000 esinettä. Suurin osa on saatu lahjoituksina urheilijoilta.

Nähtävänä on muun muassa uimari Jani Sievisen uimahousut ja -lasit.

Sievinen sai hopeamitalin 200 metrin sekauinnissa Atlantan olympialaisissa vuonna 1996.

Dramaattisia hetkiä koettiin Sydneyssä neljä vuotta myöhemmin, kun hänen uimalasinsa tipahtivat heti kisan alussa ja Sievinen jäi ilman mitalia.

Urheilumuseossa on juoksija Paavo Nurmen 12 olympiamitalia. Keskellä hänen sekuntikellonsa. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Paavo Nurmen juoksupiikkarit näyttävät lasivitriinissä nykymittapuussa vaatimattomilta ja alkeellisilta tossuilta.

Monikertaisen paraolympiavoittaja Leo-Pekka Tähden kelaushanskat ovat rispaantuneet ja kuluneet kovassa käytössä.

Keihäänheittäjä Heli Rantasen kultaheitosta Atlantan kisoissa on tasan 25 vuotta. Museosta löytyy hänen kilpailussa käyttämä urheilupaitansa.

Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti osallistuu myös Tokion paraolympialaisiin. Kuvassa hänen kelaushanskansa.
Oikealla keihäänheittäjä Heli Rantasen paita Atlantan kesäolympialaisista vuodelta 1996. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Näytteillä on myös paljon vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin liittyviä esineitä kuten visakoivusta ja hopeisesta maljaosasta valmistettu olympiasoihtu. Sen suunnitteli Aukusti Tuhka (1895–1973).

Niitä tehtiin vain 23, ja soihdut ovat harvinaisuuksia, joista maksetaan huutokaupoissa suuria summia.

Helsingin olympialaisisssa vuonna 1952 soihdun toi stadionille juoksija Paavo Nurmi. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Olympiaopastuksia Tokion kisojen ajan

Urheilumuseo avautui yleisölle uudistuneena lokakuussa 2020. Koronapandemian takia se piti sulkea jo muutaman kuukauden kuluttua. Nyt museo on ollut avoinna tämän vuoden toukokuusta.

Tokion kisojen ajan Urheilumuseossa järjestetään olympia-aiheisia yleisöopastuksia sekä luentoja.

Museossa kannattaa varautua siihen, että olympiaopastusten osallistujamäärää on rajoitettu koronatilanteen takia. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

– Olympialaiset ovat paisuneet valtavasti. Mukaan tulee jatkuvasti uusia maita ja lajeja. Emme pystyisi järjestämään Suomessa sellaisia kisoja kuin Tokiossa on nyt, pohtii museolehtori Jonna Kokkola.

Ensi vuonna on kulunut 70 vuotta Helsingin olympialaisista. Kokkolan mukaan juhlavuosi tulee näkymään monella tapaa myös museon toiminnassa. Tarkoitus on muun muassa järjestää pop up -näyttelyitä.

– Olympialaiset olivat aikoinaan Suomelle huikea ponnistus, ja siinä onnistuttiin mahtavasti. Maineemme hyvänä kisajärjestäjänä juontaa vuoden -52 kisoihin.

Helsingin olympastadion on yksi suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteoksista. Se valmistui vuonna 1938. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Osallistu keskusteluun: Mikä on sykähdyttävin olympiamuistosi? Voit keskustella aiheesta 30.7. klo 23 saakka.

Lue myös: Matti Mattsson järjesti jättipaukun Tokion olympia-altaassa! Kauhoi häikäisevällä esityksellä pronssille: "Ihan päätöntä touhua"

Pekka Honkanen pelasti Matti Nykäsen arvokisamitalit Urheilumuseon vitriiniin ja on nyt valmis eläkkeelle: ”Toivon, että Urheilumuseo olisi koko kansan kokoontumispaikka”