1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsäpalot

Metsäpalot luovat tuhoa ja monimuotoisuutta luontoon – tuhkasta nousee uutta elämää

Metsäpalon jäljiltä uhanalaisille lajeille syntyy uusia alueita, mutta samaan aikaan myös uusia uhkia metsänomistajille. Paloalueelle jätetyt rungot korjataan usein pois, jotta vahingoista saadaan jonkin verran korvausta. Luonnon uudistumisen kannalta toimenpiteen vaikutukset ovat kaksijakoisia.

Metsäpalon jäljet peittyvät nuoriin koivuihin ja maitohorsmiin. Metsäasiantuntija Kari Laiho hämmästelee maaston nopeaa uusiutumista Pyhärannassa. Kuva: Markku Sandell / Yle

Maastopalojen määrä roihahti heinäkuussa helteen kuivaamassa Suomessa. Kalajoen satojen hehtaarien paloalue on poikkeuksellisen suuri, sillä yleensä maastoa palaa vain muutamia hehtaareja jos sitäkään. Viime kesänä tosin Muhoksella paloi yli 250 hehtaaria maastoa.

Ilmatieteen laitos julkaisi alkukesästä eri tahojen yhteistyönä syntyneen raportin (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Fennoskandiassa ilmastonmuutos ja metsänhoitio vaikuttavat maastopaloriskiin.

Lukkiutuvat sääilmiöt, kuten tänä kesänä vallinnut pitkä kuiva ja kuuma kausi sekä metsänhoidossa käytetyt, kipinöitä iskevät maanmuokkausmenetelmät lisäävät paloriskiä. Tänä kesänä ja aiemminkin metsänhoitoyhdistykset ovat antaneet paikallisia telojen käyttökieltoja metsäpalovaara-aikoina

Luonnonvarakeskuksen tutkija Ilkka Vanha-Majamaa arvioi metsäpaloilla olevan hyvin monitasoisia vaikutuksia. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Luonnonvarakeskuksen tutkija Ilkka Vanha-Majamaa näkee metsäpalojen kahdenlaiset vaikutukset.

– Metsäpalot ovat luontainen osa metsien dynamiikkaa. Niissä vapautuu ravinteita ja ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta noin pidemmällä aikavälillä. Lyhytaikaiset vaikutukset ovat pääsääntöisesti ja puuston arvon kannalta hyvinkin negatiivisia. Eli palolla on hyvin monenlaisia vaikutuksia. Vaikutukset riippuvat paljolti palojen laajuudesta ja intensiteetistä, onko esimerkiksi kyse kevyestä maapalosta vai voimakkaasta latvapalosta.

Metsäpalon vaikutukset näkyvät pitkään. Kuvassa Metsähallituksen ennallistamispoltto eli hallittu metsäpalo. Kuva: Ari Lahtinen / Metsähallitus

Luonnon monimuotoisuuden kannalta metsäpalot luovat tilaa uhanalaisille lajeille, jotka vaativat palaneita alueita elinympäristökseen.

– Uhanalaisista lajeista kolme prosenttia tarvitsee suoranaisesti metsäpaloja, näissä on sekä hyönteis- että kasvilajeja, Vanha-Majamaa sanoo.

Myös paahderinteillä viihtyviä lajeja metsäpalot auttavat, sillä usein nämä alueet ovat voineet kuusittua ja kasvaa umpeen. Vanha-Majamaan mukaan nämä alueet eivät pala nykyään niin usein kuin ne ilman ihmisvaikutusta palaisivat.

– Näitä lajeja, jotka ovat riippuvaisia tällaisista paloympäristöistä, on 16 prosenttia uhanalaisista lajeista.

Pyhärannassa paloi 40 hehtaaria metsää vuonna 2018

Varsinais-Suomen Pyhärannassa palokunnilla oli hikiset oltavat kolme vuotta sitten. Metsäkoneen kipinästä mahdollisesti alkunsa saanut tuli uhkasi jo asuintaloja, kunnes palo saatiin taltutettua. Helikoptereilla oli lyhyt matka hakea sammutusvettä läheisestä merenlahdesta ja tuulikin hieman tyyntyi.

Pyhärannassa isot puut korjattiin pois palon jälkeen. Nyt koivuvesakko nousee avoimessa maastossa. Kuva: Markku Sandell / Yle
Männyntaimet kasvavat pensasmaisina, koska tuhkainen maa antaa paljon ravinteita. Kuva: Markku Sandell / Yle

Metsänomistajille sankan tukkimetsän häviäminen savuna ilmaan oli katkera takaisku. Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsäasiantuntija Kari Laiho kertoo, että aluetta yritettiin saada eri tavoin suojelukohteeksi. Nihkeät neuvottelut viranomaisten ja ministeriöiden kanssa eivät johtaneet mihinkään ja pystyyn jäänet puut korjattiin pois myyntiin.

Paloalueella liikkuessaan huomaa isoista kannoista, että osa puista on ollut yli satavuotiaita.

Viime vuonna myös Luken tutkija Ilkka Vanha-Majamaa kävi Pyhärannassa. Silloin istutetut männyntaimet voivat huonosti kuumassa maassa ja runsaasti taimia oli kuivunut.

Kuva: Markku Sandell / Yle

Nyt Kari Laiho katselee maastoa hämmästyneenä.

– Tässä on suuri muutos tapahtunut. Vielä viime vuonna oli aika lohduton näky. Nyt maitohorsma alkaa väistyä ja puuta tulee tilalle. Ravinteisuus riittää varsinkin tämän lannoittavan tuhkan kautta.

Tuhka antaa ravinteita pariksikymmeneksi vuodeksi. Nuorta hies- ja rauduskoivua on noussut vesakoksi maisemaan. Myös lähialueen pajut ja haavat ovat siementäneet taimia paljaaseen maastoon. Lehtipuiden vesojen joukosta yrittävät nousta myös ihmisen kylvämät männyt.

Paljaat kivet muistuttavat vielä tulen voimasta ja hiiltyneitä puunjuuria kohoaa maasta. Laihon mukaan uusia lajeja ilmestyi palaneeseen maastoon nopeasti.

Kivet ovat lohkeilleet metsäpalon kuumuudessa. Niistä irtoaa nyt maahan myös eri kivennäisaineita. Kuva: Markku Sandell / Yle

– Heti palon jälkeen siinä oli kuplamörskyt ja huhtakurjenpolvi ja muut, mitkä ei voi tullakaan ilman, että lämpötila nousee tiettyyn asteeseen ja tilaa ja valoa riittää.

Paloalueen suojelu ei onnistunut

Kulotusta haluttaisiin käyttää metsänhoidossa nykyistä enemmän, mutta muuttuneet käytännöt saavat metsänomistajat mieluummin myymään puunsa esimerkiksi lämpölaitoksille. Aiemmin metsänomistaja ei joutunut maksumieheksi tilatessaan pelastuslaitoksen kulotuskohteeseen tai ottaessaan vakuutuksen.

Palon jäljet näkyvät vielä maisemassa. Kuva: Markku Sandell / Yle

Metsäasiantuntija Kari Laiho sanoo, että Pyhärannan paloalue olisi sopinut hyvin suojelukohteeksi.

– Selvitimme perinpohjaisesti korvausmahdollisuutta, mutta lopulta olisi ollut mahdollista saada vain palaneen puun arvo. Kukaan metsänomistaja ei sillä hinnalla siihen lähtenyt, vaan halusi nämä puut pois.

Tuhoalueella oli palon jäljiltä 150-200 kuutiota kuollutta tai heikkokuntoista puuta. Metsälain mukaan yli 10 kuution tuhopuut on korjattava pois hyönteisriskin takia.

Metsäasiantuntija Kari Laiho arvioi lähimetsien olleen vaarassa, jos kuolleet puut olisivat jääneet paikoilleen.

– Ytimennävertäjä männyillä ja okakaarnakuoriainen olisivat voineet lähteä liikkeelle. Tällaiset heikentyneet pystypuut, osa hengissä ja osa kuolleita, niin olisi hyvin helposti aiheuttaneet hyönteistuhoja naapureiden metsiin.

Maitohorsmat valtasivat aluksi paloalueen. Nyt ne alkavat väistyä lehtipuiden tieltä. Kuva: Markku Sandell / Yle

Pyhärannan paloalueelle nousee todennäköisesti sekametsä, missä on lehti- ja havupuita. Metsäasiantuntija Kari Laiho arvioi raivaussahalla olevan rajusti käyttöä koivuvesakoiden taltuttamisessa kolmen-neljän vuoden kuluttua.

Tuhkalannoituksen ehtyessä 25 vuoden kuluttua metsään on tehtävä ensiharvennus. Silloin kerätään pikkutukkia ja kuitupuuta.

Kalajoen metsäpalo on suurin vuosikymmeniin. Kuva: Glenn Hägg / Lehtikuva

Onko Suomen metsäpaloilla globaalia merkitystä?

Suomen metsäpalot ovat useimmiten varsin pieniä, koska ne havaitaan yleensä nopeasti ja tiheä metsäautotieverkosto auttaa sammuttajien pääsyä metsäalueille.

Venäjän metsäpalojen kohdalla tilanne voi olla toinen. Esimerkiksi erämaaalueilla palojen annetaan usein sammua itsekseen elleivät ne uhkaa asutuskeskuksia. Satojen neliökilometrien laajuisten metsäalueiden tuhossa maailman hiilinielut hupenevat vauhdilla.

Suomen pienet palot eivät Luonnonvarakeskuksen tutkija Ilkka Vanha-Majamaan mukaan juurikaan vaikuta.

– Noin globaalisti Suomen metsäpalot ovat hyvin pieni osa maapallon metsäpaloista, joten niillä ei hiilitaseiden kannalta juurikaan ole merkitystä.

Lue myös

Poikkeuksellisen suuri maastopalo osui toisen kerran Kalajoelle – iso roihu koettiin myös 50 vuotta sitten, ja tulevaisuudessa palojen määrä kasvaa

Erämaiden metsäpalot ovat yleisiä, mutta niiden sammuttaminen vaikeaa – Yleensä palot ovat luonnolle hyväksi

Keijulaivue suunnistaa savun perässä kohti uutta elämää

Kalifornialaisen Paul Clementin talo on palanut jo kahdesti maastopaloissa – nyt Kalifornia haluaa rajoittaa rakentamista riskialueille

Metsäpalot piinavat Venäjän Karjalaa – Yle seurasi, kuinka vapaaehtoiset auttavat sammutustöissä

Kanadan länsiosaan julistettiin hätätila maastopalojen vuoksi – paloja riehuu myös Yhdysvalloissa