1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Milloin koronasta tulee tauti muiden joukossa? Kysyimme kolmesta sairaanhoitopiiristä, miten jälleen lehahtanut epidemia nujerretaan

Kaikki kolme sairaanhoitopiiriä korostavat rokotustahdin nopeuttamisen tärkeyttä epidemian kitkemisessä. Asiantuntijat uskovat, että mitä korkeammaksi rokotuskattavuus saadaan, sitä vapaammin yhteiskunnan toiminta voi alkaa palautua normaaliksi.

Kuvassa juhlijoita viime viikonloppuna järjestetyillä Tikkurila Festivaaleilla. Festivaalien jälkeen Vantaan kaupunki ilmoitti, että juhlijat ovat saattaneet altistua koronavirukselle. Festivaali järjestettiin ulkoilmatapahtumana. Sen päiväkohtainen yleisöraja oli 8 000 henkilöä. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Koronavirustilanne heikkenee Suomessa nyt nopeasti.

Torstaina Suomessa kirjattiin 765 tartuntaa, joista 379 on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, 109 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja 56 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä.

Kyseessä oli kolmas päivä peräkkäin, kun Suomessa todettiin yli 600 tartuntaa päivässä.

Lue myös: Suomen koronatartuntojen määrä loikkasi viikossa lähes kolmanneksen

Kysyimme sairaanhoitopiireiltä, miltä epidemiatilanne näyttää ja mitä toimenpiteitä sen nujertaminen vaatii.

HUS: Rokottajia tarvittaisiin lisää

Koronan neljäs aalto leviää HUSissa nyt kiihtyvällä vauhdilla, mutta rokotusten ansiosta sairaanhoidon kannalta sen merkitys on pienempi, kertoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärveä sijaistava sisätautien ja kuntoutuksen toimialajohtaja Jukka Louhija.

Tällä hetkellä sairastuneet ovat pääosin nuoria, jotka sairastuvat harvoin koronataudin vakavaan muotoon.

– Kuitenkin jos tarpeeksi moni nuori sairastuu, niin silloin vakaviakin sairauksia ilmenee. Se on ikävää matematiikkaa, Louhija toteaa.

Hän korostaa, että avain tilanteesta ulos ovat rokotukset.

– Niiden avulla on säästetty satojen suomalaisten henki. Olisin kuitenkin toivonut, että rokotustahti voisi olla vielä nopeampi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että rokottajista on enemmän pulaa, kuin rokotteista.

Tätä selittää hänen mukaansa se, että sairaanhoitajia on kesälomilla, ja toisaalta henkilöstöä on jouduttu siirtämään muun muassa tartunnanjäljitykseen. Kiireettömästä hoidosta henkilöstöä on puolestaan siirretty niin ikään jäljittäjiksi ja rokottajiksi.

– Tilanne oli tiukka jo kesän alkaessa, ja deltavariantin lehahtaminen vaikuttaa meidän kokonaistoimintaan.

Täysin viimeisimpien koronalukujen vaikutusta ei vielä edes tiedetä.

– Sairaaloihin tilanne heijastuu yleensä kolme viikkoa jälkeenpäin. Olen kuitenkin suhteellisen optimistinen ettei suuria ongelmia aiheudu, sillä riskiryhmät on jo kattavasti rokotettu.

Louhija ymmärtää, että koronatilanne ja rajoitukset kyllästyttävät jo monia.

– Siksi olisin varovainen lisäämään rajoitteita. Jos vielä muutama kuukausi jaksetaan pestä käsiä, käyttää maskia, pitää välimatkoja ja käydä rokotuksissa, niin epidemia saadaan todennäköisesti siihen pisteeseen, että rajoitteita voidaan ryhtyä poistamaan.

Varsinais-Suomi: Rokotustahti hidastumassa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala on huolissaan tartuntojen äkillisestä kasvusta. Kuitenkin sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrä on pysynyt suhteellisen matalana eikä ole noussut samaa tahtia tartuntojen kanssa.

Huolta aiheuttaa rokotustahti.

– Se on meillä liian hidas ja jopa hidastunut jonkin verran. Toivomme, että kunnat panostaisivat siihen, että rokottajia ja spontaaneja rokotuspisteitä olisi.

Lapsista Suomessa rokotetaan tällä hetkellä 12–15-vuotiaita riskiryhmään kuuluvia. Asetus perusterveiden lasten rokottamisesta on vielä valmisteilla.

– Kun se tulee lainvoimaiseksi, niin ryhdymme heti rokottamaan myös heitä, Rintala sanoo.

Rokotusten eteneminen on tärkeää syksyn turvaamiseksi. Rintalan mukaan Varsinais-Suomessa on tarkoitus aloittaa lähiopetuksessa niin peruskouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa kuin korkeakouluissakin.

– Maskien käyttöön tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta altistumisilta vältytään. Itse toivon, että Suomeen voitaisiin asettaa maskipakko tiettyihin tilanteisiin. Se olisi akuutti, lääkkeetön keino hoitaa epidemiaa.

Pirkanmaa: Tartunnanjäljitys kuormittunut

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä huonontunut koronatilanne koettelee tartunnanjäljitystä.

– Sitä tehdään kaikin voimin, mutta työmäärä uhkaa nousta niin suureksi, että aletaan olla jo kriittisillä rajoilla siinä, kuinka tartunnanjäljityksessä pysytään mukana, kertoo TAYSin infektioyksikön apulaisylilääkäri, infektiolääkäri Janne Laine.

Hänen mukaansa mahdollisista lisätoimista käydään sairaanhoitopiirissä keskustelua.

– Tartuntaluvut ovat sellaisia, että on syytä harkita, onko nyt aika niin suurille kokoontumisille, kuin mitä olemme viime viikkoina nähneet. Toisaalta nämä ovat myös arvovalintoja, vaakakupissa on kaksi puolta.

Myös Pirkanmaalla epidemian ryöpsähdys on sattunut huonoon aikaan terveydenhuoltohenkilökunnan riittävyyden kannalta.

– Jos tähän osuu sairaanhoidon tarpeen voimakas kasvu, niin olemme vaikeuksissa, Laine sanoo.

Laineen mukaan Pirkanmaalla on tarkoitus käynnistää ainakin perusopetus ja toinen aste lähiopetuksessa.

– Aikaisemmat kokemukset siitä, mikä on lasten merkitys tartunnan välittäjänä kouluympäristössä, on osoittautunut aika vähäiseksi. Mielestäni pitäisi olla aika iso kynnys sille, että lähiopetukseen lähdettäisiin puuttumaan. Toki emme täysin tunne vielä deltavariantin käyttäytymistä.

Rokotuskattavuuden nostaminen tavoitteena

Syksyn koronatilannetta on tuoreiden tartuntalukujen valossa hankala ennustaa. Tahtotila on, että rokotuksia saataisiin annettua niin paljon, että syksyn käynnistäminen onnistuisi turvallisesti.

– Ihmiset ovat vielä lomalla, mutta syksyllä koulut ja työt jälleen alkavat. Viime syksynä tauti lehahti, ja niin voi käydä taas, riippuen rokotekattavuudesta. Uskon, että jos 80–90 prosenttia väestöstä on rokotettu, riski lehahdukseen on hyvin pieni, sanoo HUSin sisätautien ja kuntoutuksen toimialajohtaja Jukka Louhija.

Tähän mennessä ensimmäisen koronarokoteannoksen on Suomessa saanut reilut 3,6 miljoonaa ihmistä eli 65,5 prosenttia väestöstä. Täyden rokotessuojan on saanut noin 1,8 miljoonaa suomalaista eli 32,9 prosenttia väestöstä.

Virus on pandemian muuntunut jo useampaan otteeseen, ja se voi muuntua yhä. Kuitenkin tavallisesti viruksilla on taipumus ajan mittaan lieventyä, Louhija kertoo.

– Pandemiatilanteessa on mahdollista, että suurissa väestökeskittymissä kehittyy vielä pahempi variantti, joka olisi rokotteellekin vastustuskykyinen, mutta sen riski on tilastollisesti ja historiallisesti pieni.

Asiantuntijat uskovat, että mitä korkeammaksi rokotuskattavuus saadaan, sitä vapaammin yhteiskunnan toiminta voi alkaa palautua normaaliksi.

– Silloin koronasta tulee niin sanotusti perusflunssa. Arvelen, että vuodenvaihteeseen mennessä täytyy päästä jo normaaliin elämään viruksen kanssa: hyväksyä, että tautia on pitkäänkin yhteiskunnassa ja hyväksyä tietty määrä tapauksia, jos kuitenkin vakavien tapausten määrät pysyvät alhaisina, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala.

Tällöin myös maskien käytöstä voitaisiin luopua, joskaan haittaa niiden käytöstä ei ole, Rintala toteaa.

– Ihmisten elämää voisi helpottaa, jos he käyttäisivät maskeja hengitystieinfektioiden aikana jatkossakin, etenkin jos heillä itsellä on oireita.

Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla torstaina 29.7.2021 kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi:

Koronatartunnat ampaisivat nousuun Suomessa, HUSin apulaisylilääkäri: "Kahden rokoteannoksen kattavuus on riittämätön"

Virologian professori Olli Vapalahti: Vielä ei ole rajoitusten poistamisen aika

Koronatartunnat lisääntyvät, mutta sairaalahoidossa olevien määrä ei kasva samassa suhteessa – HUSin Lehtonen: "Pelkkien tartuntojen laskeminen ei kuvaa tilannetta"

Tartunnanjäljitys ruuhkautuu pääkaupunkiseudulla – Vantaalla altistuneita lähestytään tekstiviestitse, Helsingissä osa jäänyt tavoittamatta