1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maastopalot

Poikkeuksellisen suuri maastopalo osui toisen kerran Kalajoelle – iso roihu koettiin myös 50 vuotta sitten, ja tulevaisuudessa palojen määrä kasvaa

Kalajoen maastopalo voi olla laajimmalle alueelle levinnyt maastopalo vuosikymmeniin. Asiantuntijoiden mukaan jatkossa todennäköisyys isoille paloille kasvaa ilmastonmuutoksen takia.

Suurin osa metsäpaloista Suomessa pystytään rajaamaan niin, että ne eivät leviä suuriksi. Kalajoen palon syttymissyytä ei vielä tiedetä. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Kalajoella maanantaista asti roihunnut maastopalo on todennäköisesti suurin Suomessa sitten 1970-luvun.

Palo oli aluksi noin 70 hehtaarin laajuinen. Paloalue kasvoi viime yönä noin 300 hehtaariin, ja sammutustyöt ovat yhä käynnissä.

Yli 200 hehtaarin maastopalot ovat Suomessa hyvin harvinaisia: Metsäkeskuksen mukaan suurimmat metsäpalot ovat yleensä 50–100 hehtaarin kokoisia.

Viime kesänä Muhoksella paloi noin 250 hehtaaria metsää. Muhoksen palo oli suurin yli kahteenkymmeneen vuoteen. Nyt Kalajoen palo on sen edellä.

Videolta näet, millaiset jäljet Muhoksen satojen hehtaarien metsäpalo jätti viime kesänä.

Vielä viime vuosisadalla suuria maastopaloja nähtiin useita. Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtosen mukaan ennen 1970-lukua laajat maastopalot eivät olleet niin harvinaisia.

– Vielä 1800-luvulla suuri osa metsästä oli kaskiviljelyn piirissä. Silloin metsää paloi, eikä metsää ajateltu samalla tavalla arvokkaana luonnonvarana kuin nykyään.

Hämeen ammattikorkeakoulun metsätalouden lehtori Henrik Lindbergin mielestä tällainen kuiva kesä olisi 1920- tai 1930-luvulla johtanut yli 50 000 hehtaarin metsäpaloihin yhden kesän aikana.

– Nykyisten maastopalojen sijaan aikaväli 1997–2020 oli poikkeuksellinen, sillä isoja maastopaloja ei ollut. Seuraavien vuosikymmenien aikana ilmastolliset todennäköisyydet maastopaloille kuitenkin kasvavat, Lindberg sanoo.

Tulevaisuudessa mahdolliset pitkittyneet hellejaksot ja jatkuva kuivuus siis luovat otollisia olosuhteita maastopalojen syttymiselle.

Pohjanmaalla palaa usein

Käytännössä Kalajoen 300 hehtaaria vastaa yli 420 jalkapallokenttää palanutta metsää. Poikkeuksellisen suuri maastopalo osui jo toisen kerran Kalajoelle: noin 1500 hehtaarin palo koettiin siellä vuonna 1970.

Yhteensä Suomessa palaa keskimäärin noin 300–800 hehtaaria metsää vuodessa.

Kalajoen palon syttymissyytä ei tiedetä vielä, mutta Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtosen mukaan osasyy palon leviämiselle saattaa olla Kalajoen sijainti.

– Pohjanmaa korostuu Suomen suurimpien metsäpalojen paikkana, koska ilmasto on kuiva, metsät ovat usein kuivia männikköjä ja niissä on myös soita, joissa tuli voi kyteä vielä viikkoja sammutuksen jälkeen.

Myös Lindbergin mukaan suuria paloja on ollut usein juuri Pohjanmaalla.

– On mielenkiintoinen yhteensattuma, että viime vuoden Muhoksen metsäpalo oli osin samalla alueella, kuin suuri Tyrnävä-Muhos -metsäpalo vuonna 1969 ja Kalajoen palo on samassa kunnassa kuin vuonna 1970.

Vaikka maastopaloja pyritään estämään, asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, etteivät palot ole pelkästään haitallisia.

Kauas historiaan katsomalla voi Lehtosen mukaan nähdä, että jokainen metsä palaa jollain aikavälillä. Hänen mukaansa maastopalo kuuluu luonnon kiertokulkuun.

– Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta Suomessa on niin vähän maastopaloja, että paloalueista riippuvaiset lajit ovat uhanalaisia. Jatkossa Kalajoellekin asettuu lajeja, joilla ei olisi muualla enää elintilaa, Lehtonen sanoo.

Lisää aiheesta: Kalajoen maastopalo pyritään rajaamaan yön aikana – paloalue kasvanut nopeasti 300 hehtaariin, pelastuslaitos varautunut evakuointeihin

Jutusta voi keskustella perjantaihin kello 23:een asti.