1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Ennakkotestit puhuttavat suurtapahtumien alla, mutta kuka ne maksaa? THL: kotipaikkakunnalla otetuilla ennakkotesteillä olisi ratkaiseva merkitys

Elokuun suurtapahtumiin kokoontuu kymmeniä tuhansia ihmisiä ja ennakkotestiä ei osallistujilta vaadita. Koronapassista ei ole odotettavissa helpotusta pitkään aikaan, jos koskaan.

Ennakkotestaaminen turvaisi elokuun tapahtumat?
Ennakkotestaaminen turvaisi elokuun tapahtumat?

Koronatartunnat ovat Suomessa kiivaassa nousussa ja useilla Suomen paikkakunnilla on vielä elokuussa suuria tapahtumia, joihin osallistuu tuhansia ihmisiä.

Suomen ilmaantuvuusluku on noussut kovalla tahdilla. Tällä hetkellä se lähentelee jo sataa tartuntaa 100 000 ihmistä kohti kahden viikon aikana. Luku oli vain joitakin päiviä sitten puolet pienempi.

Päättäjiltä odotetaan yhtenäisiä linjauksia uudessa tilanteessa niin sairaanhoitopiireissä kuin kansalaisten keskuudessa. Asiantuntijan mukaan tulevaisuuteen ja esimerkiksi rokotekattavuuteen ei saa tuudittautua liikaa.

– Se voi johtaa ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa ihmiset eivät tiedä kuinka tulisi toimia. Tässä olisi hyvä, että kaikki asiantuntijat toimivat yhteisen strategian mukaisesti, painottaa Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas.

Ylilääkäri Broaksen sanoista kuultaa huolestuneisuus nykyisestä tilanteesta, sillä vielä ei voi tuudittautua pelkästään rokotteiden varaan, vaikka ikäihmisistä ja riskiryhmistä useat ovat saaneet jo toisen koronarokotteen ja ensimmäinen rokote suojaa jo vaikeilta koronaoireilta.

– Arvokeskustelu on hyvin tärkeää, sillä meidän täytyy pyrkiä minimoimaan tartuntoja ja infektioita olemassa olevilla keinoilla.

Ennakkotestiin vain vähän ennen tapahtumaa

Viikonloppuna järjestetään Oulussa Qstock, johon odotetaan kymmeniä tuhansia ihmisiä. Rovaniemellä järjestetään elokuussa samaan aikaan kaksi suurtapahtumaa, musiikkifestivaali Simerock ja Jukolan viesti. Tapahtumiin odotetaan viikonlopun päivät yhteenlaskien 40 000 kävijää. Kaksi suurtapahtumaa mietityttää Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broasta.

– Ilman muuta tapahtumiin liittyy isoja riskejä tartuntojen leviämiselle ja nyt on tärkeää ihmisten ottaa omaa vastuuta.

Mahdollisesta koronapassista ei ole todennäköisesti odotettavissa terveysviranomaisille apua epidemian torjunnassa vielä elokuussa. Ennakkotesteistä sen sijaan olisi, kun ne tehtäisiin jo ennen matkaa kotipaikkakunnalla. Tuhansien ihmisten testaaminen festivaalialueella hankalaa ja aikaa vievää.

– Käytäisiin omalla kotipaikkakunnalla testeissä yksi tai kaksi vuorokautta ennen tapahtumaa ja tarkistetaan ettei olla tartuttavia. Mielestäni tämä on halvin tapa epidemian torjunnassa ja näin yhteiskunnan kustannettava asia, uskoo Broas.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on Markku Broaksen kanssa samalla kannalla. Testin ja tapahtuman välin pitäisi olla lyhyt.

– Hyvin toteutettuna tällä voisi olla vaikutusta riskejä vähentävästi, mutta testaus pitäisi tehdä hyvin lähellä tapahtumaa, mielellään korkeintaan 24 tuntia ennen, Salminen laskee.

Kun puhutaan ennakkotestien kustannuksista ja niiden maksajasta THL on kannassaan varovaisempi.

– Tämä kysymys täytyy varmaan osoittaa päättäjille, THL:llä ei ole tässä roolia, Mika Salminen valaisee.

Tänä vuonna Napapiiri Jukolaa ei juosta ajankohdan vuoksi yöttömässä yössä. Normaalisti osallistujia Venlojen ja Jukolan viestissä on noin 20 000. Kuva: Tomi Hänninen

Vaikutuksia Jukolan talouteen ja tunnelmaan

Napapiiri Jukolaan odotetaan osallistujia eri puolilta Suomea noin 13 500. Pääsihteeri Sami Leinonen korostaa, että kaikille painotetaan ohjeissa, että turvavälit pidetään ja käsihygieniasta huolehditaan. kasvomaskia suositellaan talkoolaisille ja osallistujille.

Tapahtumien järjestäjille ennakkotestien maksaminen nostaisi kustannukset pilviin, jos testin joutuisi maksamaan suoraan osallistujalle tai ulkopuoliselle yritykselle.

– Tietysti sillä olisi vaikutuksia, että kuinka joukkueet pystyisivät osallistumaan ja sillä olisi vaikutuksia tietysti talouteen sekä Jukolan tunnelmaan, pohtii Napapiiri Jukolan pääsihteeri Sami Leinonen.

Simerock ottaa tapahtuma-alueelle korkeintaan 10 000 henkilöä päivässä, vaikka sellaista vaatimusta koronaohjeissa ei olekaan. Festivaalissa on lisätty henkilökuntaa siistimiseen ja käsidesiä on saatavissa useissa paikoissa.

Samoin tehdään muilla festareilla ja esimerkiksi HUSin infektiotautien apulaisylilääkärin Eeva Ruotsalaisen mukaan käsienpesu ja pintojen desinfiointi eivät riitä festareiden koronatoimenpiteiksi.

Ennakkotesteistä puhuttiin ainakin keväällä Simerockin järjestäjä Samuli Yliaskan mukaan, mutta viime aikoina on pyritty rakentamaan terveysturvallisuutta muilla keinoilla.

– Siinä on se ongelma, että ne ovat kalliita ja kenen maksettavaksi ne menevät. Jos sellaisia vaaditaan, niin totta kai siihen mennään.

Samuli Yliaskan mukaan tappiot viime kesän Simerockin perumisesta olivat miljoonaluokkaa. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Koronapassi helpottaisi rajoituksia, mutta kysymys on myös oikeudellinen

Koronapassi on viikon puheen aihe Suomessa ja keskustelun sävy on voimistunut samassa tahdissa kuin koronatartuntaluvut nousevat. Lapin sairaanhoitopiirissä koronapassista nähdään selkeä hyöty.

– Tässä tilanteessa, kun deltamuunnos leviää ja on paljon muita epävarmuustekijöitä, niin olen koronapassin tukija, kertoo infektioylilääkäri Markku Broas.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella koronapassissa on etuja, jotka vaikuttaisivat muun muassa rajoitustoimiin ja helpottaisivat sitä kautta ihmisten elämää.

– Puhtaasti teknisellä tasolla arvioituna koronapassin käyttöönotto olisi kai mahdollista ja siitä voisi olla apua ehkäisemässä tartuntoja nimenomaan vaihtoehtona rajoitustoimille, toteaa THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

EK:n taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista haluaisi, että koronapassi otetaan käyttöön Suomen sisällä. Tosiasia kuitenkin on, että koronapassin käytännön toteutuminen vie runsaasti aikaa.

– Asiaan liittyy paljon oikeudellisia reunaehtoja, joiden arviointi on tehtävä muualla, joten emme osaa sanoa miten mahdollista käyttöönotto olisi, Mika Salminen toteaa.

Suomessa koronapassin käyttöön ottaminen vaatii tiukan byrokraattisen seulan. Saksassa koronapassi on jo käytössä ja Ranskassa se on aiheuttanut mielenilmauksia, mutta astuu voimaan elokuun lopussa. Suomessa ollaan vielä lähtötelineissä.

– Kyllä valitettavasti byrokratia hidastaa asioiden tapahtumista. Mielestäni voitaisiin toimia kyllä nopeammin ja selkeämmin, laskee Lapin sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Markku Broas.