1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Saako työnantaja kysyä, onko työntekijällä koronarokote? EK:n mukaan kyllä – SAK muistuttaa yksityisyydensuojasta, jos työtehtäviä muutetaan

SAK:n mukaan tietoa ei tarvitse antaa, kun tartuntatautilaki ei työpaikalla siihen velvoita. EK:n mukaan työnantajalla on oikeus muokata työjärjestelyjä, jos työturvallisuus niin vaatii. Rokotteen puuttuminen ei saa olla irtisanomisperuste.

SAK:n mukaan työterveyden olisi hyvä olla mukana, kun työpaikoilla keskustellaan koronarokotuksista. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Kesälomat alkavat pian olla ohi monelta suomalaiselta, ja paluu työpaikoille häämöttää.

Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ssa on nyt jouduttu pohtimaan, millaisia oikeuksia työnantajilla ja työntekijöillä on oman rokottamisensa yksityisyyden suhteen.

EK:n asiantuntija Suvi Lahti-Leeven mukaan työnantajalla on oikeus kysyä työntekijöiltään, onko heidät rokotettu.

– On mahdollista, että työnantaja määrittelee eri tavalla työtehtäviä riippuen siitä, onko henkilö rokotettu vai ei. Työnantajan toimenpiteisiin vaikuttaa sitten yleinenkin koronatilanne. On mahdollista, että rokotetilanteesta keskustellaan työpaikalla, ja työnantaja voi kysyä siitä, suositella rokotuksen ottamista ja myöskin jakaa tietoa rokottamisen hyödyistä, Lahti-Leeve kertoo.

Lahti-Leeve muistuttaa, että työnantajan on selvitettävä ja mahdollisesti tarjottava muuta työtä työntekijälle, jos hänen työnkuvaansa jouduttaisiin muuttamaan rokottamattomuuden takia.

– Hoitoalalla saattaisi esimerkiksi olla tällaisia tehtäviä, mutta ihan konkreettisia esimerkkejä ei ole tullut vielä eteen.

SAK:n työehtoasiantuntija Karoliina Huovila on samoilla linjoilla, mutta korostaa tilanteen riippuvan terveysturvallisuudesta.

– Kun sillä, onko rokotteen jättänyt ottamatta terveydellisistä syistä tai muuten, ei ole suoraa merkitystä, niin automaattisesti se ei oikeuta työtehtävien vaihtamista johonkin ei-työsopimuksen mukaiseen työhön. Pitää mennä se edellä, mikä on välttämätöntä. Kun on sellaisia työtehtäviä, joissa terveysturvallisuus todella vaarantuu jos sitä tekee rokottamaton henkilö, jotain muita töitä voidaan joissain tilanteissa järjestää. Irtisanomisperustehan se ei tietenkään ole, Huovila sanoo.

Hän kuitenkin nostaa esiin työntekijän oikeuden olla vastaamatta kysymykseen rokotustilanteestaan.

Kun tartuntatautilain mukaan työpaikalla ei ole erityistä lainsäädäntöä, joka velvoittaa ottamaan rokotteen, ei tietoa omasta rokottautumisesta ole pakko antaa.

Koronarokotus on vapaaehtoinen kaikille, ammatista ja työtehtävistä riippumatta, eikä työnantaja voi siihen pakottaa.

Koronarokotuksiin ei Huovilan mukaan sovelleta tartuntatautilain 48 §:ää (siirryt toiseen palveluun), jossa säädetään työntekijän ja opiskelijan rokotussuojasta potilaiden suojaamiseksi.

Yksityisyydensuoja voi olla uhattuna, jos työtehtäviä järjestellään

Jos työnantaja voi tarpeen tullen, kuten EK:n näkemys on, järjestellä työtehtäviä uudestaan rokotusten perusteella, saattavat työntekijät pystyä päättelemään, kenellä työpaikalla on rokote ja kenellä ei.

Tässä tanssitaan Huovilan mukaan yksityisyydensuojan rajalla.

– Kyllähän siinä tosi nopeasti kolkutellaan yksityisyydensuojan rajoja. Haasteita tulee kyllä helposti.

EK:n Lahti-Leeven mukaan se, onko työntekijä rokotettu vai ei, ei ole terveydentilatieto, josta olisi määräyksiä yksityisyydensuojasta työelämässä annetussa laissa.

– Vaikka tieto rokotuksesta ei ole terveydentilatieto, niin se on kuitenkin työntekijää koskeva henkilötieto, ja siihen sovelletaan yleisiä henkilötietoja koskevia säännöksiä ja periaatteita, Lahti-Leeve sanoo.

Tilanne vaatii Huovilan mukaan varautumista monimutkaisiin juridisiin tilanteisiin varsinkin, jos työntekijä ei ole halunnut ottaa rokotetta, vaikka rokotteesta kieltäytymiselle ei olisi terveydellistä perustetta.

– Jos on vaikka terveydellinen syy, ettei voi ottaa rokotetta, niin siinä ei tietenkään saa sellaisenkaan henkilön työoikeudellisia oikeuksia loukata, eikä sitä mitä on työsopimukseen sovittu. Toinen kysymys on se, jos ei halua käydä rokottautumassa ja aiheuttaa riskin kollegoille ja mahdollisesti asiakkaille, ja työnantaja joutuu tekemään jotain järjestelyitä. Sitten ollaan tosi vaikeiden juridisten kysymysten äärellä.

Loppupeleissä SAK:n ensisijainen viesti on Huovilan mukaan rokotusten ottamisten tärkeys sekä se, että tilannetta ei saa käyttää väärin perustein hyväkseen.

– Me ymmärrämme, että asioiden toimiminen on tärkeää ja että turhia altistumisia ei tule, Huovila toteaa ja korostaa vielä:

– Pitää aina miettiä, että kyse on terveysturvallisuudesta, eikä siitä, että tehdään mielivaltaisia tai epäoikeudenmukaisia ratkaisuja, vaikka kyse ei aidosti olisi koronaturvallisuudesta. Tällaiset tilanteet saattavat aiheuttaa usein lieveilmiöitä, Huovila sanoo.

Paras tapa hoitaa koronarokotteista puhuminen työpaikoilla on Huovilan mukaan ottaa työterveys mukaan keskusteluun työsuojeluvaltuutetun ja luottamushenkilön lisäksi.

– Olisi hyvä että työterveys olisi mukana, niin keskustelu tulisi objektiiviselta taholta. Toivotaan, että ei painosteta mihinkään, vaan että tällaisista asioista pitäisi pystyä työpaikoilla käymään keskustelua, Huovila sanoo.

Koronapassin hyödyntäminen työpaikoilla vielä epätodennäköistä

THL:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) suomalaisista yli 12-vuotiaista ensimmäisen rokotteen on saanut 65,5 prosenttia väestöstä, ja toisen annoksen on saanut 32,9 prosenttia väestöstä.

Suomen koronatartuntojen määrä on ollut kuitenkin kesän aikana kasvussa.

Ravintolarajoituksia on otettu tällä viikolla käyttöön kuudella uudella alueella ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin statuksen muuttamisesta kiihtymisvaiheesta leviämisalueeksi saatetaan päättää jo ensi viikolla.

THL:n viimeisimmän torstaisen tiedotteen (siirryt toiseen palveluun) mukaan tartuntaketjut ovat kesän aikana kasvaneet suuremmiksi, ja jäljityksestä on tullut vaikeampaa ja paikoin ruuhkautunutta.

Joissain valtioissa koronapassi on jo otettu käyttöön, esimerkiksi Ranskassa ravintolaan ei pääse ilman sitä.

Suomessa passi on vasta harkinnan tasolla.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan rajoituksesta rajoitukseen, sulusta sulkuun meneminen on kestämätön tilanne pitkän päälle. Hän pitääkin koronapassia tapahtumien ja palveluiden avaamisessa erittäin potentiaalisena vaihtoehtona.

Tästä huolimatta työpaikoilla koronapassia nähdään tuskin aivan lähiaikoina.

– Tällä hetkellä nähtäväksi jää, otetaanko koronapassia työpaikoilla käyttöön. Uskon, että tietoa voidaan jakaa työpaikoilla muutenkin, Lahti-Leeve sanoo.