1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Sakari Puisto

Perussuomalaisten johtoon pyrkivä Sakari Puisto kannattaa EU:n paluuta juurilleen – “Yhteisömme on Eurooppa, mutta sen kehitystä tulee tarkastella kriittisesti”

Kansanedustaja Sakari Puisto on yksi kuudesta puheenjohtajaehdokkaasta perussuomalaisten puoluekokouksessa, joka pidetään Seinäjoella elokuussa. Puiston puheissa maahanmuutolla ja EU:lla on myös myönteisiä puolia.

Miten perussuomalaisten linja muuttuu, jos sinut valitaan puheenjohtajaksi, Sakari Puisto?
Miten perussuomalaisten linja muuttuu, jos sinut valitaan puheenjohtajaksi, Sakari Puisto?

Kansanedustaja Sakari Puiston, 44, syy hakea perussuomalaisten puheenjohtajaksi liittyy neljän vuoden takaisiin tapahtumiin. Silloin puolue hajosi Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen kahteen kilpailevaan puolueeseen.

Puoluekokouksessa puheenjohtajakisan hävinnyt Sampo Terho perusti oman puolueensa Sininen tulevaisuus, joka jatkoi hallituksessa. Vaalit voittanut Jussi Halla-aho jatkoi perussuomalaisten puheenjohtajana ja hänen puolueensa sysättiin oppositioon.

Puolueen hajaantuminen tarkoitti sitä, että perussuomalaiset jatkoi matalalentoa erilaisissa puoluekannatusmittauksissa. Ylen mittauksissa puolueen kannatus kävi alimmillaan 6,9 prosentissa syksyllä 2017.

Puiston muistelee, että puoluekokouksen jälkeinen aika oli kaoottista.

– Silloin piti estää puolueen luhistuminen ja luoda sille uusi nahka, Puisto muistelee.

Aika oli kaoottista myös Puistolle. Silloin sinisten kelkkaan lähtenyt työ- ja oikeusministeri Jari Lindström erotti hänet erityisavustajan tehtävästään. Puiston katsottiin olevan liian läheisissä väleissä Jussi Halla-ahon kanssa.

Potkujen jälkeen Halla-aho kutsui Puiston puoluetoimistolle töihin poliittiseksi suunnittelijaksi. Tehtävä oli nostaa puolue jaloilleen muiden puolueaktiivien kanssa.

– Työ onnistui lopulta, kuten olin sen parhaimmillaan kuvitellutkin onnistuvan. Puoli vuotta ennen vaaleja kannatus lähti nousemaan, kun vaalit alkoivat kiinnostaa ihmisiä, Puisto muistelee.

Perussuomalaisten kannatuksen nousu olikin huimaa. Puolue sai 17,5 prosentin kannatuksen kevään 2019 eduskuntavaaleissa.

Nyt Puisto on valmis jatkamaan tätä työtä puheenjohtajana. Samalla hän tunnistaa, että puheenjohtajan vaihtuminen on puolueelle selkeä taitekohta.

Millainen mies puheenjohtajaksi pyrkivä Sakari Puisto oikein on?

Huippuyliopiston tohtori valitsi perussuomalaiset

Jos Puiston taustaa vertaa perussuomalaisten kannattajakuntaan, hänen menneisyytensä on erikoinen.

Perinteisesti yliopistotutkinnon suorittaneet ihmiset ovat äänestäneet laiskasti perussuomalaisia (siirryt toiseen palveluun).

Puisto on huippuyliopisto Cambridgen kasvatti, joka teki yliopistoon väitöskirjan fysiikasta. Aiheena oli metallipintojen nanorakenteet ja niillä tapahtuvat kemialliset reaktiot.

Yliopistouran jälkeen Puisto päätyi teknologiayhtiö Chungnamin palvelukseen Kiinaan, josta hän palasi Suomeen pienehköön teknologiayritykseen töihin.

Sakari Puiston mukaan perussuomalaisissa vetivät häntä puoleensa puolueen maahanmuutto- ja EU-linjaukset, kun hän liittyi puolueen jäseneksi. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Puiston tausta saa kysymään, miten hän päätyi politiikkaan ja lopulta perussuomalaisten jäseneksi. Puisto sanoo, että yhteiskunnalliset asiat ovat vetäneet häntä puoleensa nuoresta lähtien.

– Minulla oli aiemmin aavistus, että tulen tekemään molempia jossakin vaiheessa. Ajattelin, että tieteestä voi siirtyä yhteiskunnan ja talouden pariin, mutta toisinpäin se on vaikeampaa.

Perussuomalaisissa Puistoa vetivät puoleensa puolueen linjaukset EU:sta ja maahanmuutosta.

Samalla hän piti siitä, että perussuomalaiset olivat haastajan asemassa suomalaisessa politiikassa.

Puiston ensimmäinen julkinen esiintyminen perussuomalaisten tilaisuudessa nähtiin Sampolan koululla Tampereella keväällä 2013. Siellä hän esitteli itsensä muille paikkakunnan puolueaktiiveille.

Vain kaksi vuotta aiemmin puolue oli saanut ensimmäisen jytkynsä eduskuntavaaleissa ja puolue tarvitsi kipeästi osaavia ihmisiä niin puoluetoimiston kuin eduskuntaryhmänkin avuksi.

– Näin, että perussuomalaisten ajatukset sopivat ainakin pääpiirteittäin omiin lähtökohtiini, ja siellä oli paljon tilaa toimia. Itsellä olisi paljon annettavaa. Minulla oli kuitenkin visio, miten se voisi mennä.

Puiston visio on toteutunut. Hän on toiminut useissa tehtävissä perussuomalaisissa: eri vaalien ehdokkaana, hallitusohjelmaneuvottelijana, poliittisena suunnittelijana, ministerin erityisavustajana, valtuutettuna ja kansanedustajana.

Puisto kannattaa valikoivaa maahanmuuttoa

Puisto kutsuu itseään EU- ja maahanmuuttokriittiseksi kuten useat muutkin perussuomalaiset.

Puisto heräsi maahanmuuttoon yhteiskunnallisena kysymyksenä vuosituhannen alussa Englannissa.

– Asuin Englannissa ja tein väitöskirjaa akateemisessa ympäristössä, jossa maahanmuutto oli positiivinen asia. Itsekin hyödyin siitä valtavasti.

Aiemmissa haastatteluissa hän on pitänyt yliopiston parhaana antina seminaareja, joissa lahjakkaat opiskelijat ja professorit pääsivät keskustelemaan yhteisistä kiinnostuksen aiheista.

Sakari Puiston mukaan suomalainen yhteiskunta pystyy houkuttelemaan osaajia maahan. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Hän alkoi kuitenkin pohtia maahanmuuttoa omaa elinpiiriä laajempana ilmiönä. Nyt hän määrittelee myönteisen maahanmuuton sellaisena, joka on “vastaanottavan yhteiskunnan kannalta taloudellisesti ja sosiaalisesti positiivista”.

Toisin sanoen hän kannattaa valikoivaa maahanmuuttoa, jossa Suomeen ovat tervetulleita esimerkiksi opiskelijat, yrittäjät ja työperäiset maahanmuuttajat.

Vaikka Puisto näkee maahanmuutossa myönteisiä puolia, hän ei ole valmis höllentämään Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, päinvastoin.

Hän kiristäisi esimerkiksi kriteereitä, joilla maahanmuuttaja saa tulla maahan töihin. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa tulorajojen nostamista heiltä, jotka tulevat töihin Suomeen tai ovat tuomassa perhettä maahan.

Tällä hetkellä esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden alaikäisen lapsen perheeltä vaaditaan 2 600 euron nettotuloja kuukaudessa.

Yrittäjille pitäisi puolestaan olla aito tarkoitus kasvattaa liiketoimintaa ja työntekijämäärää Suomessa.

Miten Suomi sitten voisi näillä ehdoilla kilpailla kansainvälisistä osaajista, kun kaikki muutkin maat ovat kiinnostuneita heistä?

Puisto ajattelee, että Suomessa on edelleen paljon asioita, jotka houkuttelevat ihmisiä tänne. Näitä asioita ovat muun muassa korkea koulutus, puhdas luonto, laaja yrityskenttä ja innovaatiopotentiaali.

– Muistan, kun väitöskirjaohjaajani Sir David King kysyi minulta usein eri koulutus- ja kipailukykyvertailujen julkistamisen jälkeen, mikä maa oli kärkisijalla. Vastasin, että Suomi tietenkin.

Kingiä kiinnostivat erilaiset kansainväliset vertailut, koska hän toimi tuolloin kahden pääministerin Tony Blairin ja Gordon Brownin tieteellisenä neuvonantajana.

Turvapaikkapolitiikassa Puiston linja on tiukka. Hän kannattaa muun muassa turvapaikanhakuoikeuden rajoittamista luvatta rajan yli tulevilta ihmisiltä, humanitaaristen turvapaikanhakuehtojen tiukentamista ja pakolaisleirien muodostamista Euroopan ulkopuolelle.

Turvapaikat on tarkoitettu pakolaisille, jotka pakenevat vainoa omassa maassaan. Puiston mukaan järjestelmä ei tällä hetkellä toimi, koska vain pieni osa rajan yli tulevista ihmisistä on oikeutettu turvapaikkaan ja prosessi on raskas.

EU:n pitäisi palata juurilleen

Puiston EU-ajattelua määrittää samanlainen jako hyviin ja huonoihin asioihin kuten hänen maahanmuuttonäkemyksiään.

Puisto kannattaa perinteistä neljän vapauden periaatetta ja EU:ta yhteisenä talousalueena. Neljällä vapaudella tarkoitetaan ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta alueella.

– Meidän yhteisömme on Eurooppa. Tämä on minun päälinjani, mutta EU:n kehitystä pitää tarkastella kriittisesti.

Puisto muistuttaa, että EU:n tausta on kylmän sodan historiassa, jolloin länsimaat pyrkivät patoamaan Neuvostoliiton vaikutusvaltaa Euroopassa.

Sakari Puisto sanoo kannattavansa EU:n alkuperäisiä ajatuksia, jossa maat pyrittiin sitomaan yhteisten intressien ääreen. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Samalla Länsi-Euroopan maiden välille pyrittiin luomaan yhteisiä taloudellisia etuja, jotta sotiminen mantereella muuttuisi järjettömäksi.

Puisto nostaa haastattelussa esille Länsi-Saksan pitkäaikaisen liittokanslerin Konrad Adenauerin nimen.

Adenauer piti varsinkin Saksan ja Ranskan välistä yhteistyötä rauhan takia tärkeänä, ja hän toimi aktiivisesti vuonna 1952 perustetun Hiili- ja teräsyhteisön puuhamiehenä.

Hiili- ja teräsyhteisöstä alkoi kehitys, joka on johtanut nykymuotoiseen Euroopan unioniin.

Puisto kuitenkin näkee, että EU on lipsunut alkuperäisistä periaatteista. Erityisen huolestuttavana hän pitää taloudellisen yhteisvastuun kasvattamista unionissa ja rahaliitossa.

– Unionin täytyy pitää kiinni periaatteista ja sopimuksista, jotta unionin oikeutus säilyy.

Puisto ei kannata Suomen euroeroa, mutta hän valmistelisi hyvinä aikoina mekanismia, jolla valuuttaunionista voisi irtaantua, jos tarve tulee.

Hän näkee myös suuria riskejä pitkään jatkuneessa Euroopan keskuspankin elvytyksessä ja vallitsevassa rahapolitiikassa, joka hänen mukaansa voi laukaista suuren kriisin myöhemmin.

Tulevan puheenjohtajan pitää täyttää suuret saappaat

Perussuomalaisille ja sen edeltäjälle SMP:lle puheenjohtajan vaihtuminen on ollut usein historiassa riski.

SMP:n perustajalla Veikko Vennamollla oli vaikeuksia väistyä taka-alalle, kun hänen poikansa Pekka Vennamo otti puolueessa puheenjohtajuuden vuonna 1979.

Pekka Vennamon jälkeen SMP:n johtaminen jaettiin kolmeen osaan, kun puolueen ainoaksi ministeriksi valittiin Raimo Vistbacka, puheenjohtajaksi Heikki Riihijärvi ja eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi Sulo Aittoniemi.

Järjestely ei toiminut, kun kaikilla oli omat vahvat ajatukset puolueen suunnasta, eikä henkilöiden yhteistyö sujunut.

Historia sai jatkoa neljä vuotta sitten Jyväskylän puoluekokouksessa, kun puheenjohtajakisan jälkeen puolue hajosi kahteen eri ryhmään.

Tällä kertaa kukaan ei ennusta puolueen hajoamista, mutta sisältyykö puheenjohtajan vaihtumiseen silti tälläkin kertaa riski?

– Tulee tälle paikalle, kuka tahansa, niin hän joutuu täyttämään isot saappaat. Varsinkin sellaisen puheenjohtajan jälkeen, jonka suosio puolueen sisällä on ollut näin huimaa.

Suosittu edeltäjä Jussi Halla-aho voi jättää uuden puheenjohtajan varjoon. Malliesimerkkinä tästä on pidetty Ville Itälän kohtaloa kokoomuksen johdossa, kun hän seurasi tehtävässä Sauli Niinistöä.

Puiston käsitys on, että Halla-aho haluaa jatkaa politiikassa ja kansanedustajana jatkossa. Hän muistuttaa Halla-ahon puolueelle tuomista äänimääristä, jotka ovat olleet Suomen suurimpia.

– Halla-aho on vahva mielipidevaikuttaja ja voimavara puolueelle. En näe, että tässä kuitenkaan olisi mitään riskiä auktoriteettikilpailulle jatkossa.

Puisto myös muistuttaa, että hän ja toinen keskeinen puheenjohtajaehdokas Riikka Purra ovat jo pitkään tehneet Halla-ahon kanssa yhteistyötä.

Hallitusyhteistyöhön Puisto olisi periaatteessa valmis, minkä tahansa suuren puolueen kanssa, vaikka keskusta ja kokoomus hylkäsivät perussuomalaiset oppositioon kesällä 2017.

– Saimme puolueena revanssin, kun nousimme hyvin vaikeasta tilanteesta takaisin. Tästä ei ole itselläni enää mitään hampaankolossa.

Muokattu 2.8.2021 kello 10:59: Puiston entisen työnantajan nimi muokattu oikeaksi. Puisto työskenteli teknologiayhtiö Chungnamille.

Lue lisää:

Ylen kysely perussuomalaisten vaikuttajille: Riikka Purra ylivoimainen suosikki uudeksi puheenjohtajaksi

Tutkija: Halla-ahon seuraaja on se, jonka kannattajat aktivoituvat – "Neljä vuotta sitten Homma-foorumilla mobilisoitiin kyytejä Jyväskylään"

Riikka Purra, Sakari Puisto ja neljä muuta pyrkii perussuomalaisten puheenjohtajaksi