1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hiitolanjoki

Historiallinen tapaus Hiitolanjoella – liki 100-vuotias vesivoimalaitos puretaan lohen tieltä

Suomessa ainutlaatuinen vesivoimalaitosten sulkeminen alkoi Rautjärven Hiitolanjoella. Kolmesta voimalaitoksesta ensimmäinen sulkeutui nyt ja loput parin vuoden kuluttua.

Kangaskosken voimalaitos valmistui vuonna 1925. Kuva: Petri Kivimäki/Yle

Kangaskosken voimalaitos on jo liki sadan vuoden ajan estänyt kalojen normaalin liikkumisen Hiitolanjoessa Rautjärven Simpeleellä.

Venäjän Laatokasta tulleet lohet ovat turhaan yrittäneet tulla Hiitolanjokeen kutemaan, kun niiden reitti on päättynyt vankkaan Kangaskosken voimalaitoksen betoniseinään.

Liki sata vuotta voimalaitos jauhoi sähköä sähköverkkoihin, mutta ei enää.

Kangaskosken voimalaitoksen tuotanto päättyi heinäkuun lopussa. Edessä on padon purkaminen ja kosken ennallistaminen.

Nyt vesi on jo päästetty kulkemaan voimalaitoksen vieressä olevan säännöstelypadon kautta.

Oikealla oleva voimalaitos jää museoksi. Vanha koskiuoma on voimalaitoksen vieressä, kuvassa vasemmassa näkyvän kapean padon takana. Kuva: Petri Kivimäki/Yle

Hiitolanjoessa on lohikalojen tiellä kolme voimalaitosta. Ne olivat vuosikymmeniä yksityisten omistuksessa, kunnes Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö osti ne viime vuosikymmenen lopulla.

Joki on pituudeltaan noin 45 kilometriä. Suomen puolella siitä on 8 kilometriä. Joki laskee Venäjän puolella Laatokkaan. Venäjän puolella voimalaitoksia ei ole.

Kaikkien kolmen voimalaitoksen padot puretaan ja kosket ennallistetaan. Kuva: Mikko Airikka / Yle

Tarkoitus on purkaa kolme Hiitolanjoessa olevaa patoa ja ennallistaa kosket.

Ensimmäisenä alkaa lähinnä Venäjän rajaa olevan Kangaskosken voimalaitoksen purkaminen ja kosken ennallistaminen.

– Kosken rakentaminen käynnistyy välittömästi Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan ehtojen mukaisesti, kertoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toiminnanjohtaja Hanna Ollikainen.

Kangaskosken ylittävän sillan ylävirran puolelle rakennetaan ensin pohjapato, joka muodostaa kosken niskan ja pitää vedenpinnan entisessä tasossaan Kangaskosken ja Lahnasenkosken välisellä jokiosuudella.

Ritakosken voimalaitoksen padon purku alkaa parin vuoden kuluttua. Kuva: Kari Kosonen/Yle

Pohjapadon valmistuttua voimalaitoksen nykyinen pato puretaan niin, että kummallekin reunalle jää näkyviin muutaman metrin rakenne muistuttamaan vanhasta voimalaitosajasta.

– Kun joen pinta alkaa laskea jo pohjapadolta, laskee vesi myös voimakanavassa. Se täytetään kiviaineksilla, jotta ei jää patoriskiä ja valvottavia patorakenteita, kertoo Ollikainen.

Hiitolanjoen tuntumassa kulkee jo nyt luontopolku, jonka äärellä on useita laavuja. Kuva: Petri Kivimäki/Yle

Yläkanavaan rakennetaan aikanaan oleskelualue ja katselupaikka turisteille. Täytettyä kanavakuilua pitkin voi kävellä kosken partaalle. Säilytettävälle padolle tulee myös näköalatasanne, josta on näkymä vapaalle koskelle.

Hiitolanjoki on varsin kapea. Tämä kuva on joesta reilun sadan metrin päässä Suomen ja Venäjän välisestä rajasta. Kuva: Petri Kivimäki/Yle

Kun Kangaskoski on saatu ennallistettua, on seuraavien patojen vuoro. Ensi vuonna on tarkoitus ennallistaa Lahnasenkoski ja seuraavana vuonna lähinnä Kuutostietä oleva Ritakoski.

Toiveena on, että Hiitolanjoesta tulisi vielä entisessä kukoistuksessaan oleva lohijoki.

Lue seuraavaksi: Kun salaisista patokaupoista uupui rahaa, Jasper Pääkkönen soitti kalakavereilleen – nyt Suomeen syntyy uusi, ainutlaatuinen lohijoki