1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. taitolento

“Hiki tulee, kun lentää siinä siivellä” – suomalaispilotti ihasteli Suomeen tulevan Patrouille de France -taitolentoryhmän lentoa

Yle kävi seuraamassa Ranskan ilma- ja avaruusvoimien taitolentoryhmän harjoituslentoa Ranskassa. Mukana oli myös Suomen ilmavoimien taitolentoguru, Midnight Hawksin entinen johtaja Marc Fuss. Taivaan taitureita voi ihastella Kaivopuistossa tulevana perjantaina.

Patrouille de France -taitolentoryhmän harjoitukset Ranskan taivaalla
Patrouille de France -taitolentoryhmän harjoitukset Ranskan taivaalla

Briteillä on punanuolensa Red Arrows, Italialla kolmiväriset nuolensa Frecce Tricolori ja Yhdysvaltain merivoimien lennostolla siniset enkelinsä, Blue Angels.

Näiden ohella eräs maailman legendaarisimmista taitolentoryhmistä on Ranskan värejä taivaalle maalaava Patrouille de France, kahdeksan harjoitushävittäjän ryhmä. Sekin lentää niin kauniisti kuin ihminen ylimalkaan voi: kaaret taivaalla ovat kauniita, muodostelmat tiukkoja ja liikkeet tarkasti hallittuja.

Jo pelkästään yli lentävä, vanoja perässään vetävä suihkukoneiden geometrisesti kaunis muodostelma miellyttää silmää niin, että suu lotkahtaa avoimeksi ihan itsestään.

Aivan yhtä upealta meno näyttää taivaalta katsottuna.

– Patrouillen pilotit lentävät tarkasti ja hienosti. Voi heti nähdä, että näytöslentäminen on heille päätyö, kun Suomessa se on toimintaa normaalien tehtävien ohessa, totesi suomalaislentäjä Marc Fuss astuttuaan alas sinipunavalkoisesta harjoitushävittäjästä heinäkuussa.

Lento Pariisin päällä Patrouille kanssa oli elämys Marc Fussille, joka on nähnyt paljon samankaltaista lentämistä Suomen Ilmavoimien Midnight Hawksien vetäjänäkin. Kuva: Jari Mäkinen

Suomen ilmavoimien taitolentoryhmää Midnight Hawksiakin luotsannut, nyt Pariisissa Ranskan sotilasakatemiassa opiskeleva Fuss pääsi lentämään ranskalaiskollegoidensa kanssa Villacoublayn sotilaskentältä Pariisin esikaupunkialueelta. Patrouille harjoitteli siellä Ranskan kansallispäivän symbolisesti tärkeää ylilentoa. Heidän tehtävänään on perinteisesti aloittaa Champs-Élysées’n sotilasparaati näyttävällä ylilennolla.

– Olihan se upea kokemus! Eiffel-torni näkyi jo kaukaa ja Riemukaari oli hieno, kun sen yli lennettiin. Suurkaupungin päällä lentäminen näin matalalla on sydäntä sykähdyttävää!

Koska suomalaisryhmä lentää neljällä Hawkilla, oli Fussille kiinnostavinta nähdä, miten lennettiin kahdeksan koneen kanssa yhdessä.

– Isolla ryhmällä saadaan näyttäviä, geometrisesti kauniita muodostelmia. Koneet lentävät niissä vain muutaman metrin päässä toisistaan. Kyllä siinä hiki tulee kaikille, kun kaveri lentää niin lähellä. Pienikin ilmakuoppa saattaa liikuttaa konetta sen verran. Mutta ihan kuten Suomessakin, niin täälläkin lentäjät luottavat kumppaneihinsa sataprosenttisesti.

Grégory Leopold Metzger (oik.) lentää ryhmän johtajan takana vasemmalla. Hän kyyditti Marc Fussia (vas.) harjoituslennolla. Mukana kuvassa on myös Metzgerin mekaanikko Philippe Colin. Kolmikko siirtyi lennon jälkeen sateensuojaan koneensa siiven alle. Kuva: Jari Mäkinen

90 vuoden perinteet

Ilmavoimien taitolentoryhmien tärkein tehtävä on näyttää kunkin maan kansallisvärejä taivaalla ja osoittaa, kuinka hyviä sikäläiset lentäjät ovat. He ovat maansa lähettiläitä ulkomailla, pitävät kansallistuntoa yllä omassa maassa ja auttavat myös rekrytoimaan lentäjiä hävittäjien ohjaimiin.

Taitolentoa on tehty niin kauan kuin lentokoneita on ollut olemassa, mutta kansallisia taitolentoryhmiä ilmavoimiin alettiin perustaa aktiivisemmin vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Ranskan ilmavoimien taitolentoryhmä aloitti toimintansa jo vuonna 1931, mutta toiminta muuttui virallisemmaksi vuonna 1953, kun Patrouille perustettiin. Ranska alkoi röyhentää rintaansa sotavuosien jälkeen, kun maa alkoi kehittää atomitekniikkaa, kurotti avaruuteen ja modernisoi lentokoneteollisuuttaan.

Aivan aluksi Patrouille käytti amerikkalaisia koneita, mutta vuodesta 1954 ovat käytössä olleet ranskalaiskoneet. Ennen nyt käytössä olevaa Alpha Jet -harjoitushävittäjää kalustona olivat Fouga Magisterit.

Fouga on tuttu myös suomalaisille, sillä konetyyppi toimi Ilmavoimien koulukoneena 1980-luvun loppupuolelle, kun nykyiset BAe Hawkit hankittiin Isosta-Britanniasta.

Päämekaanikko Mathieu Dauron kertoo, että mekaanikkojen tehtävänä on laittaa koneet alle sentin tarkkuudella suoraan riviin lentokentällä. "Se on osoitus huolellisuudestamme ja sotilaallisesta kurista". Kuva: Jari Mäkinen

Alpha Jet on ranskalais-saksalaista yhteistyötä. Se vastaa kooltaan ja suorituskyvyltään pitkälti Hawkeja.

– Tämä konetyyppi on tänä vuonna 40-vuotias, toteaa Patrouillen päämekaanikko Mathieu Dauron.

Koneita on määrä käyttää vuoteen 2035 saakka.

– Se onnistuu hyvin, sillä pidämme koneista hyvää huolta. Kone on hyvin toimintavarma ja yksinkertainen.

Koneita huoltaa 35 mekaanikon ryhmä. Jokaisella koneella on oma nimikkomekaanikkonsa.

– Olemme lentäjän kanssa kiinteä tiimi, ja itse asiassa me valitsemme kenen pilotin kanssa haluamme tehdä työtä. Lennämme näytöspaikoille yleensä koneen takaohjaamossa ja olemme valmiit aina auttamaan, jos tulee ongelmia.

Patrouillen koneet tarkastetaan ennen ja jälkeen jokaisen lennon, ja niille tehdään täysimittainen huolto talvella. Koko kesäkauden ne ovatkin lennossa: ryhmällä on pelkästään Ranskassa satakunta ylilentoa tai lentonäytöstä vuodessa, eri puolilla maata. Lisäksi ryhmä suuntaa aina silloin tällöin ulkomaille, kuten nyt Suomeen.

Edellisen kerran ryhmä lensi Suomessa vuonna 2007 Kauhavalla olleessa lentonäytöksessä. Tänä vuonna ryhmä vierailee ulkomailla Suomen lisäksi vain kerran, syyskuussa Kreikassa.

Monien muiden tapaan myös Patrouillen esityskausi meni viime vuonna koronan vuoksi uusiksi. He kävivätkin siksi tekemässä ympäri Ranskan kiitoslentoja sairaaloiden ja hoitolaitosten yläpuolella. Kuva: Patrouille de France

Sopivimmat, ei parhaat valitaan mukaan

Vaikka koneet pysyvät pitkään, lentäjät vaihtuvat tiuhaan. Joka vuosi ryhmän yhdeksästä lentäjästä kolme lentäjää vaihtuu uusiin.

– Hakuprosessi on hyvin yksinkertainen: avoimet paikat laitetaan hakuun joka vuosi, ja niitä voivat hakea kaikki Ranskan ilma- ja avaruusvoimien hävittäjälentäjät, joilla on vähintään 1500 lentotuntia, kertoo kapteeni Grégory Leopold Metzger kakkoskonetta Patrouillessa tänä kautena lentävä pilotti.

Valinnassa otetaan taitojen lisäksi huomioon myös pilottien edustavuus ja sosiaaliset taidot – Helsingissäkin pilotit pääsevät tositoimiin myös samppanjalasi kädessä. Lentäjä joutuu olemaan myös poissa kotoaan lähes koko ajan kesäkauden ajan.

– Patrouilleen pääsy on luonnollisesti suuri kunnia. Olemme kuin perhe, myös sen jälkeen kun siirrymme takaisin muihin tehtäviin.

Ryhmä kuvattuna uloimpana lentäneestä koneesta. Kahdeksan koneen ja pilotin lisäksi Patrouilleen kuuluun myös yhdeksäs jäsen: hän on ryhmän vanhin lentäjä, joka pystyy tarpeen tullen korvaamaan ryhmässä johtajaa lukuun ottamatta kenet tahansa. Kuva: Patrouille de France

Kuin tanssia taivaalla

Kenties kauneimmin Patrouillen tehtävän tiivisti vuonna 1953 Metzgerin paikalla ryhmässä lentänyt pilotti Jean Vilain. Hän totesi, että heidän tarkoituksensa on yksinkertaisesti lentää täydellisen tahdistetusti, jotta he voisivat “esittää mahdollisimman hyvin harmonisen ja majesteettisen lentämisen eleganssia”.

Näyttävien kaarien ja ylilentojen lisäksi näytöksissä on mukana myös rajumpaa toimintaa, kun ryhmä hajaantuu eri tavoilla, täyttää taivaan sinne tänne poukkoilevin konein ja tiivistyy jälleen yhteen. Lisäksi ryhmän soololentäjät tekevät omia, vauhdikkaita temppujaan: nopeita kaartoja, pyörintää ja rakettimaisia nousuja korkeuksiin.

Taivaallisia taitureita pääsee ihailemaan Helsingissä tulevana perjantaina, kun Patrouille de France osallistuu Kaivopuiston suureen lentonäytökseen.

Fuss harmittelee, ettei pääse itse katsomaan näytöstä Helsingissä.

– Mutta koska lensin Midnight Hawksien kanssa edellisessä suuressa näytöksessä Helsingissä vuonna 2017, voin olettaa, että siitä tulee myös ranskalaispiloteille mieleenpainuva kokemus!