1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lähi-itä

Israelilaisalukseen kohdistunut hyökkäys kiristää Lähi-idän herkkää tilannetta entisestään – asiantuntijan mukaan Iran ja Israel käyvät varjosotaa

Tankkerialuksiin kohdistuneet droonihyökkäykset ovat osa Israelin ja Iranin välistä varjosotaa. Myös länsimailla on intressinsä Lähi-idässä, koska Iranin toiminta vaikuttaa sekä Israelin liittolaisen Yhdysvaltojen kansalaisiin että Lähi-idän tilanteeseen.

Useat alukset ovat joutuneet hyökkäyksen kohteiksi Israelin ja Iranin välisessä varjosodassa. Kuva: EPA-EFE/A. CARRASCO RAGEL

Yhdysvallat, Britannia ja Israel uskovat Iranin olevan viime viikon tankkerialuksen hyökkäyksen takana. Hyökkäyksessä kuoli kaksi ihmistä. He olivat Britannian ja Romanian kansalaisia.

Israelilaisyrityksen operoima MV Mercer Street -säiliöalus joutui hyökkäyksen kohteeksi torstaina Omanin edustalla.

Israelin pääministeri Naftali Bennett sanoi viime viikolla, että Israelilla on todisteita siitä, että hyökkäyksen takana on Iran.

Israelin pääministeri sanoi odottavansa, että kansainvälinen yhteisö tekee selväksi Iranille, että tämä on tehnyt virheen.

Iran pitää syytöksiä perusteettomina.

Kiristyvätkö Israelin ja Iranin suhteet?

MV Mercer Street -tankkerialukseen kohdistunut hyökkäys, jossa kuoli kaksi ihmistä kiristää Iranin ja Israelin suhteita entisestään, toteaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mariette Hägglund.

Kysymys liittyy siihen, oliko isku tietoinen teko, vahinko vai virhearvio.

– Lopputulos on sama, mutta tarkoitusperällä on silti merkitystä, Hägglund sanoo.

Lopputuloksella tutkija viittaa siihen, että olipa hyökkäyksen motiivi mikä tahansa, kaksi kulonuhria vaatinut isku heikentää väistämättä Iranin ja Israelin välisiä suhteita, sillä aikaisemmissa iskuissa vahingot ovat lähinnä olleet aineellisia.

Varjosotaa käydään puolin ja toisin

Maaliskuusta lähtien sekä Israelin että Iranin alukset ovat toistuvasti joutuneet hyökkäysten kohteeksi merellä.

Iraniin on tehty myös muita iskuja. Huhtikuussa Iran syytti Israelia salaperäisestä räjähdyksestä, joka katkaisi sähköt Iranin ydinlaitoksessa Natanzissa. Viime marraskuussa iranilainen ydinfyysikko Mohsen Fakhrizadeh murhattiin Teheranin ulkopuolella. Syyttävä sormi on kääntynyt Israeliin.

Hägglund sanoo, että toistuvat hyökkäykset ja syyttelyt puolin ja toisin ovat esimerkki siitä, että maat käyvät toisiaan vastaan julistamatonta sijaissotaa.

Myös erilaiset kyberiskut ovat osa tätä varjosotaa. Maat pyrkivät heikentämään toisiaan, mutta suoraa sotilaallista yhteenottoa pyritään välttämään. Yhteenottoja tapahtuu kuitenkin sijaissodissa esimerkiksi Syyriassa, jossa Israel on tehnyt ilmaiskuja Iranin vallankumouskaartia tai sen tukemia joukkoja kohtaan.

– Iranissa on havaittavissa selvää turhautumista, koska iskuja on pidetty nöyryyttävinä. Iran ei ole kuitenkaan lähtenyt kostamaan konkreettisin keinoin, mutta on vannonut kostavansa iskut sen valitsemana ajankohtana.

Konfliktin juuret syvällä historiassa

Iranin ja Israelin konfliktin juuret ovat vuoden 1979 islamilaisessa vallankumouksessa. Iranin narratiivissa Israelin sionistinen hallinto nähdään miehittäjänä. Siksi Iran on tukenut muun muassa äärijärjestö Hamasia Israelin ja palestiinalaisten välisessä taistelussa.

Iranin ulkoministeriön tiedottaja Saeed Khatibzadehi sanoi tankkeri-iskun jälkeen, että Israelin hallinto luo turvattomuutta, kauhua ja väkivaltaa Lähi-idässä.

Hän myös sanoi, että Israelin on lopetettava perusteettomien syytösten levittäminen.

Israelin näkökulmasta Iranin narratiivi muodostaa Israelin valtion olemassaololle perusteellisen uhkan.

Lukuisista rauhanneuvotteluista huolimatta maiden väliset suhteet ovat pysyneet jännitteisinä.

Länsimailla intressit konfliktissa

Britannian ulkoministeri Dominic Raab sanoi sunnuntaina lausunnossa, että Britannia uskoo Iranin käyttäneen yhtä tai useampaa droonia MV Mercer Streetiä vastaan.

Britannia kutsui hyökkäystä tahalliseksi, kohdennetuksi ja ilmeiseksi kansainvälisen oikeuden rikkomiseksi.

– Iranin on lopetettava tällaiset hyökkäykset, ja alusten on saatava liikkua vapaasti, Raab sanoi.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken puolestaan sanoi, että Yhdysvallat on varma siitä, että Iran on hyökkäysten takana. Yhdysvallat myös lupasi, että asianmukainen vastaus on tulossa.

Yhdysvallat on kiinnostunut Iranin pyrkimyksistä tuottaa ydinaseita sopimusten vastaisesti.

Yhdysvallat on myös Israelin ja Saudi-Arabian läheinen liittolainen. Rauhanneuvotteluiden yhteydessä maat ovat jo pitkään yrittäneet osoittaa, että Iranin alueellinen käytös on merkittävä turvallisuusuhka.

Hägglund sanoo, että viimeisen kuolonuhreja vaatineen tankkerihyökkäyksen myötä tämä narratiivi todennäköisesti vahvistuu.

Korjattu 3.8. klo 20.46: Hyökkäys tapahtui torstaina. Jutussa kerrottiin aiemmin sen tapahtuneen tiistaina.

Lue lisää:

Kolmannes Suomeen muuttaneista iranilais- ja irakilaistaustaisista miehistä kokenut kidutusta kotimaassaan

Iranin sota-alukset saapuivat Englannin kanaaliin – Mahdollinen määränpää Pietarin laivastoparaati

Iran ilmoitti edistävänsä ydinohjelmaansa – Yhdysvallat kehotti Irania lopettamaan uhkailun ja jatkamaan neuvotteluita ydinsopimukseen palaamisesta

Iranin presidentinvaalien kärkinimestä povataan myös seuraavaa ajatollahia – kansaa vaalit kiinnostavat yhä vähemmän