Ilmastoystävällisempiä kylmäaineita koskevassa säätelyssä puutteita ja nurinkurisuuksia – "Se on lainsäädännön kannalta pimeä kohta"

Tukesin ryhmäpäällikön Markus Kauppisen mukaan ilmastoystävällisempien kylmäaineiden säätelyssä on epäjohdonmukaisuuksia. Esimerkiksi tulenarkaa propaania kylmäaineena käyttävän lämpöpumpun asentamiseen ei tarvita kylmäalan pätevyyksiä.

Polttamisen sijaan nestekaasua voidaan hyödyntää myös kylmäaineena. Kuva: Marnie Burkhart / Fancy

Ilmastonmuutosta voimakkaasti vauhdittavien kylmäaineiden eli F-kaasujen käyttöä on EU:ssa säädelty tarkkaan.

Niiden käyttöä ja määrää pyritään vähentämään. Lisäksi useimmissa uusissa laitteissa sallitaan vain ilmastonmuutoksen kannalta harmittomampia niin kutsuttuja luonnollisia kylmäaineita.

Esimerkiksi ensi vuoden alusta osassa ravintoloiden uusia jäähdytyslaitteita käytännössä ainoa mahdollinen kylmäaine on nestekaasuna paljon käytetty propaani.

Propaania käytetään kylmäaineena myös osassa kotitalouksienkin lämpöpumppuja.

Asian kääntöpuoli on se, että propaani ja muut luonnolliset kylmäaineet voivat olla ihmiselle käytöstä poistuvia aineita vaarallisempia. Lisäksi niitä koskevissa määräyksissä on propaanin osalta epäjohdonmukaisuuksia ja suoranaisia puutteita.

– Nestekaasuasetus ei tunnista tällaisia laitteita. Ne eivät ole nestekaasuasetuksen kannalta sen soveltamisosassa oleva laitteita nämä kylmälaitteet. Tämän takia niiden asennukseen ei vaadita nestekaasuliikkeen lupaa ja pätevyyttä, sanoo ryhmäpäällikkö Markus Kauppinen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.

Nestekaasuvuoto voi johtaa vakaviin onnettomuuksiin. Muun muassa hotelli Heinolanhovi tuhoutui nestekaasuräjähdyksessä vuonna 1978. Vuoto ei tuolloin kuitenkaan liittynyt kaasun käyttöön kylmäaineena. Kuva: Kalevi Peltola

Propaania kylmäaineena käytettäessä myöskään kylmäalan pätevyyttä ei tällä hetkellä vaadita.

"Kuka tahansa saa väittää olevansa pätevä"

– Propaanissa ei valitettavasti ole tällä hetkellä pätevyysvaatimusta. Periaatteessa kuka tahansa saa väittää olevansa pätevä tekemään niitä asennuksia. Se on lainsäädännön kannalta pimeä kohta. Sitä ei ole otettu huomioon, Kauppinen jatkaa.

Virallisissa määräyksissä yhteensovitettavaa on paljon, sillä esimerkiksi nestekaasupullon säilyttäminen kellaritiloissa on kiellettyä, mutta samaa kaasua sisältävän kylmälaitteen sijoittaminen kellariin ei.

– Meillä on tällä hetkellä paloturvallisuusmääräys, joka koskee nestekaasupullojen sijoittamista asuintiloihin, ravintoloihin tai yleensä tällaisiin tiloihin. Tai jos puhutaan ravintolasta, esimerkiksi nestekaasusäiliön sijoittamista maan alle, mistä vedetään putki ravintolaan lieteen, uuniin ja tällaisiin. Mutta jos sinulla on nestekaasua ravintolan kylmälaitteessa tai kotona ilmalämpöpumpussa, sille ei ole mitään vastaavaa paloturvallisuusmääräystä tai ainemäärärajoitusta.

Käytännössä turvallisuus on Kauppisen mukaan paljolti valmistajien soveltamien standardien varassa.

– Standardi asettaa rajoituksia palavaa kylmäainetta sisältävän laitteen sijoittamista asuintiloihin tai muihin tiloihin, joissa oleskelee ihmisiä.

Kiellettyjen kylmäaineiden käyttöä torjutaan myös rajavalvonnan keinoin. Kuvassa Tullin vuonna 2011 takavarikoimia säiliöitä. Kuva: Petri Hiironen

Tosin useimmiten kylmälaitteissa olevan palavan kylmäaineen määrä on varsin pieni, eli esimerkiksi muutamia satoja grammoja.

Vain harvoin kaasua kilokaupalla

– Näissä ei tällä hetkellä yleensä ole kovin suuria ne propaanimäärät. Juuri sen vuoksi, että melkein jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa pelätään näitä propaanin riskejä.

Syttyviä kylmäaineita on jo pitemmän aikaa käytetty muun muassa kotikäyttöön tarkoitetuissa pakastimissa. Julkisissa tiloissa mahdollisen vahingon seuraamukset voivat kuitenkin olla huomattavasti suuremmat.

– Ravintoloissa on vielä paljon isommat henkilöriskit, kun siellä on henkilökunta ja asiakkaita. Ja saattaa olla vielä jopa kerrostalon alakerrassa.

Tukesin Kauppisen mukaan parasta olisi, jos asia hoidettaisiin kuntoon EU:n kautta.

– Meillä on tällä hetkellä olemassa EU:n yhteinen lainsäädäntö fluorattujen kasvihuonekaasujen pätevyysvaatimuksista, sekä asennuksesta että huoltamisesta ja korjauksesta. Pitäisi pyrkiä samaan luonnollisissa kylmäaineissa, kuten propaanissa, että olisi EU:n yhteinen lainsäädäntö.

Joka tapauksessa nykytilanne on ongelmallinen.

Ammoniakki on ilmastonsuojelun kannalta hyvä ja tehokas kylmäaine, mutta myös vaarallinen myrkky. Kuva: Yle

– Tämä on nurinkurinen tilanne. Ympäristölle vaarallisista kylmäaineista on hyvin tarkka säätely koko EU:ssa. Ja niiden käyttöä ja ainemäärää pyritään vähentämään, niin että uusissa laitteissa olisi mahdollisimman vähän sitä ainetta ja tulisi luonnollisia kylmäaineita. Siinä on valitettavaa vaakakupin toinen puoli, se että nämä luonnolliset kylmäaineet ovat usein ihmiselle vaarallisia. Eli propaani, ammoniakki ja hiilidioksidi, ne ovat kaikki omalla tavalla ihmiselle vaarallisia kylmäaineita, Kauppinen tiivistää.

Alan koulutus silti pysynyt hyvin mukana muutoksissa

Kylmäalan koulutusta antavassa oppilaitoksessa kylmäaineisiin liittyvät riskit, kuten tulenarkuus, myrkyllisyys ja hiilidioksidilaitteiden korkea paine ovat jo pitkään olleet osa opetettavia asioita.

Myös muun muassa 2022 alussa voimaan tulevat muutokset ovat tiedossa.

– Ensi vuoden alusta vaikkapa suurkeittiön uuden pakkaskaapin tai elintarvikemyymälän pistotulppaliitäntäisen pienen kylmäkalusteen vaatimuksena on, että kylmäaineen kasvihuonevaikutus, GWP-arvo, saa olla maksimissaan 15O. Tämä tarkoittaa sitä, että perinteiset kylmäaineet millä näitä laitteita on tehty, tulevat kielletyiksi ja ainoa vaihtoehto kylmäaineena uusissa laitteissa on propaani, vahvistaa Careerian kylmäalan opettaja Matti Jokela.

Samalla myös isompia monikompressorisia järjestelmiä koskevat vaatimukset tiukkenevat niin, että hiilidioksidin käyttö kylmäaineena jatkaa yleistymistään.

Kiireellisimpinä asioina Jokela pitää nyt R404A -kylmäainetta käyttävien järjestelmien uusimista. Suurimmat kauppaketjut ovat edenneet tässä hyvin, mutta tehtävää on yhä niin myymälöissä kuin harrastuspaikoillakin.

Jääkiekkomaine kylmäaineiden varassa

– Sitä on Suomessa tekojääradoissa aika paljon. On riskihomma, jos tulee kylmäainevuoto ja laitteet eivät enää toimi. Ja ei ole mitään tehtävissä, kun lainsäädäntö kieltää korkeiden GWP-arvojen kylmäaineiden käytön huollossa. On riski, että menee liigaottelu sivu suun kun jää sulaa, Jokela sanoo.

Kentän pohjan betonilaatan alla kiertää 19 kilometriä jäähdytysputkea. Putkessa virtaa ammoniakkivettä. Kuva: Miikka Varila / Yle

Joskus jäähallien vanhojen kylmälaitteiden käyttöikää voidaan jatkaa pienin muutoksin: Uusimalla esimerkiksi vain venttiilit ja käyttämällä ilmastolle vähemmän haitallista kylmäainetta.

Varminta olisi silti uusia systeemi kokonaan. Tämä on kuitenkin usein kalliista.

– Jos sinne laitetaan uusien vaatimusten mukaisia kylmäaineita, kuten ammoniakkia tai hiilidioksidia, niin se tarkoittaa koko järjestelmän ja putkiston uusimista. Rataputkisto voidaan hyödyntää. Siellä kiertää kylmäliuos, mitä kylmäkoneistolla jäähdytetään. Kyllähän ne ovat kalliita investointeja. Satojatuhansia euroja helposti, laskee Jokela.

Lue myös: