1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hiitolanjoki

Jasper Pääkkönen lahjoitti 25 000 euroa, jotta lohet pääsisivät jälleen kutemaan – nyt näkyy, mitä salaiset patokaupat tarkoittivat

Rautjärvellä Hiitolanjoen Kangaskosken voimalaitoksen liki 100 vuoden sähköntuotanto päättyi viime viikonloppuna, ja eilen maanantaina alkoi kosken ennallistaminen luonnonkivillä. Vuoteen 2024 mennessä kaksi muutakin Hiitolanjoen voimalaitosta on purettu.

Jasper Pääkkönen kokee, että hänellä on julkisuuden henkilönä vastuu puhua itselleen tärkeistä asioista. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Vesi virtaa kohta vapaana Hiitolanjoella. Viikonloppuna sitä kohti otettiin suuri askel, kun Kangaskosken voimalaitoksen turbiini sammutettiin. Vesi virtaa nyt padon kautta, mutta sähköä laitos ei enää tuota.

Vaikka muutos ei vielä näytä ulospäin juuri miltään, se on merkittävä askel vuosikymmenten mittaisessa projektissa. Hiitolanjoen vapauttaminen on ollut esillä Rautjärven Simpeleellä jo yli 20 vuoden ajan.

Hiitolanjoessa on neljä voimalaitosta, joiden padoista puretaan seuraavien kolmen vuoden aikana kolme. Varsinaiset laitosrakennukset ovat kuitenkin suojeltuja, ja ne jätetään paikoilleen.

Hiitolanjoki kulkee aivan rajan tuntumassa. Kuva: Mikko Airikka / Yle

Korkeuseroa laitosten välillä noin neljän kilometrin matkalla on yhteensä 18 metriä.

Joki on melko kapea ja mutkitteleva, mutta elintärkeä äärimmäisen uhanalaiselle Laatokan järvilohelle, joka on Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

Nyt purettavat padot ovat liki sadan vuoden ajan estäneet järvilohen nousun Venäjältä Hiitolanjokeen.

Jasper Pääkkönen tuli hätiin

Kolmesta voimalaitoksesta keskimmäinen, Lahnasenkoski, siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen Vantaan Energialta jo vuonna 2017.

Suurin osa voimalakauppojen rahoituksesta on saatu maa- ja metsätalousministeriöltä, mutta varoja kerättiin myös alueen yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 3,2 miljoonaa.

Ennen vanhan padon purkamista rakennetaan luonnonkivistä ja sorasta pohjapato. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Kahden muun voimalaitoksen, Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitoksen kauppaa oli järjestelty aktiivisesti parin vuoden ajan, kun keväällä 2019 jouduttiin toteamaan, että yksityisiltä lahjoittajilta pitäisi löytää rahaa vielä noin 200 000 euron edestä.

Silloin mukaan astui Jasper Pääkkönen.

"Vastuu puhua itselleni tärkeistä asioista"

Jasper Pääkkönen on näyttelijä ja laajasti tunnettu myös kovana kalamiehenä. Alkuvuodesta 2019 silloisen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) erityisavustaja Riku Eskelinen soitti Pääkköselle ja pyysi apua Hiitolanjoen pelastamisessa.

Pääkkönen oli puhelun hetkellä Spike Leen uuden elokuvan kuvauksissa Thaimaassa, mutta hänen ei tarvinnut pohtia pyyntöä pitkään. Hän alkoi soitella perhokalastusta harrastaville tuttavilleen, varsin hyvällä menestyksellä.

– Käytännössä kaikki, joille soitin, lahjoittivat viisinumeroisen summan rahaa, Pääkkönen kertoi kesällä 2019.

Jasper Pääkkönen vieraili Hiitolanjoella heinäkuussa 2019. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Erityisen suuri avustus tuli erään vakuutusyhtiön johtajalta, joka lupasi lahjoittaa tuplasti Pääkkösen lahjoittaman summan. Pääkkönen itse päätti siltä istumalta lahjoittaa 25 000 euroa.

– Piti miettiä oma kipuraja, että saa maksimoitua kokonaislahjoituksen.

Lue lisää: Kun salaisista patokaupoista uupui rahaa, Jasper Pääkkönen soitti kalakavereilleen – nyt Suomeen syntyy uusi, ainutlaatuinen lohijoki

Yhtäkkiä koossa olikin yhteensä jo 75 000 euroa. Pääkkönen on sanonut lähteneensä mukaan vastuuntunnosta.

– Julkisuuden henkilönä minulla on suoranainen vastuu puhua itselleni tärkeistä asioista, joilla on jotain muutakin merkitystä kuin edistää omaa asiaani, kertoi Pääkkönen Ylen haastattelussa heinäkuussa 2019.

Luonnonkivillä koskeksi

Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitokset siirtyivät kesällä 2019 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen, kun säätiö osti itselleen Hiitolanjoen voima oy:n osakekannan.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin työt Hiitolanjoella ovat vihdoin alkaneet.

Eilen maanantaina paikalle saapui urakoitsija, joka aloitti kosken ennallistamisen käytännössä. Koskelle tuodaan suuri määrä luonnonkiviä, joista rakennetaan niin sanottu pohjapato.

– Se muodostaa kosken niskan ja pitää yläpuolella olevan veden oikealla korkeudella, kertoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.

Katso videolta, mitä Kangaskosken voimalaitokselle tapahtuu nyt.

Vielä pohjapadon rakentamisen ajan voimalaitoksen alkuperäinen pato pitelee vesimassoja aloillaan. Kun pohjapato on valmis, puretaan varsinainen pato pois.

Se on edessä jo muutaman viikon päästä.

Kaplan-turbiini tuotti sähköä Kangaskosken voimalaitoksessa vuodesta 1924 alkaen. Sen on valmistanut Tampereen pellava ja rautateollisuus oy. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Matkailusuunnitelmat eivät huoleta naapuria

Kaikkien projektissa mukana olevien hartaana toiveena on, että Hiitolanjoki palaa entiseen kukoistukseensa lohijokena.

Paikalliset tietävät kertoa, että esimerkiksi 1700-luvulla venäläiselle ylimystölle olisi varattu Ritakosken yläpuoliselta osuudelta kalastuspaikka vuosikymmenten ajaksi.

– Perimätiedon mukaan viidestä kymmeneen kiloa painanut lohi piti aina puhdistaa vain karkealla liinalla, ei ikinä huuhdella vedellä, kertoo Hiitolanjoesta tietokirjan kirjoittanut Mikko Europaeus.

Europaeus on myös Hiitolanjoen ja sen ympäristön kehittämistä ajavan Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja.

Seija Vento asuu aivan lähellä niin Kangaskosken voimalaitosta kuin Suomen ja Venäjän välistä rajaakin. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

50 metrin päässä Kangaskosken voimalaitoksesta asuva Seija Vento kertoo odottelevansa uteliaana, mitä hänen lähiympäristössään alkaa tapahtua. Rajan pinnassa on saanut asua toistaiseksi varsin rauhassa muulta hälinältä, mutta suunnitelmat matkailukäytöstä eivät häntä paljoa huoleta.

– Jos ei ne meitä paljon potki, niin ihan hyvä, Vento pohtii.

Kutualueet moninkertaistuvat

Järvilohi lisääntyy Hiitolanjoen vapaalla alueella jossain määrin nytkin padoista huolimatta, ja retkeilijä on voinut nähdä suurten lohien hypähtelevän toisinaan pintaan. Patojen purkaminen tuo tilanteeseen kuitenkin merkittävän lisäyksen.

– Lisääntymis- ja kutualueet moninkertaistuvat, sanoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.

Voimalarakennukset ovat suojeltuja ja jäävät paikoilleen. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Voimalaitoksilla on ollut viime vuosisadalla suuri merkitys Simpeleen kartonkiteollisuudelle. Aika on kuitenkin ajanut voimalaitosten ohi, ja niiden merkitys sähköntuotannossa on vähäinen verrattuna luontoarvoihin, jotka voidaan joelle nyt palauttaa.

– Sillä on loppujen lopuksi suurempi merkitys, sanoi Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila heinäkuussa 2019.

Tavoitteena vetovoimainen matkailukohde

Tasan vuoden päästä puretaan seuraavana ylävirrassa oleva Lahnasenkosken pato, ja vuonna 2023 vuorossa on aivan Kuutostien vieressä oleva Ritakoski. Sitten Hiitolanjoki on vapaana kolmesta kalaesteestä, mikä mahdollistaa järvilohen nousun Torsa-järveen.

– Hiitolanjoki tulee olemaan Etelä-Suomen olosuhteissa aivan ainutlaatuinen koskikokonaisuus, Hanna Ollikainen uskoo.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen uskoo, että Hiitolanjoesta tulee vetovoimainen matkailukohde. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Tulevaisuudessa joelle odotetaan runsaasti kalastajia ja retkeilijöitä. Hiitolanjoen lohikannan kasvuun kuluu Ollikaisen mukaan kuitenkin vielä useampi vuosi.

– Täällä syntyneet emokalat palaavat vasta kuuden–seitsemän vuoden ikäisinä Laatokasta tänne takaisin kutemaan.

Matkailijoita varten Kangaskosken laitosrakennukseen on tulossa museo, ja muihinkin rakennuksiin suunnitellaan jotakin, mutta tarkka sisältö on vielä auki.

– Vetovoimainen matkailukohde tästä on tulossa, Ollikainen vakuuttaa.

Hiitolanjoki virtaa kapeana Venäjälle kohti Laatokkaa. Kuva: Petri Kivimäki/Yle

Lue lisää:

Kun salaisista patokaupoista uupui rahaa, Jasper Pääkkönen soitti kalakavereilleen – nyt Suomeen syntyy uusi, ainutlaatuinen lohijoki

"Patokauppa on suuri läpimurto" – Hiitolanjoki-yhdistyksen maltillinen sissitoiminta palkitaan joen vapauttamisella

Hiitolanjoen voimalaitoskaupoille sinetti – Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö omistaa nyt kaikki voimalaitokset

Suomen viimeisille järvilohille avautuu vaellusreitti 15 vuoden taiston jälkeen – ponnistelut Hiitolanjoen vapauttamiseksi toivat valtakunnallisen palkinnon

Historiallinen tapaus Hiitolanjoella – liki 100-vuotias vesivoimalaitos puretaan lohen tieltä