1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Tässä asiantuntijoiden neuvot uutta koronastrategiaa pohtiville päättäjille – Vapalahti: "Jos tämä trendi jatkuu, se on jo liikaa"

Asiantuntijat vaativat koronarajoitusten kiristämistä, jotta koko heinäkuun kasvaneet tartuntaluvut saataisiin hallintaan. He pitäisivät rajoitustoimia voimassa siihen asti, kunnes rokotekattavuus on Suomessa riittävällä tasolla. Rokotuksia tulisi nopeuttaa kaikin keinoin.

Eeva Ruotsalainen, Mika Rämet ja Olli Vapalahti kiirehtivät rokotuksia. Erityisesti yläkouluikäisten ripeä rokottaminen olisi järkevää. Kuva: Hilma Toivonen / Yle, Joni Tammela / Yle, Markku Pitkänen / Yle

Hallitus punnitsee torstaina koronastrategiaan tehtäviä muutoksia ja tasapainoilee uudessa koronatilanteessa.

Kysyimme asiantuntijoilta, mitä hallituksen pitäisi tehdä. Rokotekattavuus kasvaa koko ajan, mutta samaan aikaan herkästi tarttuva deltamuunnos leviää ja tartuntaluvut ovat voimakkaassa kasvussa.

Tiistaina on todettu 692 uutta koronavirustartuntaa. Sairaalahoidossa on 97 koronapotilasta, joista tehohoidossa seitsemän.

Noin kolmannes eli kaksi miljoonaa suomalaisista on saanut täyden rokotesarjan ja kaksi kolmasosaa eli 3,7 miljoonaa yhden rokotteen.

Näkemyksensä viiteen päivänpolttavaan kysymykseen kertoivat Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet, Helsingin yliopiston virologian professori Olli Vapalahti ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektiosairauksien klinikan apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

1. Millaisia terveisiä lähetätte hallitukselle?

Mika Rämet: Tartuntaluvut ovat nyt harmillisen korkeita, myös sairaalahoidon tarve on heilahtanut ylöspäin. Rokotusten tilanne on kuitenkin neljännen aallon keskellä kohtuullisen hyvä. Näkisin, että rokotteilla saavutettavaa hyötyä on vielä jäljellä.

Olen sitä mieltä, että yläkoululaisten rokottaminen olisi keskeinen, nopea toimi. Lasten ja nuorten tulisi pystyä käymään koulua ja opiskelemaan mahdollisimman normaalisti. Pitäisi siis miettiä keinoja, joilla opiskelu pystytään järjestämään turvallisesti syyslukukaudella. Kouluissa tulee väistämättä tapahtumaan paljon altistumisia ja karanteeneja.

Rokotteen ottaminen pitäisi myös tehdä mahdollisimman helpoksi, rokotteen voisi hakea muualtakin kuin omasta kunnasta.

Elokuun aikana toisen rokotteen saaneiden määrä nousee jo lähelle kolmea miljoonaa ja syyskuun aikana tehosteannos on pystytty tarjoamaan kaikille halukkaille. Sen jälkeen lähestytään tilannetta, jossa rokotteista ei ole enää merkittävää lisähyötyä epidemian tukahduttamisessa tai ihmisten suojaamisessa.

Nyt olisi jo hyvä aika pohtia, miten näistä rajoitustoimista tullaan irrottautumaan syksyn aikana. Keskeistä on se, miten pystymme elämään sekä turvallisesti että pitämään yhteiskunnan toimivana.

Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan nyt tarvitaan pitkäjänteisiä rajoitustoimia, ei jatkuvia muutoksia. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Eeva Ruotsalainen: Hallituksella on iso pähkinä purtavana. Nykyisten seurantamittareiden rinnalle tulee ehdottomasti laittaa myös perusterveydenhuollon kantokyky, koska se huolehtii rokotuksista ja tartunnan jäljityksestä. Tällä hetkellä nämä molemmat kuormittavat terveydenhuoltoa, koska henkilökuntaa on paljon poissa normaalitoiminnasta.

Nyt pitää olla pitkäjännitteinen eikä muuttaa rajoitustoimia koko ajan lyhyin aikavälein, koska se ei johda hyvään lopputulokseen.

Olli Vapalahti: Tässä ollaan jälleen uuden tilanteen edessä ja monessa maassa kamppaillaan näiden samojen asioiden kanssa. Valmiita vastauksia ei ole, mutta tarvitaan selkeitä ohjeita esimerkiksi kouluihin ja työpaikoille. Nyt olisi tärkeää saada myös rokotekattavuutta ylös. Tällä hetkellä vielä rokotehalukkuutta enemmän on ollut kysymys siitä, miten rokotteita saadaan maahan.

Koronatapaukset ovat nyt kaksinkertaistuneet parin viikon välein ja kaikki ovat deltavarianttia. Jos tämä trendi jatkuu, se on jo liikaa. Mahdollisimman monelle pitäisi saada rokote, ennen kuin he saavat infektion.

12–15-vuotiaiden rokottaminen helpottaisi koulujen toimintaa. Rokotteen saaminen on parempi vaihtoehto yksilölle kuin taudin saaminen. Rokotteet estävät viruksen kierron kouluissa ja yhteiskunnassa.

2. Tarvitaanko tartuntojen hillintään lisärajoituksia?

Mika Rämet: Näillä koronamäärillä rokottamattomat, mutta myös yhden rokotteen saaneet saavat väistämättä tartuntoja. Siksi tehosterokotteen ottaminen on nyt tärkeää.

Nyt pitää miettiä, mitä hyötyjä rajoitustoimenpiteillä saavutetaan ja mitä haittoja niillä on. Rajoitukset pitäisi kohdentaa tarkkaan.

Olli Vapalahti: Rokotuskattavuus ei ole sillä tolalla, että rajoituksista voitaisiin vielä luopua. Tässä on tärkeintä, että sopivilla ja oikeasuhtaisilla keinoilla saadaan rajoitettua tartuntojen kasvua. Päästään sellaiselle tasolle, että tartunnat eivät merkittävästi nouse ja hyödytään tartunnanjäljityksestä.

Kun tapauksia alkaa olla sadoittain, se vie tehon tartuntojen jäljittämisestä. Tämän takia olisi hyvä, että tartunnat olisivat matalammalla tasolla, jäljitys toimisi ja tautitaakkaa olisi nykyistä vähemmän.

Puhutaan ehkä parin kolmen kuukauden jänteestä, että rokotekattavuus alkaa olla parempi. Ihan vielä ei olla tilanteessa, että voitaisiin edetä ilman rajoitteita ja etäisyyden pitoa.

Samanlaista uhkaa ei ehkä ole enää kuin aiemmin, mutta epidemiaa pitäisi jaksaa edelleen rajoittaa. Peruskeinot ovat yhä samoja. Etäisyyden pitäminen ja tilanteissa, joissa ei voida pitää etäisyyttä, maskin käyttö – tarvittaessa FFP2-suoja. Toimien selkärangan muodostavat myös oireiden mukaan testissä käyminen, altistuneiden ja sairastuneiden karanteeni.

Ravintolat, erityisesti baarit ja yökerhot, missä virus leviää, ovat yksi kohde, joihin kohdistuvista rajoituksista on varmasti hyötyä. Koulunkäynnin rajoittamista ei pidetä kohtuullisena. Jäljelle jäävät vielä yksityistilaisuudet ja -juhlat, mutta niiden kontrollointi on vaikeampaa, vaikka leviämisvaiheessa näitäkin rajoitetaan.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetin mukaan nyt pitäisi miettiä keinoja, joilla lasten ja nuorten opiskelu pystytään järjestämään turvallisesti syyslukukaudella. Kuva: Joni Tammela / Yle

Eeva Ruotsalainen: Tarvitaan, koska meillä ei ole nyt muita mahdollisuuksia vähentää tautitapauksia ja estää epidemian leviämistä. Meillä on vielä 1,8 miljoonaa rokottamatonta suomalaista, joten rokotekattavuus on vielä liian matala.

Keinovalikoimassa ovat ne nykyisen hybridistrategian mukaiset rajoitukset. Monilla alueilla, kuten HUSissa mietitään, siirrytäänkö jo korkeimpaan luokkaan, leviämisvaiheeseen ja rajoitukset tiukkenevat sen mukaisesti. (Haastattelun jälkeen pääkaupunkiseutu ilmoitti siirtyvänsä leviämisvaiheeseen.) Yhteiskunta on tällä hetkellä kuitenkin varsin avoin. Täytyy muistaa, että perustasolla olevissa sairaanhoitopiireissä ei ole käytännössä mitään rajoituksia, ainoastaan maskisuositus.

Tartuntamäärät ovat kuitenkin lisääntyneet, esimerkiksi HUsin alueella kuuden viikon aikana yli kymmenenkertaisesti. Tämä heijastuu nyt sairaalahoidon lisääntymiseen. Samaan aikaan tautitapauksia on niin paljon, ettei kaupunkien perusterveydenhoito selviydy enää tartuntojen jäljityksestä. Se on ollut epidemiantorjunnan kulmakivi, jolla tartuntaketjut saadaan katkaistua. Tapausmäärät pitää saada laskuun.

Jos emme tee nyt lisärajoituksia, uhkana on, että erikoissairaanhoidon osastohoidossa olevien potilaiden määrä kasvaa. Lisäksi tartunnanjäljitys sakkaa ja perusterveydenhuoltoon tulee hoitovelkaa. Riskinä on myös pitkäkestoinen koronatauti, long COVID, johon myös nuoret sairastuvat. HUSissa osastohoidossa olevista potilaista lähes 60 prosenttia on alle 50-vuotiaita.

Tartuntojen kasvu on merkki siitä, että virusta on liikenteessä sen verran, että se kohtaa myös niitä, jotka sairastuvat vakavammin ja joutuvat sairaalahoitoon.

Uudellamaalla tartunnat leviävät erityisesti 20–39-vuotiaiden keskuudessa. Tämä tapahtuu ravintoloissa, baareissa, yksityistilaisuuksissa ja erilaisissa massatapahtumissa, festivaaleilla. Tehokkaimmat rajoitustoimet koskisivat tapahtumia ja ravintoloita.

3. Pitääkö koronapassi ottaa käyttöön?

Eeva Ruotsalainen: Koronapassi olisi hyvin merkittävä lisäapua ennen rokotekattavuuden saavuttamista. Sen avulla voisi järjestää epidemian aikana terveysturvallisia tapahtumia, kuten monessa Euroopan maassa tehdään.

Olli Vapalahti: Tämä voisi olla yksi uusi keino muiden joukossa. Koronapassin käyttöönottaneissa maissa sen valmistelu aloitettiin Suomea aiemmin. Ehtiikö tällainen järjestely mukaan pandemiaan? Löytyykö sen ripeään toteuttamiseen poliittista tahtoa? Monia asioita voitaisiin järjestää sen avulla turvallisemmin.

Monissa maissa myös yökerhojen ja baarien asiakkaiden yhteystiedot voidaan kirjata ja säilyttää kaksi viikkoa. Jos tartunta tulee, tietoja voitaisiin käyttää tartunnanjäljityksen apuna. Tällainen mekanismi ei maksaisi paljon.

Testausjärjestelmää pitäisi myös pohtia. Oireisten henkilöiden testaus on hyvin järjestetty, mutta oireettomien henkilöiden seulontaa on tehty meillä vähemmän. Voi olla, että juna lähtisi tässä vähän myöhään liikkeelle, mutta tätäkin voisi hyödyntää koronapassin myötä. Toisaalta massiivinen PCR-testauskin tulee jossain vaiheessa tiensä päähän.

Mika Rämet: Jos koronapassi edesauttaa massatapahtumien järjestämistä, se on kannatettava ajatus. Ulkomaan matkailussa se kuitenkin vaaditaan. Passia voisi hyödyntä myös esimerkiksi hoivapaikkojen vierailuissa. Kyse olisi kuitenkin väliajan keinosta.

Virologian professori Olli Vapalahti sanoo, että nyt olisi tärkeää saada rokotekattavuutta ylös kaikin keinoin. Kuva: Silja Viitala / Yle

4. Milloin rajoitustoimista päästään eroon?

Olli Vapalahti: On vaikea antaa mitään aikaa tai absoluuttista lukua. Tämä ei riipu pelkästään rokotusten saaneiden osuudesta, vaan myös siitä minkä verran ja millainen virus meillä kiertää yhteiskunnassa. Rokotekattavuus on yksi asia ja sen päälle tulevat vielä taudin sairastaneet, joita meillä on tähän asti ollut vähemmän.

Eeva Ruotsalainen: Kyllä tässä menee vielä kuukausia. 12–15-vuotiaat saavat elokuussa mahdollisuuden rokotukseen. Uskon, että kaikki yli 12-vuotiaat ovat saaneet kaksi rokoteannosta loppuvuonna eli sitten oltaisiin riittävässä yli 90 prosentin rokotekattavuudessa. Heitä nuorempien rokotuksista päätetään myöhemmin.

Mika Rämet: Rajoitustoimista eroon pääseminen vaatii mahdollisimman hyvää rokotekattavuutta. Syyskuussa kaikki halukkaat ovat saaneet tehosterokotteen ja ollaan tilanteessa, jossa on mietittävä, miten koronaviruksen kanssa pystytään elämään.

Minusta ei ole realistista ajatella, että koronavirus pystyttäisiin kokonaan poistamaan Suomesta tai maailmasta. Alakouluikäiset ovat myös vielä ainakin syyslukukauden ajan rokottamatta, tarhaikäiset vielä pidempään.

5. Pitääkö pian muuttaa suhtautumista koronavirukseen ja COVIDiin?

Eeva Ruotsalainen: Tällä hetkellä meillä ei ole mahdollista ajatella koronaa tavallisena tautina tai vertailla sitä kausi-influenssaan, koska se on tartuttavuudeltaan, sairastuttavuudeltaan tai kuolettavuudeltaan merkittävämpi riski. Rokotekattavuuden kahdella rokotteella tulee olla riittävä. Deltavariantin tapauksessa se voi olla jopa 90 prosenttia. Tässä menee siis vielä kuukausia ennen kuin pystymme palaamaan normaaliin.

Mika Rämet: Tilanne muuttuu rokotusten etenemisen myötä, kun koronaviruksen tautitaakka pienenee ja pystymme minimoimaan sen rajoittamisesta yhteiskunnalle aiheutuvan haitan.

Olli Vapalahti: Ehkä tässä käydään loppupeliä virusinfektion ja rokotusten etenemisen kanssa – eri maissa pelitilanteet ovat kovin erilaisia. Emme toki voi olla varmoja, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tässä on ollut yllätyksiä matkassa ennenkin ja niihin on hyvä varautua.

Korjattu 3.8. kello 19.14: Jutussa oli aiemmin väärä lukumäärä sairaalassa olevista koronapotilaista. Sairaalassa on 3.8. yhteensä 97 ihmistä koronaviruksen vuoksi, ja heistä 7 on tehohoidossa.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaepidemiasta

Koronan takia sairaalahoitoa tarvitsevien määrä hypähti ylöspäin – voimakkaasti lisääntyvät tartunnat vievät myös alle 40-vuotiaita sairaalaan

"Hallitus lomailee, festarit ovat käynnissä ja STM:n johtaja puhuu etäkoulusta" – OAJ arvostelee hallituksen hitautta koronatoimissa

Rajoitusten tarpeesta on nyt epävarmuutta, THL:n Mika Salminen: "Sellaiseen viestiin ei ole tarvetta, että koronan voi antaa levitä"

Lordi sai Rovaniemellä toisen koronapiikin, festivaalikävijöille ehdotetaan maksuttomia pikatestejä