1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pelastustoiminta

Saku Tauriaisen keksintö mullisti palojen sammutuksen: "Halusin ihmiset pois palavien talojen katoilta"

Kollegan työtapaturma havahdutti pelastusalan Pelle Pelottoman, ja hän ryhtyi keksimään keinoja parantaa pelastajien työturvallisuutta. Palkittu keksintö leviää verkkaisesti muille pelastuslaitoksille.

Palomestarin keksintö mullisti tulipalojen sammutuksen - katso millainen on SaRa -koura
Palomestarin keksintö mullisti tulipalojen sammutuksen - katso millainen on SaRa -koura

Paloauto hurisee palolaitoksen pihalla Kouvolassa. Autoon on kiinnitetty kuormausnosturi, jossa puolestaan on kiinni metsätöistä tutumpi risukoura.

Palomestari Saku Tauriainen hyppää autosta alas. Hän on tullut esittelemään keksintöään vapaapäivänään.

– Vaimo ja työkaverit ovat vain tyytyväisiä, kun joku muukin joutuu kuuntelemaan näitä minun juttujani, naurahtaa Tauriainen.

Saku Tauriaisen sydämen asia on keksiä keinoja parantaa pelastajien työturvallisuutta. Häntä voisi jopa kutsua pelastusalan Pelle Pelottomaksi.

Saku Tauriainen tunnustaa olevansa keksijäluonne. Isoista koneista hän kiinnostui jo pienenä poikana Parikkalassa. Kuva: Antro Valo / Yle

Ensimmäiseksi on vuorossa seikkaperäinen luento siitä, miten palo leviää nopeasti rakennusten yläpohjassa ullakolle jäävässä ontelotilassa. Tiivis katto sulkee palokaasut sisäänsä. Toisinaan tämänkaltaisen palon sammuttamiseksi on tehtävä kattoon savunpoistoaukko.

– Sitä kautta syttyvät palokaasut ja lämpö saadaan poistumaan. Avopalona palon eteneminen saadaan pysäytettyä.

Saku Tauriainen havainnollistaa piirtämällä, kuinka savukaasut kertyvät katon alapuolelle. Kuva: Antro Valo / Yle

Aukko on oltava riittävän suuri ja oikeassa paikassa palokohdan yläpuolella, koska pahimmassa tapauksessa yhtäkkiä tilaan tuleva happi saa savukaasut räjähtämään.

Pelastusopistossa opetetaan uusille pelastajille edelleen savunpoistoaukon tekeminen köysien varassa ihmisvoimin.

Hurja työtapaturma havahdutti parantamaan työturvallisuutta

Parikkalasta kotoisin oleva Saku Tauriainen on ollut palokuntatoiminnassa mukana koko elämänsä. Jo 1990-luvulla hän liittyi mukaan sopimuspalokuntatoimintaan. Hänen aikomuksenaan oli opiskella ensihoitajaksi, mutta päätyikin Uttiin lentokenttäpalomieheksi.

Puita sahatessa Tauriainen sai ensimmäisen ajatuksen siitä, miten risukouraa voisi käyttää paremmin hyödyksi. Kuva: Antro Valo / Yle

Työn ohessa Tauriainen hakeutui pelastajakurssille, jonka opiskelijaboksissa virisivät jo ensimmäiset ajatukset hyödyntää isoja koneita palojen sammutuksessa.

– Savunpoistoaukon tekeminen miesvoimin köysien varassa palavan rakennuksen katolla on hurjaa. Itsekin olen sitä harjoitellut ja tehnyt. Jo opiskelujen aikana mietin, että jotain muuta pitää keksiä, muistelee Saku Tauriainen.

Vuonna 2006 Tauriaisen kollega Mikko Karvonen putosi palavan rakennuksen katon läpi ja paloi suurilta osin. Se työtapaturma sai Tauriaisen miettimään, onko pelastajien työturvallisuus sillä tasolla kuin kuuluu.

Mikko Karvosen tapaturma sai Tauriaisen kehittämään ideaansa pelastusopiston alipäällystökurssilla. Idea kuormausnosturiin kiinnitettävän risukouran käyttämisestä löi läpi ja tuli tunnetuksi valtakunnallisesti.

– Siitä käynnistyi jatkokehitystyö. Tarkoituksena on ollut saada pelastajat pois palavien rakennusten katolta.

Tauriainen on jalostanut keksintöään eteenpäin. Raivauskouran jälkeen syntyi ajatus ohjata kynsiin vesilinjat. Kuva: Antro Valo / Yle

Tauriainen on jalostanut metsäkoneista tuttua risukouraa siten, että sillä voidaan sammuttaa kattorakenteisiin levinneitä paloja tehokkaammin ja turvallisemmin. Keksintö on palkittu Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnolla.

Vanhan kehitystyötä ja uuden keksimistä

Hiab cargotecin insinöörien kanssa ideanikkari on vienyt eteen päin vesilinjan rakentamista risukouraan. Kynsiin on rakennettu vesisuuttimet, jotka voidaan työntää palavan rakennuksen katon läpi.

– Viedään koura katolle kuumimpaan kohtaan, puristetaan koura kiinni ja painetaan kynnet läpi. Kynsistä suihkutetaan hienojakoista vesisumua yläontelotilaan. Umpinaisessa tilassa vesihöyry käytännössä tukahduttaa ja jäähdyttää palon ja ainakin rajaa sitä. Jos tarvetta ilmenee, niin savunpoistoaukon tekeminen on se seuraava vaihtoehto, kertoo Tauriainen.

Tekniikka myös vähentää vesivahinkojen syntymistä ja pienentää korjauskustannuksia. Savunpoistoaukkoa tehdessä kouralla poistetaan vesikate ja ruodelaudoitus. Kantavat rakenteet pyritään säästämään jälleenrakentamista varten.

Kouran kynsiin menevät vesilinjat suihkuttavat hienojakoista vesisuihkua. Kuva: Antro Valo / Yle

Kymenlaakson pelastuslaitoksella käytössä olevat SaRa-kourat toimivat parhaiten puurakenteisissa, yksi tai kaksikerroksisissa harjakattoisissa omakotitaloissa, joissa on konesaumattu peltikatto. Korkeammissa kohteissa pelastuslaitos pyytää apuun yksityisiä nosto- ja kuljetusliikkeitä.

Esimerkiksi heinäkuisessa Valkealan sairaalapalossa kaksi apuun tullutta kouraa olivat ratkaisevassa osassa.

– Ilman niitä olisi jouduttu käsin sammuttamaan yläontelotilaa. Nyt peltikatteen poiston jälkeen pääsimme nopeammin ja tarkemmin käsiksi palopesäkkeisiin, sanoo tilannetta johtanut Saku Tauriainen.

Valkealan entisen psykiatrisen sairaalan tulipalossa peltikatto revittiin auki kourien avulla. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kymenlaakson pelastuslaitoksen lisäksi SaRa-kouria on käytössä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella sekä Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Ilman sammutustoimintoa kouraa käytetään Tauriaisen oppien mukaan esimerkiksi Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla. Keksinnöt kuitenkin jalkautuvat hitaasti.

– Kymijoessa täytyy vettä virrata vielä paljon, että saadaan asioita muuttumaan. Pelastusopistossa opittujen tapojen muuttaminen vie aikansa, mutta pelastajat ovat motivoituneita. Toisaalta kaluston hankinta on pelastuslaitoksissa pitkä prosessi.

Tavoitteena on, että sammutus- ja raivauskouran käyttö löisi läpi myös maailmalla. Tauriainen arvelee, että se olisi mahdollista ainakin Pohjoismaissa, Englannissa ja Saksassa, jossa rakennuksen ulkopuolelta tehtävä sammutus menee eteenpäin.

Saku Tauriaisen Pelle Pelottoman luonne ajaa häntä kohti kouran jatkojalostusta ja uusia keksintöjä.

– Ideoita on, mutta niistä ei voi vielä hiiskua. Kun jonkun asian keksii vaikka yöllä, niin pitäisi yövaatteet päällä mennä patenttitoimiston ovelle jonottamaan, että uskaltaa kertoa asiasta eteenpäin, myhäilee Tauriainen.