1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vesistöt

Uusien arvojokien etsintä alkaa Etelä-Karjalassa – toiveena on löytää Hiitolanjoen kaltainen helmi

Moni vesialue Suomessa kaipaisi kunnostusta, mutta kunnostustarpeesta ei tiedetä. Näitä aukkoja ryhdytään nyt paikkaamaan.

Rautjärven Hiitolanjoki lienee Etelä-Karjalan tämän hetken tunnetuin kunnostuskohde. Kiinnostavia paikkoja löytyisi lisääkin. Arkistokuva. Kuva: Petri Kivimäki/Yle

Etelä-Karjalasta ryhdytään etsimään uusia suojeltavia ja kunnostettavia vesialueita.

Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen tarkoituksena on kerätä tietoa virta- ja pienvesien, kuten jokien, purojen ja lähteiden, kunnosta, jotta niitä voidaan tarvittaessa suojella ja kunnostaa.

Sekä Etelä-Karjalassa että muualla Suomessa on paljon etenkin pienempiä vesialueita, joita ei ole inventoitu eli niiden nykyisestä kunnosta ei ole tietoa.

– Kun tuotetaan tietoa virtavesistä, esimerkiksi joet ja purot pitää inventoida eli kulkea päästä päähän ja kirjata tiedot ylös, limnologi ja hankekoordinaattori Iia-Elisabeth Suomi Saimaan vesiensuojeluyhdistyksestä kertoo.

Suojella voi vasta, kun tietoa on

Virtavedet ja lähteiköt on arvioitu sisävesien ja rantojen uhanalaisimmiksi luontotyypeiksi, ja luonnontilaisia puroja on jäljellä hyvin vähän (siirryt toiseen palveluun). Monia virtavesiä on takavuosina suoristettu ja perattu esimerkiksi puun uiton helpottamiseksi ja maan kuivattamiseksi.

Vesialueiden kunnostaminen voi auttaa vaelluskaloja, mutta monimuotoinen luonto on Iia-Elisabeth Suomen mukaan etu muillekin.

– Lohikalojen kohdalla toki myös virkistys- ja kalastusmahdollisuudet paranevat, jos kantoja saadaan elpymään. Jos vesi saa luonnollisesti mutkitella, se voi tasata kevään ja syksyn tulvahuippuja sekä toimia vesivarantona kuivuuden aikaan.

Tulvahuippujen ja kuivuuden tasoittamisesta tulee entistä tärkeämpää, kun ilmastonmuutos lisää esimerkiksi rankkoja sateita ja kuivuusjaksoja.

Suomi toivoo, että hankkeen edetessä myös tietoisuus Etelä-Karjalan hienoista luontokohteista paranisi: Saimaa on monelle tuttu, mutta muitakin matkailuhelmiä olisi.

Etelä-Karjalassa on ollut aiemminkin virtavesien ja lohikalojen suojeluun liittyviä hankkeita, kuten Urpalan jokialueen kehittämishanke ja Kaakon jokitalkkari -hanke. Kuvassa Rakkolanjoki. Kuva: Seppo Kivimäki/Yle

Rymyämistä ja sähkökalastuksia

Alkusyksyn aikana valitaan kohteet, joiden inventointi olisi kaikkein tärkeintä. Kiinnostavia paikkoja voi löytyä esimerkiksi Etelä-Karjalassa virtaavista rajajoista ja niiden latvapuroista.

– Hiitolanjoki on ollut paljon tapetilla. Esimerkiksi Vilajoki, Tervajoki, Rakkolanjoki, Alajoki ja Urpalanjoki ovat kenties vähemmän tunnettuja, mutta hienoja ja ehdottomasti suojelu- ja kunnostustoimenpiteiden arvioisia jokia, Suomi kertoo.

Limnologi Iia-Elisabeth Suomen mainitsema Hiitolanjoki on Rautjärven Simpeleellä. Joessa olevat kolme voimalaitosta ovat estäneet Laatokan lohen nousun vuosituhantisille kutupaikoilleen. Nyt voimalaitokset puretaan, ja reilun kahden vuoden kuluttua Hiitolanjoki alkaa jälleen virrata alkuperäisessä asussaan.

Saimaan vesiensuojeluyhdistykselle voi myös vinkata kohteista, joita toivoo tutkittavan.

Kun kohteet on valittu, Iia-Elisabeth Suomi lähtee tekemään inventointia käytännössä.

– Se on aikamoista rymyämistä, vaikka kuulostaakin ehkä idylliseltä. Joen- ja puronvarret ovat usein pusikkoisia, ja saa olla kahluukaalarit yllä, vaikka kulkisi kuivallakin maalla, hän kuvailee.

Syksyllä on mahdollisesti edessä myös sähkökalastuksia, joilla selvitetään alueen kalastoa.

– Sähkökalastus kuulostaa aika rajulta toimenpiteeltä, mutta se on virtavesitutkimuksissa tärkeää. Käytännössä veteen johdetaan sähkövirtaa, jolloin lähialueella olevat kalat taintuvat. Ne otetaan kiinni, mitataan, punnitaan ja palautetaan elävinä veteen, Suomi kertoo.

Lue myös: Kyselytutkimus: Hyvin harva Rakkolanjoella asuva maksaisi vesistön kunnostamisesta – myöskään vesistön muutoksia ei osata arvioida

Kohti kunnostustöitä

Etelä-Karjalan virta- ja pienvesien suojeluhanke (VIPSU) jatkuu vuoden 2022 loppuun asti Euroopan unionin maaseuturahaston tuella.

Kunnostustoimenpiteitä sen aikana ei tehdä, mutta saatuja tietoja voivat jatkossa hyödyntää sekä asukkaat että viranomaiset.

Vesiensuojeluyhdistykseltä saa myös neuvoja vesialueidenkunnostukseen ja siihen, miten kunnostustöille voi hakea rahoitusta.

Lue myös:

Jasper Pääkkönen lahjoitti 25 000 euroa, jotta lohet pääsisivät jälleen kutemaan – nyt näkyy, mitä salaiset patokaupat tarkoittivat

Historiallinen tapaus Hiitolanjoella – liki 100-vuotias vesivoimalaitos puretaan lohen tieltä

Toinenkin Hiitolanjoen padoista sai purkuluvan: purkaminen aloitetaan nyt luvan saaneesta Kangaskosken padosta elokuussa