1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroalueen pankit

Pahin ei toteutunutkaan koronapandemiassa, pankkikriisiltä vältyttiin – Etelä-Euroopan isot pankit takovat nyt ennätystulosta

Ranskan, Italian ja Espanjan suuret pankit tekivät selvästi ennakoitua parempia tuloksia toisella neljänneksellä. Eurojärjestelmän kannalta riskinä ovat yhä Italian ongelmaluotot, mutta toistaiseksi pelot maan pankkien kohtalosta ovat hälvenneet.

Euroopan pankkijärjestelmän murheenkryyni on italialainen Monte dei Paschi, joka on tiettävästi maailman vanhin pankki. Sen pääkonttori sijaitsee Sienassa Toscanassa. Kuva: Filippo Mazzini / AOP

Pankit ovat rikkoneet tulosennätyksiä niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa toisella vuosineljänneksellä. Italian (siirryt toiseen palveluun), Ranskan (siirryt toiseen palveluun) ja Espanjan (siirryt toiseen palveluun) suurimpien pankkien nettotulokset ovat olleet jopa selvästi parempia kuin analyytikot osasivat ennakoida.

Pankkien vire näyttää nyt aivan toiselta kuin vielä vuosi sitten. Myös markkinoiden luottamus pankkeja kohtaan on parantunut huomattavasti. Se näkyy osakekurssien nousussa viime vuoden kuopan jälkeen.

Viime vuoden keväällä ravintolat, jalkapallostadionit ja kulttuurielämä suljettiin, jolloin pelot yritysten lainanlyhennyskyvystä ja mahdollisista konkursseista kasvoivat. Koronakriisin alusta asti on jännitetty, miten palvelualoista riippuvaisten Etelä-Euroopan talouksien ja maiden pankkisektorin käy.

Pelot pandemian synnyttämästä pankkikriisistä eivät näytä toteutuneen. Pankit ovat pääosin kestäneet tilanteen hyvin, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Myös OP:n pääanalyytikko Antti Saarella on samansuuntainen arvio. Syöksykierrettä tuskin on edessä, hän sanoo.

Se on helpotus, sillä Etelä-Euroopan pankkien ongelmilla on vaikutuksia kaikkialla eurojärjestelmässä, myös pohjoisessa. Pankeilla on saatavia toisiltaan rajojen yli.

Ranska ja Italia ovat Saksan jälkeen suurimpia eurotalouksia, mistä syystä niiden ongelmat heijastuvat vääjäämättä myös muuhun maailmaan.

Mistä pankkien hyvät tulokset kertovat?

Talouden elpyminen on vilkastuttanut pankkien perusliiketoimintaa. Esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa sekä yritysten että kotitalouksien lainanottohalut ovat jopa korkeammalla kuin ennen pandemiaa.

Korona-aika on käynnistänyt monenlaista muuttoliikehdintää ja asuntolainoja kysytään joka puolella, OP:n Antti Saari selittää.

– Italian neljän prosentin luotonannon kasvu viime aikoina on paras luku sitten eurokriisin. Ranskassa kasvua on alkuvuonna seitsemän prosenttia. Nämä ovat kovia lukuja, ei tällaisia ole pitkään aikaan näissä maissa nähty.

Myös yritysluottojen kysyntä on kasvanut, mikä voi tarkoittaa, että yrityksillä on aikeita investoida.

Pääomamarkkinat käyvät kuumina, mikä tuo tuloja pankeille. Ihmiset eivät ole matkustelleet vaan "istuneet kotona". Sijoitusinto on lisääntynyt ja sijoitusrahastoissa olevat asiakkaiden varat ovat paisuneet.

Kun pörssikurssit yleisesti ovat nousseet, pankkien sijoitusvarallisuuden arvo on kasvanut.

Euroopan keskuspankki on tukenut lainanantoa yrityksille ja kotitalouksille korkopolitiikalla, arvopaperiostoilla ja pankkituilla – pankit ovat saaneet halpaa rahoitusta ja niiden pääomavaatimuksia on höllennetty. Myös tämä selittää pankkien hyviä tuloksia.

Mitkä ovat riskejä?

Vielä ei kuitenkaan voida lopullisesti huokaista helpotuksesta. Kuoppamäki muistuttaa, että talouden elpymiseen liittyy yhä epävarmuutta.

Jos koronavirustilanne pahenee entisestään, se näkynee myös pankkisektorilla. Riskinä on Kuoppamäen mielestä se, että elpyminen pysähtyy ja pankeille alkaa kerääntyä luottotappioita.

Viime viikolla Euroopan pankkiviranomainen EBA julkaisi pankkien stressitestejä, jotka mittavat niiden kriisinsietokykyä vuosina 2021–2023.

– Aika vakaalta Euroopan pankkien tilanne kaiken kaikkiaan näyttää. Myös Etelä-Euroopan pankit kestäisivät merkittävää stressiä muutamankin vuoden ilman, että niille tarvitsisi tehdä järjestelyjä, Dansken Kuoppamäki sanoo testituloksista.

OP:n Antti Saari (vas) ja Danske Bankin Pasi Kuoppamäki (oik). Kuva: Mårten Lampén / Yle, Pekka Tynell / Yle

Erityisesti yhden pankin tulokset kuitenkin erottuivat. Maailman vanhimmaksi toiminnassa olevaksi pankiksi tituleeratun italialaisen Monte dei Paschin ydinvakavaraisuussuhde painui testin vaikeimmassa skenaariossa minuukselle.

Toisin sanoin: jos koronapandemia yhtäkkiä pahenisi ja taloudessa tulisi vakava käänne huonompaan, Monte dei Paschin pääoma voisi huuhtoutua kokonaan. Asiakkaat jäisivät ilman rahojaan.

Monte dei Paschi on ollut otsikoissa muutenkin. Kyse on pankista, jonka Italian valtio pelasti vuonna 2017.

Parhaillaan maan pääministeri, Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi työskentelee hartiavoimin ratkaistakseen (siirryt toiseen palveluun) Monte dei Paschin kohtalon. Italian valtiolla on pankista enemmistöomistus, josta sen on päästävä pian eroon.

Neuvottelut ongelmapankin kaupasta ovat jo pitkällä (siirryt toiseen palveluun) Italian suurimman pankin Unicreditin kanssa.

Pelastaako Draghi?

Draghi on ottanut yhdeksi päätehtävistään pankkisektorin tervehdyttämisen.

– Jos pankkijärjestelmän joku kaveri pystyy korjaamaan, niin todennäköisesti Draghi, OP:n Antti Saari sanoo.

Draghi tuo uskottavuutta Italian talouspolitiikalle, mutta yksin hän ei Dansken Kuoppamäen mielestä pysty suuntaa kääntämään.

– Sen sijaan odotetaan, että Euroopan viranomaistahot kuten EKP pystyvät pitämään rahoitusolosuhteet sellaisina, että pankit selviävät, sanoo Dansken Kuoppamäki.

Muillakin italialaispankeilla on jo ennen pandemiaa tutuksi tulleita hankaluuksia – niillä on paljon ongelmaluottoja taseissaan.

– Jos niitä alettaisiin kovalla kädellä putsaamaan pois, niin kuin me täällä Pohjoismaissa olemme koko ajan tarpeen vaatiessa tehneet, niin yhden sun toisenkin pankin pääomat voisivat loppua kesken, Saari sanoo.

Italian pankkien jama kuin krooninen sairaus

Toinen ratkaisematon ongelma on Italian valtiontalouden heikko kunto. Niin kauan kuin Italian talous ei kasva, jättimäinen valtionvelka ei pienene ja valtionbudjetti pysyy alijäämäisenä, pankkijärjestelmäkään ei ole uskottavalla pohjalla.

Isot italialaiset pankit ovat ostaneet viime aikoina pieniä kilpailijoitaan. Intesa Sanpaolo osti vastikään UBI Bancan ja ranskalaisen Credit Agricolen tytärpankki Credito Valtellinese -pankin. Kuvassa Intensa Sanpaolon pääkonttori Torinossa. Kuva: Renzo Piano / AOP

Saaren mukaan Italian pankkien jama on kuin krooninen sairaus: siihen on ollut pakko tottua.

– Kun joku joutuu hengityskoneeseen, se on alussa shokki. Mutta jos potilas on siellä vielä kymmenen vuoden päästä, alkaa huonoon tilanteeseen tottua, Saari vertaa.

– Italian talous on ollut kuralla kymmenen vuotta. Se on huolestuttavaa eurojärjestelmän kannalta, mutta huoli on tilanteen jatkuessa pitkään painunut taustalle.

Myönteistä kehitystä viime aikoina on ollut se, että italialaiset pankit ovat alkaneet fuusioitua viime aikoina. Näin sirpaloitunut järjestelmä keskittyy, jolloin siitä tulee vakaampi. Tähän suuntaan otetaan jälleen askeleita, jos Monte dei Paschin ja Unicreditin välinen järjestely toteutuu.

Voiko Suomi joutua maksajaksi?

Suomalaisen kannattaa seurata erityisesti Italian tilannetta ei niinkään veronmaksajana vaan pankkiasiakkaana.

Uusi pankkikriisien varautumisrahasto aiotaan saada käyntiin jo ensi vuonna euroalueella.

Siihen on kerätty viime vuosina rahaa pankeilta jo kymmeniä miljardeja euroja, ja rahaston lopulliseksi kooksi tulee vajaat 70 miljardia euroa. Suomalaisilta pankeilta varoja on kerätty noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Kun jokin pankki joutuu pahoihin vaikeuksiin, jäsenvaltio voi pyytää sille tukea varautumisrahastosta.

Veronmaksajien riski pankkikriisissä siis pienenee uudistuksen ansiosta, kun käytännössä sitä rahoittavat pankit, eivät jäsenvaltiot. Toisaalta yksittäisten pankkien vastuu koko järjestelmästä kasvaa.

Lue lisää

Pankkien yhteisvastuu EU:ssa lisääntyy – "Suomi haluaa, että pankkijärjestelmä huolehtii omista virheistään", Matti Vanhanen sanoo

EKP:n entisellä pääjohtajalla Mario Draghilla on Italiassa valtava tehtävä: elvyttää euroalueen kolmanneksi suurin talous

Korjattu tekstiä 4.8.2021 klo 18:03: Suomalaispankeilta on kerätty yhteiseen kriisinhallintamekanismiin noin 200 miljoonaa, ei 200 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2020 suomalaiset pankit maksoivat ennakollisia vakausmaksuja 235 miljoonaa euroa kriisinratkaisurahastoon Finanssialan mukaan.