1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulta

Ainutlaatuista Suomessa: Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko sai katolleen Lapin jokikullalla kullatut ristit

Millään muulla kirkolla Suomessa ei ole Sodankylän Tankavaaran jokikullalla kullattuja ristejä. Kultaajamestari Raimo Snellmanin mukaan jokikulta on eettinen valinta, eikä siihen liity korruptiota. Jokikulta kuitenkin maksaa enemmän.

Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko remontin loppuvaiheessa.
Katso videolta miten Hämeenlinnan ortodoksisen kirkon uusi kupoli ja ristit siunattiin ja miltä ne näyttävät paikallaan katolla. Video: Ville Välimäki / Yle

Hämeenlinnassa on vuoden alusta lähtien peruskorjattu ortodoksista kirkkoa. Elokuun ensimmäisellä viikolla koettiin juhlava hetki, kun kunnostuksen loppusuoralla oleva kirkko sai katolleen kupolin sekä kaksi kullattua ristiä.

Ennen kuin kuparinen kupoli ja ristit nostettiin katolle, ne siunattiin.

– Tämä on aina ilon ja ihmetyksen päivä, vaikka näitä on jo monia tullut nähtyä. Onhan se hienoa, kun ikuisuuden ja valon ja osittain vapautuksen symboli nousee katolle, ristit kullannut kultaajamestari Raimo Snellman sanoo seuratessaan tapahtumia.

Snellman tietää, että Suomen kirkoista ei löydy vaastaavia Sodankylän Tankavaaran jokikullalla kullattuja ristejä.

Virolaisen Sindin kirkon risti sen sijaan on Tankavaaran lehtikullalla kullattu. Sekin on Snellmanin käsityöläisateljeen käsialaa. Lapin Jokikultaa on Snellmanin mukaan siis vain kahdessa maailman kirkossa.

Jokikulta on eettinen mutta riskialtis valinta

Idea jokikullan hyödyntämisestä lehtikultauksissa on Raimo Snellmanin. Hän sanoo, että jokikulta on ekologisesti ja eettisesti valmistettu tuote. Sen tuottamisessa ei ole käytetty kemikaaleja eikä lapsityövoimaa. Siihen ei liity korruptiota. Tiedetään myös, mistä kulta on peräisin.

Etenkin taiteilijat ovat kysyneet Snellmanilta, mistä hänen kultansa tulee.

– Ei ole voinut vastata kuin että Kongosta tai Brasiliasta – en tiedä. Se on siitä samasta padasta otettu, mistä kaikki maailman kulta tulee. Nyt on helppo vastata, että varmasti jokainen atomi on Tankavaaran lähijoista.

Tankavaaralta saadaan kuutisen kiloa kultaa vuodessa. Sitä voi nähdä tänä vuonna myös joissakin teoksissa Helsingin Biennaalissa Vallisaressa.

Kyseistä kultaa ei ole kuitenkaan yksinkertaista hyödyntää kultauksissa. Se vaatii työtä ja myös maksaa enemmän.

– On hankittava kilo kultaa ennen kuin sitä pystytään työstämään lehtikullaksi. Koska Lapin kulta on huomattavasti kalliimpaa kuin harkkokulta pankista, siinä on suuri riski, Snellman kertoo.

Hämeenlinnan ortodoksisen kirkon risteihin tarvittiin noin yhden sormuksen verran kultaa eli lehtikultana 1 200 lehteä. Yhden lehden koko oli kahdeksan kertaa kahdeksan senttiä.

Kuuntele kultaajamestari Raimo Snellmanin koko haastattelu. Toimittajana on Tiina Kokko.

Paloasemalta näyttänyt kirkko näyttää nyt kirkolta

Hämeenlinnan ja koko Kanta-Hämeen ortodokseille kirkon remontin valmistuminen on odotettu asia. Kirkon mittava remontti valmistuu elokuun aikana.

Valkea ulkoasu, katolle nostetut kullatut ristit ja kuparista tehty kupoli kertovat kaikille, millainen paikka on kyseessä.

Aiemmin muun muassa huonosta sisäilmasta kärsinyt kirkkorakennus muistutti enemmän paloasemaa.

– Se on ihana asia, että saimme tuon kupolin tuonne ylös. Hämeenlinnassa on tästä joskus käytetty nimitystä Kyyrölän paloasema. Nyt se erottuu remontin jälkeen paremmin: tämä on rukouspaikka ja ortodoksinen kirkko, sanoo Helsingin ortodoksisen seurakunnan Hämeenlinnan toimialueen pappi Aki Leskinen.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan Hämeenlinnan toimialueen pappi Aki Leskinen siunasi kullatut ristit ja kupolin ennen kuin ne nostettiin Hämeenlinnan ortodoksisen kirkon katolle. Kuva: Tiina Kokko / Yle

– Kun remontti alkoi vuodenvaihteessa, on jännitetty korona-aikana, että pysytäänkö aikataulussa. Nyt ollaan päivälleen pysytty ja saatu toivotulla tavalla vietyä tätä projektia eteenpäin, kiittelee Leskinen, joka myös siunasi kupolin ja ristit ennen niiden nostamista katolle.

Kirkon remontti maksaa 1,4 miljoonaa euroa. Aki Leskinen on tyytyväinen, että myös peruskorjauksen budjetti on pitänyt. Kirkko on tarkoitus vihkiä käyttöön 27.–28. elokuuta.