1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Keskustelu kiihtyy: tulisiko rikkaiden maiden antaa kansalaisilleen kolmas rokoteannos vai lähettää rokotteet kehitysmaihin?

Lääkevalmistaja sanoo kolmannen annoksen parantavan kahden rokotteen antamaa suojaa entisestään. Monissa maissa valtaosa väestä ei ole saanut vielä ensimmäistäkään rokotetta.

Afganistanilainen naisvanki saamassa Intialaista Astra Zenecan koronarokotetta 7. huhtikuuta. Afganistan sai Astra Zenecan koronarokotetta Intiasta helmikuussa. Kuva: Jalil Rezayee / EPA

Israel on jo aloittanut kolmannen koronarokoteannoksen jakelun kansalaisilleen. Myös Saksa on ilmoittanut, että tehosterokotetta aletaan antaa riskiryhmäläisille ja yli 60-vuotiaille syyskuusta lähtien.

Eräissä muissakin maissa kolmannen rokote-erän käyttö on vahvasti harkinnassa. The Telegraph -lehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan Britannian hallitus olisi tekemässä päätöstä, jotta tehosteannoksen jakelu käynnistyisi syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Rokotevalmistajien arvioiden mukaan rokotteiden teho alkaa heiketä noin kuuden kuukauden kuluttua toisen annoksen saamisen jälkeen. Kolmas annos lienee siis jossain vaiheessa välttämätön, sillä koronapandemia ei osoita hellittämisen merkkejä.

Kansainväliset terveysviranomaiset asettavat kolmannen annoksen antamisen tässä vaiheessa kyseenalaiseksi, koska suurimmassa osassa maailmaa ensimmäisen ja toisen annoksen jakelu on vielä pahasti kesken.

Maailman terveysjärjestön WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus esitti eilen keskiviikkona vetoomuksen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan tehosterokotusten käynnistäminen lykättäisiin ainakin lokakuuhun, jotta kehitysmaihin saataisiin lisää rokoteannoksia.

Maailman terveysjärjestön WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus kuvattuna 24. toukokuuta Genevessä. Kuva: Laurent Gillieron / EPA

Ghebreyesus ehdotti jo toukokuussa maailmanlaajuista sitoumusta, jonka mukaan kaikkien maiden asukkaista kymmenen prosenttia olisi kokonaan rokotettu syyskuun loppuun mennessä. Nyt yli puolet tuosta ajasta on kulunut, eikä tavoite näytä toteutuvan.

Toukokuussa Ghebreyesus esitti myös, ettävauraissa teollisuusmaissa teini-ikäisten ja lasten rokottamista lykättäisiin, jotta kehitysmaiden aikusväestölle riittäisi rokotteita.

Kyse ei ole pelkästään moraalista ja reiluudesta. WHO:n tiedotustilaisuudessa muistutettiin (siirryt toiseen palveluun), että jos iso osa maapallon väestöstä jää rokottamatta, riski yhä uusille virusmutaatioille ja pandemian uudelleen viriämiselle säilyy.

Tarvitaanko kolmas rokote?

WHO sanoo, ettei se ole toistaiseksi löytänyt perustetta kolmannen rokoteannoksen kiirehtimiselle. Kahden annoksen katsotaan antavan riittävän suojan.

Rokotteiden tehon kestosta ei tosin ole vielä riittävästi tietoa. Kakkosannoksia alettiin antaa laajassa mitassa vasta keväällä ja alkukesästä.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA sekä Yhdysvaltain tautikeskus CDC totesivat heinäkuun alkupuolella yhteisessä lausunnossaan (siirryt toiseen palveluun), ettei tehosterokotteelle ole toistaiseksi tarvetta. Ne lisäsivät, että tehosterokotteen käyttöönoton tulee olla viranomaisten, ei lääkeyhtiöiden päätös.

Myös EU:n lääkevirasto EMA totesi heinäkuussa (siirryt toiseen palveluun), ettei tehosterokotteelle ole toistaiseksi todettu tarvetta.

Lääkeyhtiöille koronarokotteet ovat valtava bisnes ja ne olisivat hyvin halukkaita tarjoamaan tehosterokotetta.

Pfizer–Biontech-rokotteen valmistajat kertovat uutiskanava CNN:n mukaan (siirryt toiseen palveluun), että tehosterokote nostaa esimerkiksi deltamuunnosta ehkäisevien vasta-aineiden määrän 18–55-vuotiailla viisinkertaiseksi ja 65–85-vuotiailla peräti 11-kertaisiksi, eli tehosteesta on merkittävästi hyötyä.

Lääkeyhtiön tutkimukseen osallistui tosin vain 23 ihmistä, eikä sitä ole vertaisarvioitu. CNN huomauttaa lisäksi, ettei vasta-aineiden määrän merkitystä taudin ehkäisyssä tunneta kovin hyvin.

Lääkeyhtiöt ovat nostaneet koronarokotteiden hintoja, sillä kaikki menevät varmasti kaupaksi. Esimerkiksi Pfizer-yhtiö arvioi liikevoittonsa nousevan tänä vuonna 33,5 miljardiin dollariin, kertoo Economist-lehti (siirryt toiseen palveluun).

Angolan presidentti Joao Lourenco (keskellä) vaimonsa Ana Dias Lourencon (oikealla) kanssa odottamassa koronarokotetta Luandassa, Angolassa 13. toukokuuta. Kuva: Ampe Rogerio / EPA

Kehitysmaiden lohduton tilanne

Vauraiden maiden ja kehitysmaiden välinen epäsuhta rokotuksissa on valtava. Esimerkiksi Länsi-Euroopan maista lähes kaikki ovat jo saaneet rokotettua vähintään puolet asukkaistaan yhdellä rokoteannoksella, ilmenee Ylen grafiikasta.

Samaan aikaan esimerkiksi Afrikassa vain kolme maata; Mauritius, Marokko ja Tunisia, yltää 15 prosenttiin. On lukuisia maita, joissa rokottaminen on vasta päässyt käyntiin.

Esimerkiksi Haitissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa yksikään asukas ei ole vielä saanut rokotteen toista annosta, kertoo Britannian yleisradio BBC (siirryt toiseen palveluun).

Vauraat länsimaat tukevat kehitysmaiden rokotehankintoja Covax-järjestelmän avulla. WHO kannustaa rikkaita maita lisäämään lahjoituksiaan.

Eniten rokotteita itselleen haalinut Yhdysvallat on todennut, että se kykenee samaan aikaan sekä rokottamaan kokonaan oman väestönsä että toimittamaan rokotteita köyhemmille maille.

Oma lukunsa on se, että kaikki tuotetut koronarokotteet eivät välttämättä ole niin tehokkaita kuin on toivottu.

Economist-lehden mukaan Bahrain ja Arabiemiraatit ovat käyttäneet kiinalaista Sinopharmin rokotetta, ja aikovat nyt tehostaa sitä yhdellä Pfizer–Biontech-rokotteella. Indonesia puolestaan on käyttänyt kiinalaista Sinovac-rokotetta, jota nyt halutaan tehostaa Moderna-annoksella.

Mitä mielestäsi pitäisi rokotteiden jakamisessa tehdä? Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Koronatilanteen päivittyvä seuranta

Katso tästä lisätietoa (siirryt toiseen palveluun) koronarokotusten edistymisestä eri maissa.