1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koti ja asuminen

Minna Ipekin 7-henkinen perhe voi asua vain muutaman kilometrin päässä Helsingin keskustasta – osuuskunta mahdollisti asunnon pienellä pääomalla

Asumisosuuskunta on ikään kuin vuokra- ja omistusasumisen yhdistelmä, eikä se ole monille kovin tuttu asumisen muoto. Minna Ipek perheineen törmäsi osuuskuntaan puolivahingossa.

Minna Ipek olohuoneessaan.
Helsinkiläinen Minna Ipek kertoo, mikä asumisosuuskunnassa viehättää. Video: Kristiina Lehto / Yle

Ei arvaisi, että helsinkiläinen Minna Ipek perheineen on muuttanut uuteen kotiinsa vasta muutama päivä sitten. Muuttolaatikoita näkyy vain yksittäisiä, ja tavarat ja kalusteet alkavat olla jo paikoillaan.

Osa niistä on tosin vielä seitsenhenkisen perheen vanhassa asunnossa, jossa he asuivat 18 vuoden ajan.

– Uuden jännitystä on ilmassa. Itselleni on ollut hienoinen kriisi irrottautua menneestä, mutta lapset puolestaan ovat todella avoimia, Ipek naurahtaa.

Muuttomatka ei ollut muutamaa kilometriä pidempi, mutta muutos asumisen tavassa puolestaan on suuri. Edellisen asuntonsa Ipekit omistivat, mutta nyt he ovat muuttaneet asumisosuuskuntataloon Koskelaan.

Asumisosuuskunta on ikään kuin vuokra- ja omistusasumisen yhdistelmä, eikä se ole monille kovin tuttu asumisen muoto. Asuminen muistuttaa asumisoikeusasumista, mutta osuuskunta omistaa talon itse, eli vuokraa ei makseta erilliselle ulkopuoliselle elimelle.

– Törmäsin tähän oikeastaan vähän vahingossa, kun etsin perheelleni puolitoista vuotta sitten paikkaa, jonne muuttaa putkiremontin ajaksi. Löysin tämän kohteen ja ajattelin, että olisiko tämä sittenkin se vaihe, jossa muutamme pois kokonaan, Ipek muistelee.

Minna Ipekin perheen muutto on vielä kesken, mutta hyvässä vauhdissa. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Hyppy tuntemattomaan

Asumisosuuskuntamallissa osuuskunta rakennuttaa itselleen kiinteistön, hallinnoi sitä ja vuokraa asuinhuoneistoja jäsenilleen. Vuokranmaksulla katetaan talon lainan lyhennykset ja talon ylläpito- ja kehityskustannukset.

Koskelassa osuuskunnan liittymismaksu oli kokonaisuudessaan 16 prosenttia asunnon rakentamiskustannuksista.

– Tämä vaikutti todella mielenkiintoiselta vaihtoehdolta, sillä pääsimme pienemmällä pääomalla kiinni asuntoon. On kuukausivuokra, jota maksetaan, mutta ei tarvitse kuitenkaan ottaa suuria lainapääomia, Minna Ipek sanoo.

Suuri rivitaloasunto tai omakotitalo ei perheelle ollut tässä tilanteessa vaihtoehto, vaikka se mahdollisesti vielä tulevaisuuden haaveena onkin.

– Helsingissä asuntojen hinnat ovat todella korkeita. Lainaa olisi pitänyt ottaa valtavasti.

Toki aivan uudenlainen asumisen muoto on myös hyppy tuntemattomaan, Ipek pohtii.

– Mietin, mitä jos lainan korot karkaavat käsistä tai muuta vastaavaa. Päätimme kuitenkin ottaa tämän asunnon, meni syteen tai saveen.

Minna Ipekin lempipaikaksi on jo nyt muodostunut parveke, josta voi katsella maailman menoa. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Minna Ipek kertoo, että osuuskunnan liittymismaksu ja vuokra määräytyvät yhtiössä asunnon koon ja huoneiston sijainnin mukaan. Liittymismaksu vaihtelee 30 000–60 000 euron välillä ja asuntojen vuokra noin 1 000-1 800 euroa kuussa. Ipekin perhe asuu 90 neliön asunnossa.

Koskelan asumisosuuskuntatalon rakennuttaja on suomalainen rakennusalan yritys Fira. Tavoite on, että 25 vuoden kuluttua osuuskunta on velaton.

– Osuuskunnan jäsenet ovat päätösvaltaisia. He voivat vaikka äänestää, että vuokran hintaa lasketaan silloin, toteaa Firan kuluttajamyyntipäällikkö Ayala Maimon.

Jos asunnosta haluaa muuttaa pois, oman jäsenyyden voi myydä eteenpäin milloin vain ja osuuden hinta määräytyy markkinoilla, Maimon kertoo.Jos osuuskunnan jäsen puolestaan jättää vuokransa tai velvoitteensa hoitamatta, voi osuuskunta vuokrauslain puitteissa irtisanoa tämän jäsenyyden.

Maimon uskoo, että osuuskuntamallille on enenevissä määrin tilausta myös tulevaisuudessa.

– Tämä voi mahdollistaa useammalle ihmiselle oman, uuden kodin ilman, että täytyy ottaa suuria henkilökohtaisia lainoja.

Haaveena välittävä yhteisö

Asumisosuuskuntamallissa tarkoitus on, että sen jäsenet pääsevät itse vaikuttamaan muun muassa omien asumiskustannustensa suuruuteen sekä muihin mahdollisiin asumisen etuihin ja palveluihin.

– Oli mukavaa päästä valitsemaan esimerkiksi keittiömateriaaleja, kaappeja ja kylpyhuoneen värimaailmaa. Jokainen sai mieleistään, Minna Ipek kertoo.

Ajatus yhteisöllisyydestä innostaa häntä. Uudet naapurit ovat jo voineet tavata toisiaan lyhyesti avaintenluovutustilaisuudessa, jossa tunnelma oli Ipekin mukaan lämmin.

– Niiden ihmisten, jotka tähän ovat ryhtyneet, on täytynyt arvostaa samoja asioita ja puhaltaa yhteen hiileen. Se tuo tiettyä turvallisuuden tunnetta.

Minna Ipek on haluaa elää yhteisössä, jossa voidaan olla avoimia ja välittömiä. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Hän toivoo, että vastaavaa yhteishenkeä näkisi asumisyhteisöissä enemmänkin.

– Tuntuu, että ainakin Helsinki on menossa siihen suuntaan, että ihmiset ovat omissa lokeroissaan eikä puhua pukahdeta. Toivoisin avointa keskustelukulttuuria niin hyvässä kuin pahassa, että sanottaisiin naapurille, jos aihetta on.

Minna Ipek haaveilee siitä, että osuuskuntalaisista ja koko korttelista voisi ajan mittaan muodostua yhteisö, jossa välitetään aidosti toisista ja ympäristöstä.

– Olisi hienoa, jos voisimme yhdessä tehdä tästä turvallisen ja hyvän paikan, jossa ei tarvitsisi olla huolissaan siitä, voiko naapurilta kysyä apua.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 10. elokuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Kokeile Ylen asuntokoneella, moneenko neliöön sinulla on varaa eri puolilla Suomea – Rosengrenin perhettä houkuttelee isompi koti halvemmalla

Viirinkallionkadun rakentaminen alkoi tällä viikolla – alueelle kaavailtu asukkaiden yhteinen kerrostalo on harvan tuntema asumisen muoto

Oulaisiin aletaan rakentaa osuuskunta-asuntoja senioreille - uudenlaisella asumismuodolla halutaan jarruttaa kallista palveluasumista

Helsinkiin suunnitellaan sateenkaaritaloa – sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille tarkoitetussa talossa elettäisiin yhteisöllisesti