1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. arkeologia

Arkeologit ovat harvinaisen löydön kynnyksellä Tammelassa: perimätiedon mukaan syrjäkylällä oli kirkko ja hautausmaa jo 1300-luvulla

Kadonnutta kirkkoa tai kappelia etsitään parhaillaan arkeologisilla kaivauksilla. Merkkejä keskiaikaisesta rakennuksesta ja ihmisen toiminnasta on jo löytynyt. Kadonnut kirkko toisi uutta tietoa seurakuntien historiasta Suomessa.

Kaivausalueen pintamaat kuorittiin kaivinkoneella ennen kuin tutkijat aloittivat työnsä. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Hämeen Härkätien varrella olevan syrjäisen kylän kappelista kertovat tarinat ovat askarruttaneet arkeologeja pitkään. Perimätiedon mukaan Tammelassa Portaan kylällä oli ikivanha hautausmaa ja kenties kappelikirkko. Tämänkin päivän kyläläiset tuntevat Kappelinpellon ja Kappelintien löytää myös navigaattori.

Arkeologit ovat tutkineet Kappelinpeltoa ja sen liepeitä nyt parisen viikkoa. He ovat avanneet tutkimusalueita kaivinkoneen avulla ja raaputtaneet maata toiveikkaina.

Haaste on suuri: tavoitteena on löytää mahdollisesti 1300-luvulta peräisin oleva kalmisto, jonka yhteydessä olisi myös kirkkorakennus. Ihanne olisi, että kaivauksissa löytyisi ihmisten jäänteitä, kuten luita ja hampaita, sekä rautakautisten esineiden palasia.

Tutkijat uskovat lähestyvänsä oikeaa paikkaa

Peltokerroksen alta on jo löytynyt jälkiä vanhasta rakennuksesta.

Tutkijat lähestyvät aluetta, missä muinainen kirkkorakennus on ollut, uskoo arkeologi Hanna-Maria Pellinen. Pellinen tulkitsee, että kaivauskuopassa saattaa näkyä savilattian reunaa ja siihen liittyvää kiveystä. Joukossa on vanhemman oloista tiiltä.

– En sanoisi suoraan, että siinä on kirkkorakennus, mutta jokin rakennus siinä on ollut. Se on voinut olla myös rakennus kirkon liepeillä.

Osteologi Anne-Mari Liira ja arkeologi Hanna-Maria Pellinen tekevät Portaassa tiimityötä. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Pellisen mukaan kaikki lähteet vanhasta kirkkorakennuksesta viittaavat alueelle, jossa kaivauksia tehdään. Tietynlainen maaperä viestii arkeologille, että he lähestyvät oikeaa aluetta.

– On mielenkiintoista etsiä kohdetta, mitä ei muilla menetelmillä, kuten historiantutkimuksella, ole pystytty tavoittamaan. Siitä ei ole epäilystä, että täällä on ollut kappelikirkko, johon on tietysti liittynyt hautausmaa. On ainoastaan kyse siitä, missä se on ollut, Pellinen selittää.

Portaan kylää Kappelintien seutuvilla on rakennettu tiiviisti ja maahan on kaivettu paljon kaapeleita, joiden välistä on hankalaa päästä käsiksi maaperään. Mikäli maaperässä on ollut kalmisto, ovat luut saattaneet hajota.

Haaveena löytää luita

Osteologi Anne-Mari Liira raaputtaa hiekkamaata kerros kerrokselta varovasti. Hän toivoo löytävänsä luita. Jos hautausmaa löytyisi, haudat kaivettaisiin kokonaan auki ja luut tutkittaisiin. Luut kertoisivat esimerkiksi ihmisten sukupuolesta, iästä, pituudesta ja mahdollisista sairauksista.

– Näin saisimme tietoa, minkälaista väestöä täällä on asunut ja heidän sen aikaisesta terveydentilastaan. Saisimme myös tietoa väestön sukupuolirakenteesta ja miten paljon lapsia on ollut, kertoo Anne-Mari Liira.

DNA:sta olisi mahdollista määrittää, millaiseen ihmisryhmään vainaja kuului ja miten hän päätyi Portaaseen.

Arkeologisessa kaivamisessa maata poistetaan varovasti kerros kerrokselta. Osteologi eli luututkija Anne-Mari Liira tunnistaa heti ihmisen luun. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Arkeologit ja historiantutkijat kertovat, että 1300-luvulta peräisin olevan kalmiston löytäminen merkitsisi paljon sekä Tammelan seurakunnan, muiden vanhojen seurakuntien että koko maan asutushistorian kannalta.

Helsingin yliopiston pofessori Markus Hiekkanen tulkitsee, että Portaassa sijaitsi Tammelan kappeliseurakunnan alkuperäinen kirkonpaikka, joka perustettiin vuoden 1300 tienoilla. Kun asutus tihentyi nykyisen kirkonkylän tienoille, kirkonpaikkakin siirrettiin sinne. Kirkonkylän keskiaikainen kivikirkko on edelleen käytössä Tammelassa.

– Sittemmin Portaan kirkonpaikka hylättiin, mutta se jäi muistomerkiksi ja myös ihmisten muistiin, kuten monessa muussakin Suomen pitäjässä on tapahtunut, toteaa Markus Hiekkanen.

Portaan mahdollinen kappeli saattaisi tuoda päivänvaloon tietoja rautakauden alueellisesta rakennemuutoksesta. Helsingin yliopiston dosentti Georg Haggren tuntee Tammelan, mutta myös naapuriseurakunnan Someron historiaa. Porras ja Somero ovat yhdistyneet liikenteellisesti toisiinsa Hämeen Härkätien avulla. Somerolle perustettiin keskiajalla oma seurakunta, mikä vähensi Tammelan Portaan maantieteellistä merkitystä.

– Saattaa olla, että kirkon paikkaa Tammelassa muutettiin. Ehkä Portaan kirkko, Tammelan seurakunnan ensimmäinen kirkko, olikin Tammelan näkökulmasta pahassa paikassa. Kirkon pitäisi aina olla suhteellisen keskellä kirkkopitäjää, toteaa Georg Haggren.

Kadonnut kirkko kertoisi seurakuntien synnystä Suomessa

Perimätietojen avulla on Suomesta löydetty aikaisemmin yksi ikivanha kirkko. Se löydettiin Lempäälästä 2017, ja arkeologiset kaivaukset jatkuvat yhä.

Portaan kappelista perimätietoa on säilynyt aivan nykypäiviin asti. Varhaisin kerrottu tieto on kirjattu muistiin jo 1700-luvun alkupuolella.

– Perimätieto on aina paikkakohtaista ja usein sellaista, jolla ei ole merkitystä. Toisaalta tarinoiden joukossa on taatusti kultajyviä, joiden perusteella voidaan löytää vaikkapa kirkon paikka, toteaa Markus Hiekkanen.

Pellon pinnan alta paljastuu vaaleampi maakerros, joka voisi olla vanhan rakennuksen savilaittia. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Tieto piilossa olevasta kappelista myös selkeyttäisi syrjäseutujen asutuskuvaa ja kirkollista järjestäytymistä.

– Se toisi tietoa kirkolliseen kehitykseen ja seurakuntien syntyyn. Valtakunnallisesti päästäisiin miettimään seurakuntien muodostumisprosessia aina 1300-luvulta asti. Seurakuntien merkitys on aina ollut suuri, mikä näkyy jo esimerkiksi ristimänimien käytössä 1500-luvulla. Tuolloin lähes kaikilla oli käytössä kristillinen henkilönimi, Georg Haggren sanoo.