Hyppää sisältöön

Metsämarjojen poimintaa helpottavaa laitetta on kehitelty vuosikymmeniä tuloksetta, mutta nyt markkinat on avattu: näin toimii sähköpoimuri

Metsien marjasadosta saadaan talteen vain murto-osa. Marja-ala on vuosikaudet odottanut uusia marjanpoimintaa helpottavia apuvälineitä markkinoille. Lahdessa kehitetyn mustikanpoimurin toivotaan innostavan muitakin laitekehittäjiä.

Mies esittelee toiselle akkukäyttöistä, varrellista marjanpoimuria
Onko laitteesta perinteisten poimureiden haastajaksi? Laite testattiin mustikkametsässä. Testaajana toimi paikalliset marjametsät hyvin tunteva Olli Kaikkonen.

Manuaalisten, käsipelillä toimivien marjanpoimureiden rinnalle tuotiin viime keväänä ensimmäinen sähköpoimuri.

Varrellisen, akkukäyttöisen laitteen etuina ovat keksijä Simo Kyllösen mukaan laitteen keveys, marjojen käsittelyä säästävä tekniikka sekä poimijan selkää helpottava pystyasento. Mustikan ohella poimuri sopii muillekin marjoille.

Lähtökohtana uudelle innovaatiolle olivat Kyllösen omat kokemukset. Hän kerää puolisonsa kanssa vuosittain parituhatta litraa marjoja metsästä.

– Selkä tuli joskus kipeäksi. Aloin pohtia, voisiko poimintaa helpottaa ja kuinka sen voisi teknisesti toteuttaa, kertoo insinöörikoulutuksen saanut yrittäjä.

Sähköpoimurin virtalähteenä toimiva akku on kiinnitetty vyötärölle. Laitteen varsi on säädettävä ja keräysosassa on molempiin suuntiin pyörivä lieriö. Kuva: Tuija Veirto/ Yle

Kehitelmiä jo 1970-luvulla

Keruulaitteen kanssa tehtiin kehitystyötä kolmisen vuotta. Simo Kyllösen mukaan oleellista oli hoksata, kuinka laite saadaan toimimaan niin, ettei se riko marjoja.

– Sellaisia kehitelmiä, että on akku, varsi ja poimuri, on ollut jo 70-luvulla, mutta ne ovat jääneet luonnoksiksi. Tässä meidän laitteessa on oleellista, kuinka pyörivä keräyspää on toteutettu.

Yrittäjän mukaan akkukäyttöistä marjanpoimurin "kansanmallia" on myyty tähän mennessä satoja kappaleita kotimaassa, ulkomaille menekkiä ei ainakaan vielä ole ollut. Tuotannossa on myös ammattipoimijoille kehitetty laite.

Keräysrumpuun mahtuu litran verran mustikoita. Kuva: Tuija Veirto/ Yle

Suuret odotukset keksintöä kohtaan

Luonnonmarjojen kokonaissato vaihtelee, keskimäärin sen arvioidaan olevan noin 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Marjoista talteen saadaan vain 3–10 prosenttia.

Luonnontuotealan valtakunnallisen toimialajärjestö Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partasen mukaan vastaavia laitteita on kaivattu metsämarjojen poimintaan jo pitkään.

– Odotukset ovat suuret tämän keksinnön suhteen. Tiedossani ei ole, että tällaista olisi missään muualla.

Lahden Villähteellä toimiva yritys tuotantotiloineen työllistää Simo Kyllösen itsensä lisäksi keksijän vaimon.

– Marjanpoimuri on vain yksi osa yrityksen tuotetarjontaa, tällä hetkellä meillä ei ole tarvetta palkata lisäväkeä tai laajentaa toimintaa.

Uuden innovaation odotetaan tuovan markkinoille enemmänkin uusia avauksia ja vastaavia laitteita. Sähköpoimurin keksijä ei kilpailua pelkää.

– Se on elämää, hän toteaa.

Mustikan marjasato vaihtelee, mutta on tänä vuonna jäämässä pääosin heikoksi kuivuuden takia. Kuva: Tuija Veirto/ Yle