1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. urheilu

Urheilijoiden tunteet ovat korostuneet Tokiossa – voimavaravalmentaja: "He uskaltavat puhua asioista, joista ei ennen uskallettu"

Tokion olympialaisten aikana urheilukansa on saanut nähdä avoimia tunteenpurkauksia sekä itsevarmoja lausuntoja. Urheilijoiden parissa työskentelevä voimavaravalmentaja kannustaa urheilijoita näyttämään tunteensa ja iloitsee rohkeista ulostuloista.

Nyrkkeilijä Mira Potkosen kisaurakka päättyi pronssimitaliin ja voimakkaaseen tunteiden purkautumiseen. Kuva: Lehtikuva

Penkkiurheilijat ovat nähneet Tokion olympialaisten haastatteluissa voimakkaita tunteenpurkauksia. Urheilu on äärimmäisten fyysisten ja henkisten kynnysten ylittämisten maailma, mutta näin aviomiin tunteiden osoittamisiin ei monesti aiemmin ole totuttu. Katsojat ovat nähneet sekä riehakkaita ilon osoituksia että lohduttomia pettymyksen hetkiä.

Otsikoihin ovat päätyneet muun muassa korkeushyppääjä Ella Junnilan murhe oman suorituksen jälkeen sekä nyrkkeilyn pronssimitalisti Mira Potkosen vuolas itku olympiaurakan ja koko urheilu-uran päättymisen kynnyksellä.

Kestävyysjuoksija Sara Kuiviston humoristiset lausunnot oman ennätystehtailun jälkeen ovat herättäneet ihastusta, samoin skeet-ampuja Eetu Kallioisen varma lupaus jatkosta kirvelevän nelossijan jälkeen.

– Aivan varmasti tästä tulee nälkää lisää jatkoon. Se on aivan varmaa, kommentoi skeet-ampuja Eetu Kallioinen nelossijaansa Tokiossa. Kuva: Lehtikuva

Hämeenlinnalainen voimavaravalmentaja Ann-Mari Nordenswan katsoo innoissaan golfaaja Sanna Nuutisen haastattelua. Nordenswan ihastelee golfaajan avoimuutta, kun urheilija toivoo pääsevänsä haastattelusta äkkiä lounaalle.

– Jos ihmisen perustarpeet eivät ole tyydytetty, ei toimi keho eikä mieli.

“Ihmisen päässä on paljon sisäistä puhetta”

Nordenswan on jo pitkään työskennellyt urheilijoiden ja urheiluseurojen kanssa ja kertoo seuraavansa urheilijoiden reagointia ja haastatteluita mielenkiinnolla. Hän ilahtuu kaikista rehellisistä tunteiden osoituksista.

– Ihana nähdä nuorten into, miten he uskaltavat puhua sellaisista asioista, joista ei ennen uskallettu. Myös itku on aina ok. Sitä ei pidä ajatella huonona. Samoin ilon saa antaa tulla. Toivoisin että haastattelijat kuuntelisivat enemmän ja reagoisivat urheilijoiden vastauksiin, sanoo Nordenswan.

Nordenswan uskoo, että Tokion antamat esimerkit kertovat siitä, että urheilun kulttuuri on muuttumassa Suomessa. Mentaalinen valmennus alkaa jo olla arkipäivää urheilijoiden treenaamisessa. Se näkyy muun muassa itsevarmuutena sekä kykynä analysoida omaa suoritusta.

– Ihmisen päässä on paljon sisäistä puhetta. Jos siellä pyörii epävarmuuksia ja epäusko itseen, sen ääneen sanominen keventää tai poistaa sen. Tämä koskee muitakin kuin urheilijoita.

Keskimatkojen juoksija Sara Kuivisto sanoi muun muassa keskittyvänsä kisassa juoksemisesta nauttimiseen. Kuvassa Kuivistolla on takana onnistunut 800 metrin juoksu ja vasta saavutettu Suomen ennätys. Kuva: Lehtikuva

Nordenswan mainitsee muun muassa Sara Kuiviston kommentin 1 500 alkuerän jälkeen, jossa Kuivisto totesi vain lenkkeilleensä ja pyyteli pilke silmäkulmassa anteeksi, että suomalaiskatsojat olivat joutuneet moisen kisan takia heräämään aamuyöllä.

– Uskalletaan sanoa ääneen miltä tuntuu ja heittää itseään peliin pelkäämättä, että mokaa, kiittelee Nordenswan.

Bilesin ulostulo: “Hirveän rohkeaa”

Tokion olympialaissa on noussut esiin voimakkaasti myös urheilijoiden psyykkinen hyvinvointi. Telinevoimistelun yhdysvaltalainen supertähti Simone Biles on jo aikaisemmin kertonut omista psyykkisistä vaikeuksistaan. Tokiossa Biles joutui jättämään väliin kilpailuja, koska kärsi liikekammosta eli twisties-ongelmasta, jossa mieli ja keho eivät ole tasapainossa.

– Ihanaa, että jätti väliin, eikä mennyt äärirajoilleen. Jos mieli ei ole hallinnassa, on loukkaantumisen riski suuri. Ikävä sanoa, mutta hirveän rohkeaa, sanoo Ann-Mari Nordenswan.

Voimavaravalmentaja Ann-Mari Nordenswan sanoo, että sopiva jännitys auttaa saamaan itsestä parhaan suorituksen irti. Kuva: Kati Turtola / Yle

Nordenswan sanoo, ettei ole aikaisemmissa kisoissa huomannut käytävän yhtä vilkkaasti keskustelua siitä, onko henkinen ja fyysinen jaksaminen urheilussa rinnastettavissa

– Fyysinen vammautuminen näkyy ulospäin ja on niin selkeä asia. Se hyväksytään eri tavalla. Mielen haasteita pidetään vieläkin mystisinä, vähän erikoisina. On mielettömän tärkeää, että se on muuttumassa.

Keihäänheittäjä Oliver Helander punnitsi alkuerään osallistumistaan vakavasti, koska pelkäsi vaurioituneen reisilihaksensa saavan kisassa lisävammoja. Helanderin pohdinta sai mediassa osakseen sekä ymmärrystä että paheksuntaa. Ann-Mari Nordenswan muistuttaa, että urheilijan on ennen kaikkea kuunneltava itseään ja omaa kehoaan.

– Urheilu on hyvin julkista, ja urheilijat ”kansalaisten omaisuutta”. Tosi viisasta, että siitä huolimatta ymmärtää omat rajoitteensa. Omaa kehoa ja sydäntään pitää kuunnella.

Mitä huomioita tekee psyykevalmentaja, kun hän katsoo olympialaisia? Näiden kisojen aikana on noussut erityisesti puheenaiheeksi urheilijoiden psyykkinen valmentautuminen. Kati Turtola tapaa hämeenlinnalaisen voimavaravalmentaja Ann-Mari Nordenswanin. Hän valmentaa mm. urheilijoita ottamaan käyttöön fysiikan lisäksi psyykkiset ominaisuutensa.