1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonnon monimuotoisuus

Suomalaiset perinnemaisemat uhkaavat kasvaa umpeen – lehmät pitävät metsälaitumen siistinä Ähtärissä

Perinnebiotooppeja eli perinnemaisemia kartoitetaan tämän vuoden loppuun asti. Metsässä laiduntavat hiehot hoitavat luontoa ja tuovat jännitystä maatalousyrittäjän elämään.

Metsälaidun Ähtärissä
Metsälaidun tarjoaa runsaasi syötävää eläimille. Ähtärissä vanhalla laidunalueella viihtyvät Kantoniemen tilan hiehot.

Monet suomalaiset perinnebiotoopit eli perinnemaisemat ovat umpeenkasvaneita, sillä niiden hoito on lopetettu.

Perinnebiotooppeihin kuuluu niittyjä ja luonnonlaitumia, jotka ovat uhanalaisia.

Ähtärissä Kantoniemen tilan lehmät pitävät huolta metsälaitumesta toukokuusta lokakuuhun. Perinnemaisema on pysynyt kunnossa pitkään jatkuneella laiduntamisella.

– Ihan tarkkaan en tiedä, mutta ilmeisesti täällä on eläimet laiduntaneet jo aivan viime vuosisadan alusta lähtien. Tämä on todella vanha laidunhaka-alue, kertoo maanomistaja ja maatalousyrittäjä Juha Kantoniemi.

Alue on jaettu useampaan lohkoon, jossa hiehot kiertävät.

– Sillä vältetään ylilaidunnus ja eläimille riittää aina tuoretta syötävää.

Lehmien pitäminen metsälaitumella tuo jännitystä maatalousyrittäjä Juha Kantoniemen elämään. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Lehmien laidunalueella on puustoa sekä vaikeasti viljeltävää peltoalaa, jossa on nurmea ja heinää. Metsäisillä alueilla kasvaa niittykasvillisuutta.

Ihmisten tehtävä on huolehtia aitojen kunnosta ja poistaa sellainen aluskasvillisuus, jota hiehot eivät syö.

– Suurin hoitotoimenpide on se, että käymme täällä joka päivä katsomassa eläimiä ja tuomme niille väkirehua. Sillä tavalla pidetään kontakti eläimiin.

Perinnemaisemien tila on huonontunut parissa vuosikymmenessä

Etelä-Pohjanmaalla inventoidaan perinnebiotooppeja nyt neljättä vuotta osana ympäristöministeriön helmi-ohjelmaa.

Inventoinnissa kartoitetaan, missä kunnossa perinnebiotoopit ovat. Kohteita on Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella noin 400.

Viimeksi inventointi tehtiin 1990-luvulla. Jo tuolloin monet perinnebiotoopit olivat kasvillisuuden peitossa, eikä tilanne ole siitä ainakaan parantunut, tietää Mira Lukkarila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

– Perinnebiotooppien tila ihan valtakunnallisella tasollakin on huonontunut, koska ne ovat paljon jääneet pois hoidosta.

Luonnonsuojeluasiantuntija Mira Lukkarila kartoittaa, missä kunnossa perinnebiotoopin kasvillisuus ja puusto on, mitä lajistoa siellä kasvaa ja onko merkkejä umpeenkasvusta. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Inventoinnin myötä osalla umpeenkasvaneista alueista on aloitettu kunnostustoimet.

Merenrantaniittyjä hoidetaan laiduntamisen lisäksi koneellisella niitolla. Lukkarila kutsuu merenrantaniittyjen onnistunutta hoitoa Pohjanmaalla menestystarinaksi.

– Siellä on laajoja alueita, missä on saatu ruovikkoa vähenemään.

Miltä perinnebiotooppien tulevaisuus näyttää?

Perinnebiotooppien inventointi päättyy tänä vuonna. Mira Lukkarilan mukaan työtä olisi tarpeen jatkaa vielä, sillä osa alueista on vielä kartoittamatta.

– Etelä-Pohjanmaalla on saatu hyvin kartoitettua, mutta paljon on vielä inventoitavaa, joten toiminta voisi vielä jatkua.

Lukkarila on kuitenkin toiveikas perinnebiotooppien tulevaisuuden suhteen, vaikka tällä hetkellä tilanne on kriittinen.

– Kun Helmi-ohjelman avulla on tehty inventointeja, pystytään toivottavasti jatkamaan hyviin kunnostuksiin. Se luo toivoa perinnebiotoopeille, että saadaan alueet parempaan kuntoon.

Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön monivuotinen hanke, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen.

Lue myös:

Luontoa kunnostetaan miljoonilla euroilla tulevina vuosina – tähtäimessä auttaa satoja uhanalaisia lajeja ja elinympäristöjä

Mira Lukkarila Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta toivoo, että perinnebiotooppeja saadaan parempaan kuntoon. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Lehmät metsälaitumella tuo jännitystä elämään

Kantoniemi kertoo laiduntamisen olevan edullinen tapa kasvattaa nuorta karjaa tilalle, sillä karja pystyy hyödyntämään viljelyn näkökulmasta toisarvoisia alueita.

– Kun puhutaan ilmastosta ja eläinten hyvinvoinnista, niin tämä on todella hyvä juttu molempien kannalta. Metsälaidun on naudalle luontaisin elinympäristö.

Perinnebiotoopit ovat monen uhanalaisen lajin elinympäristö. Jos perinnebiotoopit kasvavat umpeen, harvinaisemmat lajit saattavat hävitä alueelta.

– Tämä palvelee biodiversitettiä ja luonnon monimuotoisuutta. Tämä monipuolistaa lajistoa sekä hyönteisiä ja muita tällä alueella, Juha Kantoniemi sanoo.

Lehmät villiintyvät helposti ilman säännöllistä ihmiskontaktia. Siksi Kantoniemen tilan hiehoja käydään katsomassa päivittäin metsälaitumella. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Kantoniemi sanoo pilke silmäkulmassa, että eläinten pitäminen metsälaitumella tuo myös extremeä elämään.

– Kun on muutama hieho metsässä, niin ei tee yhtään mieli lähteä laskettelemaan vuorenrinteitä tai benji-hyppäämään.

Iltaisin puhelimen soidessa Kantoniemeä aina vähän jännittää, ovatko hiehot karanneet. Muutaman kerran niin on käynytkin.

– Nyt kun on paremmat aidat, niin ei ole enää käynyt. Mutta kokemuksesta voin sanoa, että mikään ei ole sen jäätävämpi ääni kuin sorkan kopina asfaltilla pilkkopimeässä elokuisena yönä. Siinä tilanteessa nousee hiki raavaankin miehen otsalle, Kantoniemi kertoo nauraen.

Lue myös:

Sinunkin maapalstasi voi alkaa puskea kukkia siemenpankista, kun lampaat saavat vallan – kuusi syytä pitää huolta tonttisi kunnosta

Luonnon monimuotoisuus on nyt luupin alla – yksin Keski-Pohjanmaalla kartoitetaan tänä kesänä 150 kohdetta