1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Luku- ja kirjoitustaito

Aleksis Salusjärven kolumni: Kirjoitustaito auttoi meitä selviytymään sukupuutolta

Kun koira oppii kielen, se tyhmenee. Silti se on parasta mitä meillä on sille antaa. Kieli ylläpitää vakautta maailmassa, kirjoittaa Salusjärvi.

Kirjoitusjärjestelmiä edelsivät luolapiirrokset, joita on usein tulkittu samalla tavoin kuin lasten piirroksia: Primitiiviset ihmiset ovat kuvanneet luolien seinään menestyksiään ja unelmiaan. Esimerkiksi iso mammutti kertoo mahtavasta saaliista ja rehevä nainen on haaveen kohde.

Tuorein tutkimus (siirryt toiseen palveluun) kuitenkin liittää luolapiirrokset osaksi symbolijärjestelmää, joka edelsi kirjoitustaitoa. Varhaisten luolapiirrosten toistuvilla merkeillä välitettiin erilaisia tietoja. Mitä tämä tieto tarkalleen on ja miten sitä tulkitaan, on vielä hämärän peitossa. Sen sijaan on ilmeistä, että ihmisen matka planeetan valtiaaksi kytkeytyy näihin merkkeihin.

Ihmisen historia sukupuuton partaalla taistelevasta lajista maailmanvaltiaaksi kytkeytyy kirjoitustaitoon. Koko ihmiskunta kattoi pahimmassa vaiheessa 70 000 vuotta sitten vain noin 20 000 yksilöä. Koko lajimme populaatio vastasi nykyisen Varkauden asukasmäärää. Noilta ajoilta ovat myös ensimmäiset (siirryt toiseen palveluun) löydetyt luolapiirrokset.

Nyt olemme maailmanhistorian menestynein koko maapallon valloittanut laji. Jos jollekin planeetalle on syntynyt täydellinen petoeläin, me olemme sellainen. Yksittäinen ihminen ei ole erityisen vaarallinen vastus toisille eläimille, mutta ihmisyhteisöjen suhteen asia on toinen. Ihmisellä ei ole tällä planeetalla muuta pelättävää kuin itsensä.

Ylivoimaamme kuvaa se, että kesytimme lemmikiksemme planeetan kakkospedon, suden. Kesystä sudesta tuli koira, joka elää lapsen kaltaisena lemmikkinä, johon yksinomaan synnytämme tunnesiteen.

Kielen merkitys on nähtävissä ihmisen ja koiran suhteessa. Kesytyksen eli villieläimen lannistamisen ensimmäinen askel on nimeäminen.

Koiraa sanotaan ihmisen parhaaksi ystäväksi. Ravintoketjunsa ehdottomalla huipulla metsästänyt petoeläin on lastemme kanssa telmivä karvakorvainen otus, joka käyttää hampaitaan lähinnä keppien kanteluun pihalla.

Kielen merkitys on nähtävissä ihmisen ja koiran suhteessa. Kesytyksen eli villieläimen lannistamisen ensimmäinen askel on nimeäminen. Kun villieläin saa nimen, siitä tulee ihmisen omaisuutta. Kun koira tottelee nimeään, se on kontrolloidun todellisuutemme jäsen ja siltä odotetaan ennalta-arvattavaa käytöstä.

Kielen merkitys kasvaa kesyyntymisen myötä. Me puhumme koirille ja ne oppivat ymmärtämään useita sanoja. Tärkeimpiä niistä ovat käskyt, kehut ja kiellot. Koiran persoonallisuus ilmenee sen suhtautumisessa kieleen. Se ilmaisee omaa tahtoaan sivuuttamalla kielelliset ohjeemme. Omistajastaan riippuen koira saa tiettyyn pisteeseen asti ilmaista tahtoaan ja persoonaansa kielen maailmaa vasten. Kieli toimii ihmisen ja koiran välisen luottamuksen mittarina.

Susi, ehdottoman pelottava ja raivokas villieläin, kesyyntyy koiraksi kielen avulla. Se oppii toimimaan ihmisen toivomalla tavalla, ja voimme jättää lapsemme koiran kanssa kotiin piipahtaessamme ulkona. Tiedämme, että koira ei tapa lastamme, koska hallitsemme koiraa kielen avulla.

Tämä on yksi kiinnostavimmista ja selkeimmistä kielen piirteistä, ja sen ohuus on aivan yhtä kiinnostavaa. Kun ihmiset hylkäävät asuinsijansa, sitä seuraa usein villikoirien ilmestyminen kaduille. Villi koira ei tottele kieltä, ja sen käytös on joskus aggressiivista. Tällaiset eläimet lopetetaan helposti. Emme voi luottaa eläimeen, joka ei osallistu kielen merkityksiin. Yhtä lailla on kiinnostavaa, että villit koirat ja sudet ovat todennäköisesti älykkäämpiä (siirryt toiseen palveluun) kuin kieltä osaavat kesykoirat.

Kielen ja kirjoituksen avulla voimme hallita impulsiivisuutta ja ristiriitoja.

Koiran ja kielen suhde paljastaakin käsityksemme kielen merkityksestä yleensä. Kielen ja kirjoituksen avulla voimme hallita impulsiivisuutta ja ristiriitoja. Kielen avulla voimme tehdä tarpeemme ymmärrettäviksi ja luoda yhteisiä tarpeita. Kieli on yhteistoiminnan avain, jolla uhkaava susi muutetaan kumppaniksi yhteisen päämäärän nimissä.

Jos pystymme kuvaamaan sanoilla havaintomme ja merkitsemään ne piirroksiksi, pystymme ylittämään kielen avulla ajallisia ja maantieteellisiä etäisyyksiä. Pystymme toimimaan yhdessä muualla asuvien ihmisten kanssa tai tutustumaan jo kuolleisiin ihmisiin. Kirjoitustaito on vuosituhansien kuluessa yhä selvemmin kumonnut fyysisen maailman rajoitteet. Mullistus on ollut niin perustavanlaatuinen, että se on johtanut tiedon hallitsemattomaan kasvuun. Ilmiötä kutsutaan nykyään nimellä dataräjähdys (siirryt toiseen palveluun).

Kieli on vahvin todiste siitä, että vanha sanonta ”jokainen on oman onnensa seppä”, on tarkemmin tarkasteluna paskapuhetta. Me olemme toistemme onnien seppiä.

Voimme rakentaa maailmaan vakautta, jos voimme lisätä luottamusta toisiin elollisiin olentoihin. Ja sen ainoana työkaluna on kieli, ja tehokkaimpana muotona kirjoitettu kieli.

Aleksis Salusjärvi

Kirjoittaja uskoo kirjoitustaidon olevan yhä ihmiskunnan tulevaisuuden edellytys. Hän opettaa lukutaitoa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Kolumnista voi keskustella 17.8. klo 23.00 saakka.