Hyppää sisältöön

Jouni Hirvonen purki taloja yli 40 vuotta ja uskoo nyt rakentaneensa täydellisen omakotitalon: "Tämä on tehty kaikkien oppien mukaan"

Omakotitalojen homeongelmat ovat vähentyneet uusien määräysten myötä. Home on kuitenkin asunnoissa yleisin terveyteen vaikuttava ongelma. Nykyisellä tietämyksellä osataan rakentaa hyviä taloja, mutta uudet ideat ovat tervetulleita.

Jouni Hirvonen istumassa mallitalon saunan lauteilla.
Jouni Hirvonen kutsuu itseään talojen ruumiinavaajaksi. Hän kertoo kolme tärkeää syytä, miksi uskoo talonsa kestävän 100 vuotta.

Asikkalalainen Jouni Hirvonen purki työkseen taloja yli neljäkymmentä vuotta. Hänellä oli tapana kurkata purettavan talon sisään oppiakseen, mikä rakentamisessa oli mennyt vikaan.

Kun Hirvonen joutui purkamaan kaksi kolme vuotta vanhaa homeongelmaista kotia, hän päätti, että rakentaa vielä kestävän talon.

– Normaalipalkkaiset ihmiset, jotka ostavat talon, eivät voi rakentaa enää toista. Jos kymmenen vuoden päästä tulee hometta, siitä tulee lähes arvoton. Ei sellaista voi sallia.

Kuva: Janne Nykänen / Yle

Hirvonen on rakentanut jo yli neljäkymmentä taloa hyödyntäen keräämiään tietoja. Nyt hän on rakentanut Asikkalan Vääksyssä sijaitsevalle hirsitaloalueelle mallitalon, jonka tarkoitus on olla täydellinen.

– Tämän parempaa en osaa tehdä. Tämä on tehty kaikkien oppien mukaan.

Homeongelmia on uusissa taloissa yhä harvemmin

Asumisterveysliitto Aste saa päivittäin yhteydenottoja ihmisiltä, jotka kärsivät homeongelmasta. Home on yleisin asumisterveyteen vaikuttava ongelma. Myös pintamateriaaleista haihtuvat päästöt ovat yleinen ongelma. Moni saa oireita esimerkiksi tapeteista, liimoista ja tasoitteista ilmaan haihtuvista kemikaaleista.

Asteen toiminnanjohtajan Hannele Rämön mukaan ihmisillä on erilaisia sietorajoja, kuinka paljon hometta tai yhdisteitä he sietävät.

– Kun perheemme osti kerrostaloasunnon, halusin sinne 1960-luvun kaapin naapurista. Poistin vaurioituneet osat, pesin ja maalasin sen. Ei mennyt kauaa, kun poikani ei voinut tulla keittiöön kaapin aiheuttamien oireiden vuoksi, Rämö kertoo

Tilanne on parantunut viime vuosina. Homeongelmia on aikaisempaa vähemmän uusissa omakotitaloissa. Ongelmat ovat yleisempiä vanhemmissa taloissa, mutta hometta löytyy kaikkina vuosikymmeninä rakennetuista taloista.

– Rakennusvirheet eivät ole vieläkään ehtyneet. Esimerkiksi seinässä ei ole ilmarakoja tai salaojitus on puutteellinen. Vesikaton rakenteisiin ja yläpohjaan kelpuutetaan valmiiksi homehtunutta puutavaraa, joka vain käsitellään kemiallisesti esimerkiksi homepesulla, kertoo Rämö.

Määräykset ovat kuitenkin parantuneet kosteudenhallinnan osalta, ja uusiin omakotitaloihin rakennetaan koneellinen ilmanvaihto. Rämön mielestä nykyisillä määräyksillä ja materiaalivalinnoilla päästään rakentamisessa kelpotulokseen. Kehitykselle on hänestä kuitenkin aina varaa.

Jouni Hirvosen rakentama mallitalo on nostettu ilmaan teräspaalujen varaan. Kuva: Janne Nykänen / Yle

Palataan Asikkalaan. Millaiset ratkaisut suojelevat Jouni Hirvosen "täydellistä" taloa homeelta ja muilta terveyshaitoilta?

Teräspaalut pitävät talon ilmassa

Hirvosen talo erottuu muista jo lilalla värillään. Edestä talo näyttää melko tavalliselta hirsitalolta, mutta sivulta päin voi huomata talon erikoisen piirteen: se on ilmassa. Mallitalo on nostettu kuudentoista teräspaalun varaan.

Hirvosen mielestä talojen sokkelit rakennetaan yleensä liian mataliksi, jolloin betonia pitkin kasvavat itiöt pääsevät lopulta kiinni talon muihin rakenteisiin, mikä aiheuttaa hometta.

– Sokkeli pitäisi rakentaa seitsemänkymmentä senttiä korkealle, mutta kaikki sanovat, että se on rumaa. Mitä väliä, kunhan on ehjä ja terveellinen.

Paalut ovat Hirvosen ratkaisu siihen, ettei korkean sokkelin tarvitse rumentaa taloa.

Lisäksi talon ilmaan nostaminen on tarkoitus suojella radonilta. Radon on maaperässä syntyvää radioaktiivista kaasua, joka aiheuttaa sisäilmassa keuhkosyöpää. Säteilyturvakeskuksen mukaan Suomessa radonin aiheuttamaa keuhkosyöpää todetaan vuosittain (siirryt toiseen palveluun) noin kolmellasadalla ihmisellä.

Hirvosen mielestä betoni on vaarallinen rakennusaine, joka ei suojaa säteilyltä. Betonin sijaan talossa on käytetty kipsiä.

– Saatte nähdä, ettei betonia käytetä tulevaisuudessa missään muualla kuin talojen alapuolella, jos sielläkään. Se on erinomainen rakennusaine esimerkiksi siltoihin, mutta ei taloihin.

Talon seinissä ja katossa on käytetty mäntyä sen terveysominaisuuksien vuoksi. Kuva: Janne Nykänen / Yle

Astutaan taloon sisään. Tuulikaapin jälkeen avautuu iso olohuone-keittiötila. Huoneen kaikki seinät ja katto ovat mäntyä. Hirvonen halusi käyttää pihkapuuta sen hyvien ominaisuuksien vuoksi: esimerkiksi bakteerit kuolevat männyn pinnalla. Puuta ei ole tarkoitus maalata peittoon.

– Tämä talo ei ole sellaiselle, joka haluaa laittaa seinän punaiseksi ja toisen siniseksi, ja sitten toisinpäin.

Talossa on varauduttu myös käyttövirheistä johtuviin homeriskeihin. Talosta täytyi määräysten mukaan tehdä puolitoistakerroksinen, mutta Hirvonen päätti kääntää ajatuksen ylösalaisin rakentamalla puolikkaan kerroksen alakertaan. Siellä sijaitsee sauna ja suihku. Jos alakerrassa jostain syystä tapahtuisi vesivahinko, ei koko talo ole homeessa.

Tavoitteena ainakin sata vuotta kestävä talo

Jouni Hirvonen on halunnut tehdä talosta ekologisen. Siksi rakennustarpeita on haettu läheltä paikallisesta rautakaupasta, vaikka se ei aina ollut halvin vaihtoehto.

Seinissä ja katossa on käytetty eristeenä kierrätetystä puukuidusta tehtyä ekovillaa. Eristystä on käytetty tavallista enemmän, jotta lämmitykseen ei mene paljon energiaa.

– Esimerkiksi katolle laitoin 70 senttiä ekovillaa. Kaikki sanovat, että 50 senttiä riittää, mutta ei riitä, jos halutaan, että lämpö säilyy useamman päivän sähköjen katkettuakin. Purkaessa olen huomannut, että villa myös painuu 10–15 senttiä ajan kanssa. Se täytyy ottaa huomioon, jotta sadankin vuoden päästä villaa on tarpeeksi.

Keittiön tasot ovat kiveä, koska Hirvonen on työskennellyt myös kivimiehenä. Lieden yläpuolella käryt imee liesituulettimen sijaan aktiivihiilisuodatin. Näin ruuanlaitossa syntyvä lämpö ei mene hukkaan. Kuva: Janne Nykänen / Yle

Hirvonen on laskenut, että mallin mukaisen talon rakentaminen on noin kymmenen prosenttia tavallista taloa kalliimpaa, mutta hän uskoo pienten lämmityskustannusten ja talon pitkän eliniän maksavan nopeasti itsensä takaisin.

– Tavoite on sata vuotta. Kestää se enemmänkin, mutta saa nähdä, olenko silloin sitä näkemässä.

Talo on mallitalo, jolla Hirvosen on tarkoitus esitellä muille oivalluksiaan. Kun talo myydään, ehtona on, että vierailijat pääsevät esittelykierrokselle pientä korvausta vastaan.

Takapihalta puuttuu vielä pihatöitä, ja parvekkeen lasi on asentamatta. Hirvosella on jo suunnitelmana rakentaa viereiselle tontille vieläkin parempi talo. Uutta projektia varten hän aikoo tuoda Siperiassa hitaasti kasvanutta puuta Suomeen.

Lue lisää:

"Itkin, kun homekoirat merkkasivat lähes joka seinustan talostamme", sanoo Anna Penttilä – unelmakoti muuttui 100 000 euron velaksi

Kunnalta ostettu kyläkoulu olikin homepommi, joka vei rahat ja lasten terveyden – ”Poika tuli itse sanomaan, ettei enää jaksa täällä”

“Näky oli kuin märkä rätti vasten kasvoja” – unelmakoti paljastui hometaloksi

Yksinhuoltajaäiti korjaa hometaloa joukkorahoituksella – tavalliset ihmiset osallistuvat kustannuksiin ostamalla kampanjatuotteita