Valkovenäläisten vaikea vuosi

Elokuussa 2020 oppositio lähti Valko-Venäjällä suurin joukoin kaduille, mutta sittemmin hallinnon ote on vain kiristynyt.

Valko-Venäjällä järjestettiin presidentinvaalit 9. elokuuta 2020. Vaalien alla opposition ehdokkaita joko pidätettiin tai muutoin estettiin asettumasta ehdolle.

Lopulta miehensä pidätyksen jälkeen pääehdokkaaksi nousi opettaja ja kotiäiti Svjatlana Tsihanouskaja.

Vaalien ylivoimaiseksi voittajaksi julistettiin 26 vuotta maata hallinnut Aljaksandr Lukašenka. Virallisten tulosten mukaan Tsihanouskaja sai 10 prosenttia äänistä. Vaaleja on yleisesti pidetty vilpillisinä.

Tsihanouskaja ajettiin heti vaalien jälkeen maanpakoon Liettuaan, ja puna-valkoista lippua liehuttaneet protestit vaalitulosta vastaan paisuivat.

Hallinto puuttui mielenosoituksiin kovalla kädellä. Tuhansia ihmisiä pidätettiin, ja osa pidätetyistä on kertonut joutuneensa kidutetuksi.

Oppositioaktivisteja on paennut joukoittain naapurimaihin. Kotimaahan halusi jäädä yksi liikkeen keulakuvista, Marija Kalesnikava.

Hänet yritettiin syyskuussa viedä väkisin Ukrainaan, mutta Kalesnikava repi rajalla passinsa ja hänet pidätettiin.

Talvella katuprotestit jatkuivat pienimuotoisempina. Samaan aikaan Valko-Venäjä menetti keväälle suunnitellut jääkiekon MM-kisat.

Svjatlana Tsihanouskaja puolestaan kiersi keräämässä kansainvälistä tukea Valko-Venäjän oppositiolle.

Toukokuussa Ryanairin matkustajakone pakotettiin laskeutumaan Minskiin. Koneesta haettiin opposition toimintaan osallistunut Raman Pratasevitš.

Valko-Venäjän ilmavoimien komentaja toi Pratasevitšin hallinnon tiedotustilaisuuteen kesäkuussa.

Kesällä Liettuaan alkoi saapua poikkeuksellisen paljon etenkin irakilaisia siirtolaisia Valko-Venäjältä. Liettuan mukaan Valko-Venäjä lennättää tarkoituksella ihmisiä Irakista ja auttaa heitä rajan yli. Tulijoita on kesän aikana ollut tuhansia.

Heinäkuun lopussa Tsihanouskaja vieraili Washingtonissa. Hän tapasi senaattoreita ja presidentinhallinnon virkamiehiä, mutta lopulta presidentti Joe Bidenkin halusi kohdata oppositiojohtajan henkilökohtaisesti.

Elokuun alussa Ukrainassa vaikuttanut valkovenäläinen aktivisti löytyi hirrestä puistosta. Poliisi tutkii 26-vuotiaan Vitali Šišovin tapausta murhana. Šišovin johtaman järjestön mukaan jäljet johtavat Valko-Venäjän hallintoon.

Tokion olympiakisoissa Valko-Venäjän hallinto puuttui yllättävän tiukasti jopa epäpoliittiselta vaikuttaneeseen kritiikkiin.

Pikajuoksija Krystsina Tsimanouskaja yritettiin pakottaa takaisin kotimaahan. Hän sai turvapaikan Puolasta.

Samaan aikaan Minskissä alkoi oikeudenkäynti opposition kahta johtohahmoa vastaan.

Marija Kalesnikavaa ja Maksim Znakia syytetään muun muassa vallankaappausyrityksestä. Seurauksena saattaa olla 12 vuoden vankeustuomio.

Valko-Venäjän hallinnon pyrkimykset vaientaa kritiikki vaikuttavat vain yltyneen, ja oppositio on käytännössä joutunut siirtymään maan alle.

Idän iso liittolainen Venäjä on pysynyt Lukashenkan tukena, eivätkä EU:n pakotteet näytä juuri pehmentäneen Lukashenkaa.

Tekijät

Markus Myllyoja

Lähteet

  • Kuvat: EPA, AOP
  • Videot: AFP, BBC

Julkaistu 9.8.