Valtiovarainministeri Annika Saarikko kiirehtii työllisyystoimia Ylen haastattelussa: ”Talouskasvu ei saa pysähtyä työvoimapulaan”

Hallitus kokoontuu syyskuun alkupuolella budjettiriiheen. Valtiovarainministerin saappaisiin toukokuussa astunut Annika Saarikko sanoo Ylelle, että riihessä on keskusteltava myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehtävistä muutoksista.

Annika Saarikko (kesk.) valmistautuu ensimmäiseen budjettineuvotteluunsa valtiovarainministerinä. Vaikka kevään kehysriihestä välittyi julkisuuteen riitaisia viestejä, on tähän saakka kaikesta pystytty sopimaan, Saarikko muistuttaa. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Hallitus kokoontuu syyskuun alkupuolella niin kutsuttuun budjettiriiheen sopimaan ensi vuoden tuloista ja menoista.

Riihestä on ennakoitu julkisuudessa vaikeaa. Muistissa on kevään puoliväliriihi, joka venyi ennätyspitkäksi ja kriisiytyi.

Kireä tunnelma välittyi julkisuuteen saakka. Erityisesti keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko esiintyi neuvottelun aikana Säätytalon edustalla usein huolestuneena – ja toisinaan hallitusohjelma kainalossaan.

Tuolloin Saarikko oli vielä tiede- ja kulttuuriministeri. Nyt hän on valtiovarainministeri, ja riihi on hänen vastuullaan.

– Kyllä hallituspuolueissa on näkemyseroja, kun ajatellaan talouden raameja, velkaa tai työllisyyttä, Saarikko sanoo Ylen haastattelussa.

– Mutta tähän asti niistä on kyetty sopimaan.

Valtiovarainministeri muistuttaa, että Sanna Marinin (sd.) hallitus on tehnyt päätökset niin kutsutun eläkeputken tukkimisesta sekä esimerkiksi työvoimapalveluiden siirrosta kuntien vastuulle. Ne vievät hallitusta kohti työllisyystavoitettaan, ja niitä pitäisi Saarikon mielestä edistää nyt käytäntöön saakka.

Se ei kuitenkaan yksin riitä, hän sanoo. Budjettiriihessä sopimista työllisyystoimista pitäisi jatkaa.

Keväällä päätettiin, että hallituskauden loppuun mennessä tehdään päätökset vielä 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista toimista.

– Olisi hyvä, että tämä kokonaisuus saataisiin liikkeelle riihessä.

”Työn vastaanottamisen pitää kannattaa”

Saarikko perustelee työllisyystoimien tarvetta erityisesti talouskasvun turvaamisella.

Pandemian jälkeen talouden odotetaan alkavan jälleen kasvaa. Valtiovarainministeriä huolestuttaa, että kasvu tyssää työvoiman saatavuuteen.

– On hyvä iloita kasvusta maailmantaloudessa ja on tärkeää päästä sen kyytiin, mutta emme voi sivuuttaa talouden rakenteellisia ongelmia, hän sanoo.

– Ei voi olla niin, että talouskasvu pysähtyisi työvoimapulaan. Työvoiman tarjonta ja kysyntä pitää saada kohtaamaan.

Osana 110 miljoonan euron toimia olisi Saarikon mukaan tehtävä muutoksia esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Yksi tällainen muutos oli esillä myös keväällä, nimittäin niin kutsuttu ”euroistaminen”. Se tarkoittaisi sitä, että jatkossa ansiosidonnaiseen etuuteen saisi oikeuden 844 euron kuukausituloilla. Tällä hetkellä oikeus määräytyy tehtyjen työtuntien mukaan.

Esimerkiksi osa palkansaajajärjestöistä on vastustanut mallia, sillä ne katsovat sen suosivan enemmän tienaavia.

– Työttömyysturvan pitää olla sellainen, että työn vastaanottaminen kannattaa. Euroistaminen on yksi osa tätä kokonaisuutta, Saarikko sanoo.

Samalla valtiovarainministeri kiihdyttäisi työperäistä maahanmuuttoa. Riihen tulo- ja menopäätöksistä Saarikko nostaa esille sen, ettei ansiotulojen verotus saa kiristyä.

Matti Vanhanen (kesk.) ehti toimia Sanna Marinin (sd.) hallituksen valtiovarainministerinä noin vuoden ajan. Saarikko siirtyi tehtävään kesäkuussa. Kuva huhtikuun kehysriihestä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

”Ilmastonmuutos, ihmisten hyvinvointi ja talous” sovitettava yhteen

Koronakriisin keskellä valtiot ovat velkaantuneet ennennäkemättömällä tavalla, kun ne ovat rientäneet apuun ja ottaneet vastaan yrityksiin ja ihmisiin kohdistuvaa iskua.

Kriisin helpottaessa myös valtion rooli vähenee.

– Viime vuoden tasoisista velkamääristä ei enää puhuta, Saarikko sanoo.

Akuutin kriisin jälkeen keskustelu kääntyy siihen, millainen jälki koronakriisistä voidaan hyväksyä. Voivatko esimerkiksi valtioiden velkatasot jäädä pysyvästi korkeammalle tasolle – ja jos voivat, kuinka korkealle?

Saarikko vaati heinäkuussa (siirryt toiseen palveluun) Helsingin Sanomissa, että Euroopan unionissa tulisi palauttaa 60 prosentin velkasääntö. Sen mukaan valtion velka ei saisi ylittää 60:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Kasvu- ja vakaussopimuksen säännöstä on tullut erityisesti koronapandemian myötä kuollut kirjain.

– Toistin haastattelussa EU-selontekoon kirjaamamme kannan. Me emme kannata muutoksia perussopimuksiin. EU:n talouspoliittinen kehikko ja säännöstö ovat hyvä tukipuu, Saarikko sanoo.

– Meilläkin on vaikeaa tuon rajan kanssa. Mutta on hyvä, että talouspolitiikassa on tavoitteita.

Saarikko kuitenkin painottaa, ettei hän ole valtiovarainministerinä kiinnostunut katsomaan vain valtion velan määrää.

Hän korostaa, että Suomen bruttokansantuote saadaan kasvamaan, kun suomalaiset ja yrittäjät vakuutetaan siitä, että juuri tänne kannattaa investoida.

– Tavoitteeni on, että valtiovarainministeriössä pystyttäisiin entistä vahvemmin hakemaan yhteistä hyvää luonnon, ihmisen ja talouden välille, hän sanoo.

– Ilmastonmuutos, ihmisten hyvinvointi ja talouden reunaehdot on sovitettava entistä paremmin yhteen. Yhtäkään näistä ei voi käsitellä toisista irrallaan.

Koronapassille vihreää valoa

Valtiovarainministeri Saarikkotoistaa usein yhden sanan Ylen haastattelussa. Se on toiveikkuus.

Vaikka viime päivien uutiset epidemiatilanteesta ovat olleet ikäviä, rokotetaan Suomessa päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä koronavirusta vastaan.

– Rokotukset ovat paras tie siihen, että koronan kanssa opitaan elämään. Voimme siirtyä kohti uutta aikaa, Saarikko sanoo.

”Uusi aika” tarkoittaisi Saarikon mukaan sitä, että erilaisia rajoitus- tai sulkutoimia tehtäisiin jatkossa vähemmän. Tämä taas tarkoittaisi valtiovarainministeriön näkökulmasta myös vähemmän maksettavia korvauksia esimerkiksi yrityksille tai perutuille tapahtumille.

– Toivottavaa on, että löydämme tavan, jolla Suomi voidaan pitää auki terveysturvallisesti. Yksi vastaus tähän olisi koronapassi.

Hallitus käsitteli koronapassia neuvottelussaan eilen. Moni yksityiskohta on kuitenkin vielä auki.

– Koronapassi ei ole helppo johtuen juuri perusoikeusnäkökulmasta. Oleellista on se, mihin kaikkeen sitä sovellettaisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön esityksessä se (passi) rajattiin koskemaan ennen kaikkea vapaaehtoisia asioita, kuten kulttuuria, tapahtumia ja ravintoloita, Saarikko pohtii.

– Pidämme tärkeänä sitä, että jos vaihtoehtona (passille) on rajoitukset ja sulkeminen, niin mieluummin tämä tie.

Annika Saarikko (kesk.), Sanna Marin (sd.) ja Anna-Maja Henriksson (r.) saapumassa viisikon tiedotustilaisuuteen Kesärannassa kehysriihen keskellä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Lomalta politiikan syksyyn

Saarikko palasi lomalta töihin heinäkuun vaihtuessa elokuuksi. Loma kului kotona Varsinais-Suomessa, ”pieniä kesäreissuja toisinaan tehden”.

– Ihan täysillä näissä hommissa ei koskaan voi heittäytyä sivuun. Parina päivänä olin velvoitettu tulemaan ministeriöön. Erityisesti koronatilannetta seurasimme koko ajan, hän sanoo.

Politiikan syksyn säveliä on viritelty viime viikkoina esimerkiksi muiden puoluejohtajien haastatteluissa. Viime viikolla moni media uutisoi Petteri Orpon (kok.) paluusta sairauslomalta sekä hänen toiveestaan kasata ensi kaudella porvarihallitus.

– Näyttää siltä, että nyt viritellään jo aika paljonkin tulevien hallituksien pohjia, Saarikko sanoo.

Mitä Saarikko ajattelee itse näistä kaavailuista?

– Itse olen jo aiemmin todennut, että en sulje mitään yksittäistä puoluetta pois yhteistyöstä. Kyse on toimintatavoista ja yhteisen linjan löytämisestä. Aina se ei ole helppoa, mutta tässäkin hallituksessa ne ovat löytyneet. Pyrin sen sijaan edistämään sitä, että luottamus meihin voisi vahvistua.

Keskustan kannatus otti hieman takapakkia Ylen tuoreimmassa puoluekannatusmittauksessa ja on nyt 12,3 prosenttia.

– Tehtävänäni on keskustaväen kanssa vahvistaa luottamusta siihen, että keskusta on sillanrakentaja. Hallitusvastuussa kannatuksen nostaminen ei ole kovinkaan helppoa. Mutta samalla meillä on koko ei-vasemmistolaisen Suomen vastuu tässä hallituksessa, Saarikko sanoo.

Voit keskustella tästä aiheesta huomiseen lauantaihin 7. elokuuta klo 23 saakka.

Juttua on korjattu klo 22.19 niin kutsutun ”euroistamisen” osalta. ”Euroistaminen” oli esillä jo kevään kehysriihessä, mutta asiasta ei ole tehty hallituksessa päätöstä.