Ylen Armi-kuunnelmasta tuli jättihitti – käynnistyksiä Areenassa jo 3,5 miljoonaa

Audion merkitys kulttuurin ja viihteen sisällöissä kasvaa koko ajan. Räppäri Iso H eli Henrik Rosenberg tuottaa nykyisin enemmän podcasteja kuin musiikkia.

Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa -kuunelma kertoo Miss Suomen noususta tähtitaivaalle. Kuva: Erik Uddström, Yle / Hans Weckman

Heinäkuun alussa Yle Areenassa julkaistusta ja Radio Suomessa esitetystä Armi Aavikosta kertovasta kuunnelmasta on tullut erittäin suosittu. Reilussa kuukaudessa musiikkidraamaa on käynnistetty Areenassa kolme ja puoli miljoonaa kertaa.

Aikaisempiin kesäkuunnelmiin verrattuna suosio on ollut huomattavasti suurempaa. Edellisvuosina audiodraamoissa on käsitelty Gösta Sundqvistia, Kikkaa ja Dingoa, ja niiden käynnistyskerrat Areenassa ovat olleet yli miljoonan. Eniten yleisöä on kiinnostanut Gösta, jolla käynnistyskertoja on ollut 1,7 miljoonaa.

Armi Aavikko - siinä välissä olin elossa -kuunnelma kertoo laulajanakin tunnetuksi tulleen tähden elämästä, ja se on kolahtanut suomalaisiin. 20-osaisen sarjan toteutus on saanut pelkästään positiivista palautetta.

– Yleisö on tykännyt todella paljon siitä muodosta, miten se on tehty eli draama, jonka seassa on sekä arkistomateriaalia että uusia haastatteluja. Valtavasti palautetta on saanut näyttelijätyö ja etenkin Armia esittävä Minka Kuustonen. Kehuja on tullut myös käsikirjoituksesta ja ohjauksesta, kertoo Ylen radio- ja audiopäällikkö Jonna Ferm.

Minka Kuustonen ei ole yllättynyt, että Armi Aavikon tarina kiinnostaa suomalaisia. Hän on saanut lukuisia palautteita, joissa ihmiset kertovat kuunnelman koskettaneen heitä. Monet ovat kuunnelleet musiikkidraaman yhdeltä istuimelta.

– Armi on monelle suomalaiselle sydämeen päässyt henkilö. Monet tietävät tarinan traagisuuden, ja moni on kokenut sen jo silloin, kun se on tapahtunut. Ehkä kuunnelman ovat löytäneet myös sellaiset, jotka eivät hänestä tiedä ja haluavat tietää lisää, Kuustonen sanoo.

– Uskon kuunnelman sekä kuuntelun uuteen tulemiseen, sanoo Ylen radio- ja audiopäällikkö Jonna Ferm. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Kunnelman, tai nykyisin audiodraaman, suosiolle voi löytää syyn audion lisääntyneestä suosiosta. Ihmiset kuuntelevat entistä enemmän äänikirjoja ja podcasteja. Yle Areenassa audiomateriaaleja kuunneltiin viime vuonna kolmanneksen aiempaa enemmän.

Audion menestykseen on yksinkertainen syy – sitä on helppo kuluttaa.

– Audio on valtavan tehokas mediamuoto. Audion kulutuksessa jäävät silmät ja kädet vapaaksi. Se on tehokasta. Kuunnellessa voi tehdä samaan aikaan muita asioita, Ferm sanoo.

Iso H päätyi vahingossa podcast-tuottajaksi

Räppäri Iso H eli Henrik Rosenberg on tuottanut podcasteja viitisen vuotta. Hän on tehnyt niitä niin yrityksille kuin somevaikuttajille.

– Ihmeellistä kyllä teen tällä hetkellä enemmän äänituotantoja ja podcasteja kuin musiikkia. Podcastien merkitys on joka vuosi noussut Suomessa, ja teen niitä koko ajan enemmän.

– Podcasteilla voi tienata itse asiassa yllättävän hyvin. Jos alkaa tehdä sellaista podcastia, jolla on paljon kuuntelijoita ja sitä kautta saa kiinnostavia mainostajia ja sponsoreita itselleen, niin sitten palkkio voi olla aika hyväkin, sanoo podcasteja tuottava Iso H eli Henrik Rosenberg. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Podcasteja tuottaessaan Rosenberg vastaa teknisestä ja taiteellisesta sisällöstä. Hän pitää huolen siitä, että äänituote on asiakkaan mieleen.

Rosenberg päätyi podcastien maailmaan jo ennen kuin alkoi tuottaa niitä. Pitkät päivät studiolla saman kappaleen parissa eivät saaneet häntä enää kuuntelemaan musiikkia autossa matkalla kotiin. Puhe ja podcastit olivat miellyttävämpi vaihtoehto.

Hän päätyi tekemään podcasteja vahingossa, kun oli vaihtamassa musiikinteko-ohjelmaa toiseen. Ensimmäisen hän teki atlantalaiselle räppärille, joka halusi puhua jenkkinuorisolle amerikkalaisesta sisäpolitiikasta ja historiasta.

Sen jälkeen kaverin vaimo perusti ystäviensä kanssa podcasteja tuottavan firman, ja he kysyivät Rosenbergiä mukaan tekijäporukkaan.

– He kysyivät, että tiedätkö podcasteista mitään ja vastasin, että hyvin vähän, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Rosenbergin mielestä suomalaisten podcastien taso on vuosien varrella parantunut huomattavasti. Hyvä podcast on hänen mielestään sellainen, josta kuulee ihmisten intohimon puhua tietystä asiasta, sillä sen ihmiset aistivat.

Huono podcast on hänen mielestään liian käsikirjoitettu.

– On tullut vastaan tilanteita, joissa asiakaalla on ollut hirvittävän tarkka käsikirjoitus, jonka mukaan pitää mennä. Se alkaa muistuttaa mainosta tai radioteatteria. Podcastissa tärkeintä on, että siinä pääsee kuuntelemaan ihmisten välisiä keskusteluja.

Iso H julkaisee ensi viikolla ensimmäisen osan omasta podcastistaan, jonka nimi on Hoo-hetki. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Rosenberg on iloinen, että audion merkitys ihmisten elämässä on kasvanut.

– Musiikki on aina ollut ihmisille tärkeää, mutta esimerkiksi yritysten viestinnässä tai vaikka ostoskeskuksissa on alettu miettiä, että minkälaista musiikkia siellä pitää soittaa. Vihdoin jotkut tahot ovat ymmärtäneet, kuinka musiikki ja ääni meihin ihmisiin vaikuttaa.

Rosenberg kypsytteli pitkään ajatusta omasta podcastista. Ensi viikolla julkaistaan ensimmäinen osa hänen podcastistaan, jonka nimi on Hoo-hetki.

Iso H:n podcast-suosikit

Henrik Rosenberg kuuntelee aktiivisesti podcasteja ja hän listasi viisi tämän hetken suosikkiaan.

"Ennakkoluulotonta, mieltä ja silmiä avaavaa keskustelua laajan vieraskattauksen kanssa."

"Jenni Rotonen, Petra Soikkeli ja Meri Milash pureutuvat viikottain vaihtuvaan aiheeseen kolmistaan ja joskus vieraan kera."

"Enni Koistinen ja Kirsikka Simberg toimittavat omalla hauskalla tyylillään viikottaisen rautaisannoksen julkkisjuoruja maailmalta."

"Thomas ”Kasmir” Kirjosen ja Joonas Kerosen podcast ”ei mistään”, eli oikeastaan kaikesta maan ja taivaan väliltä mielenkiintoisella vieraalla höystettynä."

"Legendaarinen ja uraa uurtava kotimainen ironisen huumorin podcast."

– Omat podcast-suosikit ovat pitkälti sellaisia, joita olen päässyt tekemään, sanoo podcasteja tuottava Iso H eli Henrik Rosenberg. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Lue myös: