1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutos

Ilmaston lämpeneminen tuskin pysähtyy tavoiteltuun 1,5 asteeseen – kansainvälinen ilmastopaneeli luo hälyttävän kuvan uudella raportillaan

Juuri julkaistu ilmastoraportti esittää uusia arvioita siitä, mitä 1,5 asteen lämpenemisestä seuraa maailmanlaajuisesti. Lisäksi se toteaa, että ilman välittömiä päästövähennyksiä maapallon keskilämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5:een tai edes kahteen asteeseen ei ole mahdollista. 

 Petteri Taalas: Toivoa ei ole vielä menetetty
Petteri Taalas: Toivoa ei ole vielä menetetty

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat havaittavissa kaikilla alueilla maapallolla, toteaa tuhansista tutkijoista koostuva ilmastonmuutosta seuraava hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC. Ilmasto on lämmennyt odotettua nopeammin.

– 1,5 asteen lämpötilan nousu olisi ihmisten hyvinvoinnin kannalta vielä siedettävä vaihtoehto, mutta vaikuttaa siltä että olemme menossa kohti 2–3 asteen lämpenemistä, toteaa Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas IPCC:n tänään pidetyssä tiedotustilasuudessa.

Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen on käynnistänyt jo monia prosesseja, joiden pysäyttäminen tai hidastaminen vie satoja tai tuhansia vuosia. Tällainen muutos on esimerkiksi valtamerien vedenpinnan nousu.

Kasvihuonekaasujen lisääntymisen seurauksena maapallon ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, jään ja lumen määrä on vähentynyt, veden kiertokulussa on havaittu muutoksia ja sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet sekä laajentuneet uusille alueille.

Maastopalosta aiheutuvaa savua Ateena lähellä 7. elokuuta. Kuva: Alexander Beltes / EPA

Nyt julkaistu raportti täsmentää ja kirkastaa kuvaa luonnon prosesseista näiden muutosten taustalla. Raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen voimakas ja pysyvä rajoittaminen voisi hidastaa käynnissä olevaa ilmastonmuutosta.

Rajoitukset näkyisivät nopealla aikavälillä ilmanlaadussa, mutta maapallon keskimääräisten lämpötilojen tasaantumiseen kuluisi vielä 20–30 vuotta.

Lämpötila nousee kaikkialla, mutta kuinka paljon?

Raportin mukaan tulevina vuosikymmeninä ilmasto lämpenee kaikkialla. 1,5 asteen keskilämpötilan nousu lisää lämpöaaltoja, pidentää lämpimiä sääjaksoja ja lyhentää kylmiä.

Kuva: Eemil Friman / Yle

Raportti esittää uusia arvioita siitä, mitä 1,5 asteen tai sitä suuremman nousun lämpenemisestä seuraa maailmanlaajuisesti. Pääviestinä on, että ilman nopeita, välittömiä ja laajoja päästövähennyksiä lämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5:een tai edes 2 asteeseen ei ole mahdollista.

– Tämä raportti on reality check. Meillä on nyt paljon tarkempi kuva aiemmasta, nykyisestä ja tulevasta ilmastosta. Tämä on tärkeää, jotta ymmärrämme, mitä meillä on edessämme, mitä on tehtävissä ja kuinka voimme valmistautua tulevaan, sanoo IPCC:n raportin laatineen työryhmän yksi puheenjohtajista Valérie Masson-Delmotte IPCC:n tiedotteessa.

Paikallinen asukas kävelee metsäpalojen riehuessa lähellä Gouvesin kylää, Kreikassa, 8. elokuuta. Kuva: Angelos Tzortzinis / AFP

Raportin mukaan 2 celsiusasteen keskimääräinen lämpötilan nousu maapallolla koettelisi yhä useammin esimerkiksi ihmisten terveyttä ja maataloutta.

Raportin skenaarioissa lämpötilan nousua on arvioitu sen mukaan, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä saadaan tulevaisuudessa alaspäin. Näissä skenaarioissa vähäiset päästörajoitukset nostaisivat lämpötilaa seuraavalle vuosisadalle saavuttaessa jopa 8 astetta.

Päästöjen huomattava vähentäminen puolestaan pysäyttäisi vuotuisen keskilämpötilan nousun 1,5–1,9 asteeseen.

Ilmastovaikutukset lisääntyvät kaikilla alueilla, toisilla voimakkaammin kuin toisilla

Maapallon lämpeneminen tulee näkymään koko maapallolla, mutta eri tavoin eri paikoissa.

Keskilämpötilan nousu esimerkiksi arktisilla alueilla on kaksi kertaa suurempaa kuin maapallolla keskimäärin, tulevaisuudessa mahdollisesti 2–4 kertaa suurempaa.

Kuva: Eemil Friman / Yle

Maa-alueet lämpenevät merenpintaa enemmän ja pohjoinen pallonpuolisko enemmän kuin eteläinen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa näkyvimmillään lämpötilan nousuun ja sademäärien lisääntymiseen tai vähentymiseen. Lisäksi veden kiertokulku nopeutuu, mikä aiheuttaa toisaalla rankkasateita ja tulvia sekä toisaalla kuivuutta.

Ihmisiä kahlaamassa tulvavesien läpi kadulla rankkasateiden jälkeen Zhengzhoussa, Kiinan keskustassa, Henanissa 20. heinäkuuta. Kuva: AFP

Arvion mukaan vuotuiset sademäärät kasvavat vuoristoalueilla, tropiikissa sekä alueilla, joissa nykyisinkin on monsuunikausia.

Subtrooppisilla alueilla sademäärien odotetaan laskevan. Näihin alueisiin kuuluvat muun muassa Meksiko, Yhdysvaltain eteläosa, Välimeren alue ja Lähi-itä sekä osittain Kiina, Japani ja Australia.

18. lokakuuta 2018 otetussa valokuvassa nuoret miehet istuvat veneissä kuivuneessa Chilwa-järven osassa Zomban alueella Itä-Malawissa. Kuva: Amos Gumulira / AFP

Raportin mukaan erityisesti jo ennestään kuivilla ja lämpimillä alueilla, Välimerellä ja eteläisessä Afrikassa, on odotettavissa tulevina vuosina yhä lisääntyvää kuivuutta. Se taas voimistaa edelleen maaperän ja ilmaston lämpenemistä.

Merenpinta jatkaa nousuaan, vaikka hiilidioksidipäästöt laskisivat

IPCC:n raportti arvioi, että merenpinta tulee nousemaan koko käynnissä olevan vuosisadan.

Lämpötila vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti nousu tapahtuu, joten nyt tehtävät toimet päästöjen vähentämiseksi näkyvät merkittävästi vuosisadan kääntyessä kohti loppuaan. Siihen vaikuttavat useat tekijät, muun muassa jäätiköiden sulamisnopeus.

Jäävuori Grönlannin Ilulissatissa kuvattuna 2019. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä merenpinnan taso nousee 10–25 senttimetriä riippuen päästörajoitusten tasosta. Merenpinnan nousuun vaikuttavat myös merivirrat ja tuulet, jotka tuovat oman lisänsä muutoksiin.

Myös merenpinnan muutoksista johtuvat äärimmäiset sääilmiöt tulevat lisääntymään rannikkoalueilla. Arvio on, että erityisesti matalat rannikkoalueet tulevat kärsimään lisääntyvistä ja pahenevista tulvista sekä maan eroosiosta.

Muutosta sadan vuoden ajanjaksolla kuvastaa se, että aiemmin kerran sadassa vuodessa esiintyviä rannikon ääri-ilmiöitä tulee raportin mukaan tämän vuosisadan loppuun mennessä esiintymään kerran vuodessa.

- Muutoksia voidaan yhä hidastaa tai osa niistä voidaan pysäyttää, jos ryhdymme välittömiin toimiin, sanoo Masson-Delmotte tämänpäiväisessä tilaisuudessa.

Maanantaina julkaistu raportti ei ole uusi tutkimus, mutta se on laajin ja ajantasaisin kooste ilmastonmuutosta koskevasta tutkimuksesta. Edellinen vastaava ilmastoraportti julkaistiin vuonna 2013. Sen jälkeen julkaistujen ilmastotutkimusten määrä on kasvanut valtavasti. Samaan aikaan mittausmenetelmät ovat tarkentuneet ja monipuolistuneet sekä ilmastomallinnukset kehittyneet.

Ilmastotutkijat ovat keränneet jo pitkään tietoa ihmisen vaikutuksista. Ensimmäinen kansainvälisistä tutkijoista koostuvan IPCC:n tiedepaneelin raportti julkaistiin vuonna 1990. IPCC:n tuoreimpiin aineistoihin voit tutustua täältä (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös:

Tulipalot jatkavat riehumistaan Välimerellä – IPCC:n tuleva raportti ennustaa alueesta ilmastonmuutoksen kriisipesäkettä

Ilmaston hätätilan puolesta on kerätty jo 14 000 allekirjoitusta – asiantuntijoiden mukaan pandemian aikana vähentyneet päästöt eivät riitä

Äärimmäiset lämpöaallot, nälänhätä, vedenpuute, tulvat – Ilmastopaneeli varoittaa tulevassa raportissaan ilmastonmuutoksen synkistä vaikutuksista

Raportti: Luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen – uusi raportti nivoo keinot yhteen

WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas rauhoittelee ihmisten ilmastotuskaa: "Vain pieniä muutoksia arkielämäämme"

Korjaus 9.8.2021 klo 13.56: Tarkennettu grafiikkaa keskilämpötilan nousua kuvaavien astelukujen suhteen. Eri skenaarioita kuvaavat arvioluvut on ilmoitettu lämpöasteina. Eli arviossa SSP 1–1,9 lämpötila nousisi arviolta 1–1, 8 astetta, arviossa SSP 1–2,6 lämpötila nousisi arviolta 1,3– 2,4 astetta, skenaariossa SSP 2–4,5 lämpötila nousisi 2,1–3,5 astetta, skenaario SSP 3–7,0 nostaisi lämpotilaa 2,8– 4,6 astetta ja viimeisessä skenaariossa SSP 5–8,5 keskimääräinen lämpötila voisi nousta arviolta 3,3– 5,7 astetta.