Asiantuntijat kehottavat 12–15-vuotiaita ottamaan rokotteen itsensä suojaksi – Mika Rämet: "Tämä ikäluokka on kärsinyt koronasta hyvin paljon"

12–15-vuotiaat voivat hakea rokotuksen maanantaista lähtien. Rokotusjärjestelyistä vastaavat kunnat.

Kauppakeskus Triplassa ollut Aino Häkkinen, 14, suunnitteli ottavansa koronarokotteen. – Kai sen uskaltaa lapsellekin antaa, kun se on itsekin ottanut, pohtii Ainon isä Harri Häkkinen. Kuvassa myös Eemeli Häkkinen. Kuva: Retu Liikanen / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Rokotetutkimuskeskuksen asiantuntijat pitävät koronarokotteita turvallisina myös 12–15-vuotiaille ja suosittelevat rokotteen ottamista.

Euroopan lääkevirasto (EMA) suositteli Pfizerin koronarokotteen käytön laajennusta 12–15-vuotiaisiin jo toukokuun lopussa. Saman suosituksen EMA antoi Modernan rokotteelle heinäkuussa. Molemmat ovat mRNA-rokotteita.

– Siinä kohtaa, kun EMA laajentaa myyntilupaa, ollaan varmoilla vesillä, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Suomessa 12–15-vuotiaat voivat hakea koronarokotuksen huomisesta maanantaista lähtien. Rokotteiden jakelusta vastaavat kunnat. Kunnasta riippuen nuoret voivat siis saada rokotteen esimerkiksi kouluterveyden kautta tai yleisiltä koronarokotuspisteiltä.

Sekä Pfizerin että Modernan koronarokotteita on kliinisesti tutkittu 12–15-vuotiailla. Pfizerin tutkimus on jo julkaistu (siirryt toiseen palveluun).

– Tutkimuksissa ei havaittu erityisesti näitä ikäryhmiä koskevia turvallisuushuolia, mutta koska osallistujamäärä oli rajallinen, ei voitu havaita vielä tuntemattomia haittavaikutuksia, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Anna Scherleitner.

Triplassa shoppailemassa ollut 13-vuotias Peppi Hietamies aikoo ottaa rokotteen. Kuva: Retu Liikanen / Yle

Rokotteen hyödyt voittavat haitat

MRNA-rokotteisiin liittyvä erittäin harvinaisena haittavaikutuksena saatu sydänlihaksen- tai sydänpussintulehdus on herättänyt ihmisissä huolta. 12–39-vuotiailla miehillä on tehosteannoksen jälkeen noin 1:30 000 riski saada jompi kumpi tulehdus (siirryt toiseen palveluun).

– Sinänsä ehkä ihan odotettuakin, että sydänlihastulehdukset tulevat nuorille miehille, koska nämä tulehdukset liittyvät virustauteihin ja normaalistikin ne painottuvat nuoriin miehiin, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Anna Scherleitnerin mukaan sydänlihastulehdusten riski on ollut EMAn tiedossa jo ennen käytön laajennuksen suosittelemista. EMA katsoi rokotteen hyötyjen voittavan haitat.

– Ei ole syytä huoleen. Nämä ovat olleet erittäin harvinaisia, lieviä ja itsestään paranevia, mitä maailmalla on aikuisilla todettu, eikä ole syytä olettaa niiden olevan erilaisia nuorilla.

Tähän mennessä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on saanut koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksia 12–15-vuotiailta alle viisi. Vakavia haittoja Fimean mukaan ilmoituksissa ei ole raportoitu.

Suomessa riskiryhmään kuuluvat 12–15-vuotiaat ovat saaneet jo koronarokotteita aiemmin. Scherleitnerin mukaan Yhdysvalloissa jo yli 6 miljoonaa 12–15-vuotiasta on saanut ensimmäisen rokoteannoksen Pfizerin rokotteella.

Koronarokotustilanne Helsingin Jätkäsaaressa kesäkuussa. Maailmanlaajuisesti koronarokoteannoksia on annettu yli miljardi kappaletta. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Lapsi voi pääsääntöisesti päättää itse rokotuksestaan

Laissa ei ole määritelty tarkkaa ikärajaa lapsen itsemääräämisoikeudelle. Alaikäinen voi siis itse päättää koronarokotteen ottamisesta, mikäli terveydenhuollon ammattilainen arvioi lapsen olevan ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenevä päättämään asiasta. Rämetin mukaan lähtökohtaisesti yli 12-vuotiaan ajatellaan olevan riittävän kypsä päätöksen tekemiseen.

Scherleitnerin mukaan koronan deltavariantti on tällä hetkellä Suomessa valtaviruksena, minkä vuoksi on tärkeää saada mahdollisimman suuri osa väestöstä rokotettua mahdollisimman nopeasti. Rokotteen teho deltavarianttia vastaan on hieman heikompi, etenkin niillä, jotka ovat saaneet vain yhden annoksen.

– Deltankin kohdalla kahden annoksen jälkeen teho oireista koronaa vastaan on 79 prosenttia ja vakavaa tautia vastaan 96 prosenttia, eli luvut ovat edelleen hyvät, sanoo Scherleitner.

Rokotetahti riippuu sekä käytännön järjestelyistä että siitä, kuinka innokkaasti eri-ikäiset käyvät hakemassa rokotteen.

Rämetin mukaan epidemia siirtyy koko ajan nuorempia kohti. Kun rokotukset edistyvät, viruksen olemassaolon mahdollisuus puristuu nuorempiin ikäryhmiin.

– Tämä ikäluokka on kärsinyt koronasta hyvin paljon, varmaan enemmän kuin keskimääräinen työikäinen. Heidän rokottamisensa normalisoi heidän elämänsä, sanoo Rämet.

Rämetin mielestä ei ole olemassa suomalaista laumasuojakuplaa, koska nykypäivänä ihmiset liikkuvat laajasti. Tautipainetta voi tulla mistä suunnasta tahansa.

– Kannattaa ottaa se pelastusliivi ihan itse. Ensin autetaan itseään ja samalla autetaan välillisesti luokkakaveria, perheenjäsentä ja hoivapaikassa olevaa isovanhempaa.

Lue seuraavaksi: