Keskustan Saarikko korvaisi valtion maankäyttö-, asumis- ja liikennesopimukset ilmastosopimuksilla, joiden varat sidottaisiin päästövähennyksiin

Keskusta haluaa nykyisten MAL-sopimusten tilalle kansallisia ilmastosopimuksia, joiden rahat sidottaisiin päästötoimiin. Näin kaikki kunnat ja kaupungit voisivat ottaa osaa päästönvähennystalkoisiin eivät vain kaupunkiseudut.

Annika Saarikko keskustan puoluejohdon kokouksessa Jämsässä maanantaina. Kuva: Olli Perttula / Yle

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ehdottaa siirtymistä nykyisistä maankäytön asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksista kansallisiin ilmastosopimuksiin.

– Keskusta esittää, että nykyisten MAL-sopimusten tilalle otetaan tulevaisuudessa käyttöön kansalliset ilmastosopimukset kuntien ja kaupunkien kanssa. MAL-sopimuksiin varatut valtion varat on jatkossa käytettävä ilmastotoimiin sitoen.

Saarikko puhui maanantaina Jämsän Himoksella keskustan ministeriryhmän, puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työvaliokuntien yhteiskokouksessa.

Valtio on solminut maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksia suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimukset kehitettiin aikoinaan kaupungistumisen tueksi. Tällä hetkellä valtiolla on MAL-sopimuksia seitsemän kaupunkiseudun kanssa.

– Tämän hetken ja yhteisen tulevaisuutemme polttavin ongelma on ratkoa, kuinka päästöjä vähennetään eri puolella Suomea ja rakennetaan samalla kestäviä yhdyskuntia.

Annika Saarikon mukaan uusien kansallisten ilmastosopimusten rahat sidottaisiin päästövähennystoimiin. Kuva: Olli Perttula / Yle

Saarikon mukaan maakunnat voivat edesauttaa näiden sopimusten syntymistä alueillaan.

– Näin valtion ja kaupunkiseutujen välisten sopimusten kattavuutta laajennettaisiin nykyisestä seitsemästä kaupunkiseudusta kaikkiin halukkaisiin kuntiin ja kaupunkeihin.

Keskustan puheenjohtaja uskoo, että nämä valtion ja kuntien sekä alueiden väliset sopimukset vastaisivat aikamme haasteisiin nykyisiä MAL-sopimuksia paremmin.

Uusi ”kansallinen ilmastosopimus” tulisi Saarikon mukaan suunnata alueille, jotka sitoutuvat vähentämään päästöjä, parantamaan energiatehokkuutta tai vahvistamaan hiilensidontaa. Keskusta laskee, että suurin päästöjen vähentämispotentiaali olisi kaupunkiseuduilla.

Saarikko kertoi, että kansallisilla ilmastosopimuksilla tavoiteltaisiin muun muassa lämmityksen päästöjen vähentämistä, puurakentamisen lisäämistä ja julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantamista.

Sopimuksia voitaisiin käyttää hyväksi myös päästöttömän autoilun vaatiman infran kehittämissä, kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä ja julkisen liikenteen kehittämisessä sekä etätyömahdollisuuksien parantamisessa.

Sopimusten piirissä voisi olla kuituverkon ja muiden yhteyksien rakentamisen lisäksi muuta monipaikkaisuusinfraa, paikallistason energiantuotantoa ja uusia asumisen malleja.

Saarikko korosti vielä, että alueiden, kaupunkien ja kuntien lisäksi myös yrityksillä on iso rooli ilmastotyössä. Ilman yritysten ilmastopanostuksia Suomi ei onnistu päästöjen vähentämisessä.

– Hyvä talous- ja työllisyyspolitiikka on myös hyvää ilmastopolitiikkaa.

Lue lisää: