Minkä ikäinen on tarpeeksi kypsä päättämään rokotteen ottamisesta? THL:n Hanna Nohynek: "Lapset ovat hyvin erilaisia kehitystasonsa suhteen"

Päätöksen koronarokotteen ottamisesta tekee lähtökohtaisesti lapsi itse. Rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi kuitenkin, onko lapsi kykenevä päättämään asiasta.

12-15-Vuotiaiden koronarokotukset alkoivat
12-15-Vuotiaiden koronarokotukset alkoivat

Koronarokotteita on maanantaista alkaen ryhdytty tarjoamaan kaikille 12–15-vuotiaille lapsille ja nuorille.

Vantaalainen Otto Suksi oli ensimmäisten joukossa hakemassa rokotusta.

– Luin Helsingin Sanomista, että nyt aletaan rokottaa minun ikäisiäni. Sanoin heti äidilleni, että haluan ottaa sen mahdollisimman nopeasti. Jos sairastun, ei se ole niin vakava tauti sitten, pohdiskelee 12-vuotias Suksi. Hänen äitinsä ei ollut erimielinen poikansa kanssa.

Päätöksen rokotteen ottamisesta tekee lähtökohtaisesti lapsi itse, jos terveydenhuollon ammattilainen katsoo, että lapsi ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan.

– Ratkaisu riippuu siitä, kuinka kypsä lapsi on, ymmärtääkö hän mistä on kysymys ja haluaako hän tehdä päätöksen itse. Jos lapsi on tarpeeksi kypsä terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan ja haluaa tehdä päätöksen, niin sen mukaan menetellään, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Lapsen itsenäiselle päätöksenteolle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti.

– Lapset ovat hyvin erilaisia kehitystasonsa suhteen. Ikä toki antaa viitettä siitä, mutta ei ole ainoa tekijä, Nohynek toteaa.

Rokotuspäätöksissä pyritään yhteisymmärrykseen

Ennen rokotuspäätöksen tekemistä terveydenhuollon ammattilainen kertoo lapselle, mitä vastaan häntä rokotetaan, mitä vaikutuksia koronasairaudella voi olla ja mitä vaikutuksia puolestaan rokotuksella on niin sen tehon kuin mahdollisten haittojenkin suhteen.

– Lapselta kysytään, onko hän ymmärtänyt nämä asiat ja onko hänellä lisäkysymyksiä. Jos on, niihin vastataan, ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

Vantaalainen Nooa Kaukinen on toinen Ylen tänään tapaama koronarokotuksen ottanut 12-vuotias. Näin hän kuvaili tilannetta ennen rokotusta.

– Minun piti lukea tähän rokotukseen liittyviä juttuja ja allekirjoittaa paperi. Siinä kerrottiin mahdollisista oireista rokotuksen jälkeen.

Terveydenhuollon ammattilainen oli siis arvioinut hänet kykeneväksi päättämään rokotuksen ottamisesta itselleen.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek toivoo, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori ottaisi koronavirusrokotteen niin itsensä kuin oman lähipiirinsäkin suojaksi. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Mikäli nuori ei halua tai ei ole kykenevä päättämään rokotuksesta, rokottamiseen tarvitaan huoltajan suostumus joko kirjallisena tai suullisena.

– Valtaosassa tapauksista päätös on kuitenkin yhteinen: lapsi päättää, mutta haluaa myös vanhempien hyväksynnän. On harvinaisempaa, että lapsi haluaa tehdä päätöksen täysin yksin.

Jos näin kuitenkin on, tai jos vanhempi haluaa lapselle rokotuksen mutta lapsi ei sitä halua, pyritään tilanteessa pääsemään neuvottelemalla yhteisymmärrykseen, Nohynek kertoo. Potilaslain mukaan ihmistä hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.

– Siinä voidaan ottaa vaikka lisää mietintäaikaa perheelle. Suomessa ei pakkorokoteta ketään.

Lapsi kaipaa ymmärrettävää tietoa ja keskustelua

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen painotti Ylen haastattelussa viime viikolla, että lapsille ja nuorille tulisi tarjota rokotuspäätöstä tehtäessä luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa sekä mahdollisuuksia keskustella asiasta – etenkin, jos rokotuskeskustelussa syntyy ristiriitoja esimerkiksi lapsen ja vanhempien välillä.

– Kenenkään ei pidä joutua ottamaan rokotetta painostettuna, mutta kenenkään ei myöskään pidä joutua kieltäytymään rokotteesta. Lapsella on itsemääräämisoikeus: kyse on hänen kehostaan ja hänen täytyy saada tehdä päätös itsenäisesti, Pekkarinen totesi.

Pekkarinen muistutti myös, että rokotuksen ottaminen tai ottamatta jättäminen on henkilökohtainen terveystieto, jota ei tarvitse kertoa muille.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo toivovansa, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori ottaisi koronavirusrokotteen niin itsensä kuin oman lähipiirinsäkin vuoksi.

Nohynekin mukaan Suomessa kesäkuuhun mennessä koronainfektion saaneista 10–19-vuotiaista 0,2 prosenttia tarvitsi koronan vuoksi erikoissairaanhoitoa. Tehohoitoon joutui yhteensä viisi potilasta.

– Lapset sairastuvat harvemmin vakavasti, mutta sen mahdollisuus kuitenkin on olemassa. Käytössä olevat rokotteet ovat tehokkaita ja riittävän turvallisia. Hyötyjen ja haittojen punninta on kuitenkin jokaisen hyvä tehdä itse, jotta ymmärtää, mistä on kysymys.

Lisäksi Nohynek kertoo, että Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän lasten rokottamisen työryhmä ryhtyy kartoittamaan sitä, kuinka paljon vakavaa ja lieväoireista koronatautia esiintyy alle 12-vuotiailla. Samaa tutkimusta tehdään myös kansainvälisesti.

– Tutkimukset sekä hyötyjen ja haittojen pohdinta alle 12-vuotiaiden rokottamisesta on vielä kesken, mutta jos myyntilupa rokotteelle saadaan myös heille, niin olemme siinä vaiheessa toivottavasti valmiita tekemään hetimmiten suosituksia heidän rokottamisestaan, Nohynek sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Keskustele aiheesta 9. elokuuta kello 23:een saakka.

Juttua täydennetty 9.8. kello 15.24.

Lue seuraavaksi: