1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Sosiaalisessa mediassa kampanjoidaan nuorten koronarokotuksia vastaan – Rokotetutkimuskeskuksen Rämet tyrmää: Oikeastaan kaikki tieto harhaanjohtavaa

Rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mukaan sosiaalisessa mediassa leviävät Pelastetaan lapset -sivuston koronarokotteita koskevat väitteet ovat joko tahattomasti tai tahallisesti virheellisiä ja harhaanjohtavia.

Pelastetaan lapset -ryhmän välittämät väitteet sosiaalisessa mediassa ovat Rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mukaan harhaanjohtavia. Kuva: Belén Weckström / Yle

Monessa kaupungissa aloitetaan tällä viikolla 12–15-vuotiaiden koronarokotukset. Samaan aikaan nuorten suosimiin sosiaalisen median kanaviin, muun muassa Instagramiin, on ilmestynyt kyseisen ikäluokan koronarokotteita vastustavaa viestiä.

Useampi taho on jakanut omilla sivuillaan lähinnä Pelastetaan lapset -nimisen nettisivuston rokotteita vastustavia väitteitä.

Pelastetaan lapset -ryhmä kertoo sivustollaan muun muassa haluavansa estää lasten ja nuorten koronarokotukset ja perustelee tätä esimerkiksi sillä, että rokotuksista olisi tehty ennätysmäisesti vakavia haittailmoituksia.

Pelastetaan lapset -sivuston nimi on helppo sekoittaa tunnettuun kansainväliseen Pelastakaa Lapset -järjestöön. Järjestö pitää tilannetta erittäin valitettavana (siirryt toiseen palveluun) ja korostaa, ettei se ole mukana rokotevastaisessa kampanjoinnissa.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll pitää rokoteväitteitä levittävää Pelastetaan lapset -ryhmää lähtökohtaisesti epäilyttävänä ja nimen valintaa huonona. Limnéll seuraa työkseen muun muassa kansainvälistä keskustelua disinformaatiosta, eli niin sanotusta väärästä tiedosta, ja miettii, mitä Suomessa voidaan siitä oppia.

– Tämä hämmennystä herättävä nimi on minusta kyllä tarkoituksella tehty. Pidän sitä kovin ikävänä, Limnéll sanoo.

Kampanjan tiedot harhaanjohtavia

Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo, että Pelastetaan lapset -ryhmän väittämät ovat joko tahallisesti tai tahattomasti virheellisiä ja harhaanjohtavia.

– Tarkoitushakuisesti halutaan nähdä lasten ja nuorten rokottaminen huonona.

Hänen mukaansa ryhmän sivustolla oikeastaan kaikki tieto on harhaanjohtavaa. Sivustolla muun muassa väitetään, että Maailman terveysjärjestö WHO ei suosittelisi rokottamista 12–15-vuotiaille.

– Sehän ei pidä paikkaansa. WHO on linjannut, että rokotetta voidaan käyttää 12 vuodesta ylöspäin. Jo aiemmin WHO linjasi, että 12–15-vuotiaiden riskiryhmien rokottaminen on ok.

Rämetin mukaan vääristäviä tulkintoja esitetään muun muassa suhteellisesta ja absoluuttisesta rokotesuojasta ja rokotteiden myyntiluvista.

– Ensin tulee aina ehdollinen myyntilupa. Se on ihan normaali myyntireitti. Ja rokotesuojan kohdalla tutkimusten lukuja tulkitaan tahallisesti siten, että rokotteen merkitys vaikuttaa mahdollisimman pienelle, Rämet sanoo.

Rämet on kirjoittanut blogitekstin (siirryt toiseen palveluun), jossa kommentoi muun muassa näitä ja muita rokotteista leviäviä väitteitä.

Rokotevastainen kampanja lukee Rämetin mukaan tahallisesti väärin myös koronarokotusten haittavaikutusilmoituksia. Pelastetaan lapset kertoo, että koronarokotteista on tullut paljon haittavaikutusilmoituksia. Rämetin mukaan ilmoitusten suuri määrä ei ole oleellisinta.

– Haittavaikusilmoitusten määrä ei kerro haitallisuudesta, vaan tärkeämpää on seurata, minkätyyppisiä ilmoituksia sieltä tulee, Rämet sanoo.

Rämetin mukaan internetissä täytyy aina muistaa, kuka viestiä haluaa välittää. Rokotekriittisten toiminta näyttää Rämetin mukaan hyvin organisoidulta, mutta itse organisoijat ja motiivit ovat epäselvät. Rämet pohtii, että rokotevastaisen kampanjan hyötyjät jäävät lopulta epäselviksi.

– Kenen tahon intressi on, että Suomessa olisi mahdollisimman huono rokotekattavuus ja epidemiasta toipuminen mahdollisimman hankalaa? Rämet pohtii.

Ryhmä verhoutuu sähköpostin taakse

Pelastetaan lapset -ryhmä kertoo nettisivuillaan, että kampanjan hyväntekeväisyysjärjestön nimeä muistuttava nimi on tahattomasti valittu, eikä tarkoitus ole ollut loukata Pelastakaa Lapset ry:tä.

Yle yritti saada haastattelun Pelastetaan lapset -sivuston ylläpitäjiltä, mutta he kertoivat, että he vastaavat vain ryhmänä sähköpostin välityksellä.

Ryhmän sivustolla ei ole myöskään yhtään puhelinnumeroa eikä siellä kerrota, kuka on vastuussa mistäkin.

Sivuston sähköpostiosoitteesta nimetön, lääkäriksi itsensä esittelevä ihminen vastasi Ylelle: "Syynä tähän varovaiseen ryhmätyöskentelyyn ja sähköpostin suosimiseen on mm. ettei kukaan meistä joutuisi vihapuhekampanjoinnin kohteeksi, ja myös se, että pystymme ryhmänä pohtimaan vastauksemme tieteellisesti hiottuun kuntoon ja niin että kaikki voivat seisoa niiden takana."

Sivustolla kuitenkin annetaan ymmärtää, että sen taustalla on lääkäreitä. Yle on tarkistanut kaikkien sivustolla mainittujen terveydenhuollon henkilöiden taustat terveydenhoitohenkilökunnan julkisesta Julki Terhikki -rekisteristä.

Kahden lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta on rajattu. Aivan kaikkien koulutusta ei pystytty täysin varmentamaan, koska rekisteristä löytyy myös samannimisiä henkilöitä.

"Sivustolla selvästi haetaan uskottavuutta"

Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Limnéll Aalto-yliopistosta sanoo, että sivustolla selvästi halutaan vaikuttaa ihmisten ajatuksiin.

– On annettu tutulta kuulostava nimi ja esitellään lääkintäalan asiantuntijoita titteleineen.

Limnéllin mukaan herättää epäilyksiä, kun sivustolla ei ole minkäänlaisia yhteystietoja ja niitä tarkoituksellisesti piilotellaan.

– Kun tällä internetsivustolla on kyseenalainen nimi, jolla on selvästi haluttu hämmentää, eikä ole kunnollisia yhteystietoja, niin kyllä se kertoo siitä, että kaikki ei ole kunnossa.

– Sinällään on hyvä, että rokoteasiasta keskustellaan ja tuodaan keskusteluun erilaisia näkökulmia. Mutta silloin pitää muistaa vastuullisuus, eli pyrkimys totuuteen ja oikean tiedon jakamiseen. Pitää pystyä olemaan valmis keskusteluun sivistyneesti, vaikka oltaisiinkin eri mieltä asioista.

Limnéllin mukaan niin sanotulla disinformaatiolla, eli väärällä tiedolla, pyritään juuri herättämään hämmennystä.

Hänen mukaansa tänä päivänä erilaiset huijaussivustot ovat todella hyvin tehtyjä ja niiden taustamotiiveja on vaikea tietää.

Limnéllin mukaan tärkeintä on aina olla kriittinen kaikkia lähteitä kohtaan. Tiedon alkuperä on tärkeä.

– Eli mistä tieto on peräisin, missä se on julkaistu ja onko sillä tieteellistä merkityksellisyyttä? Mitkä tahot uutisoivat tutkimuksesta ja millä motiivilla? Limnéll konkretisoi.

– Maailma on täynnä erilaisia julkaisualustoja. Melkein niin, että jokainen ihminen voi perustaa oman julkaisun nettiin ja väittää sitten, että tämä tieto on julkaistu tässä hienossa julkaisussa, vaikka tiedolla ei oikeasti olisi mitään tieteellistä arvoa.

Lue lisää:

Minkä ikäinen on tarpeeksi kypsä päättämään rokotteen ottamisesta? THL:n Hanna Nohynek: "Lapset ovat hyvin erilaisia kehitystasonsa suhteen"

Nuorten ryntäys koronapiikille yllätti positiivisesti rokotusaseman Jyväskylässä – 12-15 -vuotiaat kaipaavat enemmän keskustelua koronasta