1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ammattikalastus

Kun kalastaa ei voinut, 27-vuotias Johanna Halonen alkoi ajaa taksia – hänen ja muiden ammattikalastajien työ muuttuu ja siihen on pakko sopeutua

Ilmastonmuutoksen seurauksena kalasaalis voi tulevaisuudessa näyttää erilaiselta. Jo tänä kesänä verkkokalastus on ollut vaikeaa lämpimien vesien vuoksi. Jos lämpötilat jatkavat nousuaan, muutoksista tulee pysyviä.

Vesien lämpeneminen näkyy jo ammattikalastaja Johanna Halosen työssä
Vesien lämpeneminen näkyy jo ammattikalastaja Johanna Halosen työssä

Johanna Halonen kalastaa ammatikseen muun muassa Oulujärvellä – tai kalastaisi, jos olosuhteet olisivat siihen sopivat.

Vedet ovat olleet tänä kesänä liian lämpimiä ammattimaiseen kalastamiseen. Lämpötilojen nouseminen aiheutti myös kalastuslupien myynnin keskeyttämisen heinäkuussa.

27-vuotiaalla Halosella on pitänyt hankkia kesän aikana tuloja muilla keinoilla.

– Olen joutunut ajamaan taksia kalastuksen rinnalla, koska kalastuksella ei ole päässyt tienaamaan. Taksihommalla olen saanut laskut maksettua.

Normaalisti tähän aikaan vuodesta Halosella verkot ovat jo vesillä. Nyt niitä ei voi heittää sinne, koska lämpimässä vedessä verkkoon kuollut kala pilaantuu hyvin äkkiä

– Jos nyt kalat uivat verkkoon, tulee hyvin äkkiä kalakeittoa.

Ilmastonmuutoksen vaikutus alaan huolettaa Halosta. Eikä hän ole ainoa.

Kalastajan ammatti vielä paljon aikaa arjesta. Johanna Halonen kertoo, ettei ehdi nähdä ystäviään niin paljon kuin haluaisi. Kuva: Timo Sihvonen / Yle

Ilmaston lämpenemisen myötä kalastajan ammatti voi vaikeutua entisestään. Kalastajat joutuvat sopeutumaan tulevaisuudessa kalakantojen muuttumiseen, sillä esimerkiksi muikku ja siika vähenevät sisävesissä. Ne ovat tärkeitä kaupalliselle kalastukselle.

– Ilmaston lämpenemisen vuoksi puolestaan kuha, särkikalat ja ahven tulevat lisääntymään, sanoo maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Ari Leskelä.

Muikku, kuten muutkin lohi- ja siikakalat tarvitsevat menestyäkseen viileää ja happipitoista vettä.

– Ja mitä lämpimimmiksi kesät muuttuvat, sitä vähemmän optimaalista vettä on tarjolla.

Lue myös: Ilmaston lämpeneminen tuskin pysähtyy tavoiteltuun 1,5 asteeseen – kansainvälinen ilmastopaneeli luo hälyttävän kuvan uudella raportillaan

Johanna Halonen on jo varautunut tulevaisuuteen hankkimalla itselleen muita ammatteja.

– Itselläni on lähihoitajan ammatti alla.

Lämmin stressaa lohikalaa

Jos vesi on lämmintä ja vähähappista, lohikalat kokevat stressiä. Stressin tunne vaikuttaa siihen, että kalat lakkaavat syömästä, jolloin ne eivät myöskään kasva.

– Jos vesi vielä entisestään lämpenee ja happi vähenee, kala on alttiimpi sairauksille ja loisille. Ääritilanteessa kalalle tulee aineenvaihduntahäiriöitä, sanoo maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Ari Leskelä.

Veden ollessa lämmintä esimerkiksi muikkujen aineenvaihdunta on nopeampaa ja ne tarvitsevat suhteessa enemmän happea. Lämpimään veteen myös liukenee vähemmän happea kuin viileään veteen.

Verkot pitää nostaa useammin vesien lämmetessä

Tämän yhden poikkeuksellisen kesän vaikutukset kalakantoihin jäävät vielä tilapäisiksi, mutta lämpenemisen jatkuessa muutoksista voi tulla pysyviä.

– Kuitenkin meillä on Suomessa aika pitkä kylmän veden aika, jolloin kalastus voi jatkua. Todennäköisesti avovesikalastuskausi tulee pitenemään, Leskelä summaa.

Verkkokalastaja voi kokeilla sopeutua tilanteeseen nostamalla verkot tiheämmällä aikataululla, jolloin kalat eivät ehdi kuolla tai pilaantua. Se voi kuitenkin olla käytännössä haastavaa, jos verkot ovat pitkän matkan päässä.

Halonen kalastaa myös Pielisellä ja Sotkamon Sapsojärvellä. Hän on huomannut, että Pielisellä kuha on paljon pienempää kuin Oulujärvellä. Kuva: Timo Sihvonen / Yle

Johanna Halonen kalastaa yleensä kuhaa verkoilla ja rysillä.

– Minulla ei riitä vuorokaudessa siihen tunnit, että nostaisin niitä usein. Pitää luottaa siihen, että kalat pärjäävät yön yli.

Lue lisää: Vaikka Suomen sisävesistöt ovat EU:n kärkitasoa, ilmastonmuutos uhkaa niiden kuntoa

Jutusta voi keskustella 11.8. kello 23:een asti.