Hyppää sisältöön

Tupakan vero nousee taas, mutta mitä muuta Annika Saarikko ehdottaa ensimmäiseen budjettiinsa? Seuraa näitä seitsemää asiaa

Kesän alussa valtiovarainministerinä aloittanut Annika Saarikko viimeistelee keskiviikkona ja torstaina valtiovarainministeriön pohjaehdotuksen valtion tulo- ja menoarviosta. Työllisyys- ja ilmastopäätöksiä odotetaan syyskuussa koko hallituksen budjettiriihestä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon ensimmäisessä budjettiehdotuksessa valtion velanotto jatkuu, mutta tätä vuotta pienempänä. Vielä on auki, kuinka paljon talouskasvu lisää tuloja tai vähentää velanottotarvetta kevään arvioihin verrattuna. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Tupakointi kallistuu jälleen ensi vuonna, jos veronkorotus siirtyy täysimääräisesti tupakka-askin hintaan. Veroa tulee lisää noin 50 senttiä askille sekä ensi että seuraavana vuonna. Tupakka-askin hinta noussee noin kymmeneen euroon vuoteen 2024 mennessä.

Tupakan veronkorotus tiedetään jo varmaksi valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ensimmäisestä budjettiehdotuksesta. Hallitus on vahvistanut korotuksen jo aiemmin.

Tuoreen valtiovarainministerin muista budjettilinjauksista kuullaan tarkemmin torstaina, valtiovarainministeriön omien neuvottelujen jälkeen. Annika Saarikon budjettiehdotuksen kaksipäiväinen viimeistely alkaa keskiviikkona aamupäivällä.

Valtiovarainministerin ehdotusta ei pidä sekoittaa koko hallituksen yhteiseen esitykseen valtion ensi vuoden tuloista ja menoista. Siitä neuvotellaan syyskuussa. Saarikon ehdotus on pohjaesitys syyskuun neuvotteluihin.

  • Tässä jutussa listataan asioita, joita kannattaa seurata, kun valtiovarainministeri Annika Saarikko julkistaa omat budjettilinjauksensa.
Tupakan veron korotukset jatkuvat myös ensi ja seuraavana vuonna. Vuoteen 2024 mennessä tavallisen tupakka-askin hinta kipuaa kymmenen euron tietämille. Kuva: Silja Viitala / Yle

1. Bensan ja viinan veroihin sekä tuloveroon tuskin uusia korotuksia

Ensi vuonna pitäisi välttyä alkoholin verojen korotukselta. Hallitusohjelmassa sovitut alkoholin veronkorotukset on jo tehty.

Aiempi valtiovarainministeri Matti Vanhanen lupasi toukokuussa, että myös liikenteen polttoaineveron korotukset on tältä vaalikaudelta jo tehty. Etenkin keskustalle tämä veronkorotus olisi poliittisesti vaikea.

Liikennepolttoaineiden veroihin ei ole tulossa uusia korotuksia. Aiempi päätös saattaa korottaa joidenkin diesel-laatujen hintaa reilun eurosentin litralta. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Jo aiemmin hallitus on kuitenkin päättänyt, että osana yritystukien karsimista parafiinisen dieselin verotuki poistetaan vuoteen 2023 mennessä. Leikkaus saattaa nostaa joidenkin dieselpolttoaineiden hintoja huoltoasemilla keskimäärin reilun eurosentin litraa kohti. Vaikutusta on kuitenkin vaikea arvioida, koska esimerkiksi maailmanmarkkinahinnan vaihtelut vaikuttavat dieselin hintaan.

Palkansaajien tuloverotukseen tuskin tulee korotuksia. Lisäksi tarkoitus on aiempien vuosien malliin huolehtia verotaulukoissa siitä, ettei yleinen ansiotason nousu kiristä verotusta.

2. Verotuksen kotitalousvähennykseen luvassa parannuksia

Valtiovarainministeri Annika Saarikon budjettiehdotuksessa tulevat näkyviin hallituksen huhtikuussa niin sanotussa kehysriihessä sopimat asiat.

Yksi tällainen on kotitalousvähennyksen väliaikainen korotus vuosille 2022–2027 kotien öljylämmityksestä luopumiseen.

Hallitukselta odotetaan tarkempia päätöksiä vielä siitä, miten vähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan. Kyse on kaksivuotisesta kokeilusta.

3. Tuleeko muutoksia ansiosidonnaiseen tai ulosottoon?

Hallituksen on määrä päättää loppuvaalikauden aikana työllisyystoimista, jotka parantavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko on painottanut työttömien patistelua töihin, jotta Suomen talouskasvu ei tyssäisi työvoiman saatavuuteen. Samankaltainen huoli oli valtiovarainministeriön budjettipäälliköllä Ylen haastattelussa tiistaina.

Työllisyyskeinoista tuskin on vielä mitään budjetin pohjaesityksessä, mutta kannattaa kuunnella, mitä Saarikko sanoo omana evästyksenään hallituksen neuvotteluun.

Vasemmistopuolueiden vastustuksen vuoksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ei ole todennäköistä. Yksi vaihtoehto on jo keväällä esillä ollut ansiosidonnaisen "euroistaminen".

Termi tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan saisi, jos tienaa esimerkiksi vähintään 844 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan. Nykyisin oikeus ansiosidonnaiseen turvaan syntyy silloin, kun on töissä vähintään 18 tuntia viikossa 26 kalenteriviikon ajan.

Hallitukselta odotetaan uusia työllisyyspäätöksiä. Yksi tavoite on varmistaa, ettei Suomen talouskasvu tyssää työvoiman saatavuuteen. Työttömiä on siis tarkoitus patistaa ja kannustaa työnhakuun. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Ansiosidonnaisen oikeuden muuttaminen europerustaiseksi toisi arviolta 1 500 työllistä lisää. Julkiseen talouteen koituisi säästöjä joitakin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Ajatus on, että ansiosidonnaiselle pääseminen vaikeutuisi, jolloin ihmiset pyrkisivät työllistymään nykyistä uutterammin.

Palkansaajakeskusjärjestö STTK on arvostellut mallia, koska suurituloiset täyttävät uuden ehdon pienituloisia helpommin.

Työllistymiseen voisivat kannustaa myös ulosottojärjestelmän muutokset ja jonkinlaiset helpotukset ulosottovelallisille. Keväällä julkaistun, valtioneuvoston teettämän tutkimuksen perusteella (siirryt toiseen palveluun) velkajärjestelyyn pääsyn helpottamisella olisi myönteisiä työllisyysvaikutuksia.

Suomessa oli ulosottovelallisia viime vuoden lopulla 275 000. Tutkimuksen mukaan ulosotto vaikuttaa merkittävästi työllistymisen kannustavuuteen.

Vielä on vaikea ennakoida, aikovatko poliitikot tarttua tähän keinoon. Ulosoton muutoksissa pitää muistaa myös velkojien saatavien turvaaminen.

4. Uusia veroja luvassa 100–150 miljoonan euron edestä

Niin ikään kevään kehysriihen jäljiltä hallituksella on vielä sopimatta, miten valtion verotuloja lisätään 100–150 miljoonan euron edestä. Todennäköistä on, että suurin osa näistä korotuksista menee myöhemmäksi kuin ensi vuoteen, jota Saarikon varsinainen budjettiehdotus koskee.

Yksi keino on ulkomaisten rahastojen Suomessa olevien kiinteistösijoitusten voittojen verottaminen. Tästä on hallituksessa poliittinen yhteisymmärrys. Ehdotus toteutuu vasta vuonna 2023, jotta muutos ehdittäisiin valmistella kunnolla.

Hallituksen on määrä ratkaista myös kantansa institutionaalisten sijoittajien verosta vapautettuihin osinkoihin.

Etenkin SDP haluaa, että nyt syksyllä ratkaistaan, voitaisiinko näille osingoille ottaa käyttöön viiden prosentin lähdevero. Osinkoverosta on vapautettu ulkomaisten yhteisöjen lisäksi esimerkiksi eläkerahastot ja sijoitusrahastot.

Verosta on vapautettu myös yleishyödylliset säätiöt ja yhdistykset, kuten ammattiliitot. Hallitus päätti kuitenkin keväällä, ettei mahdollinen vero koskisi yleishyödyllisiä säätiöitä ja yhdistyksiä. Säätiöillä on merkittävä rooli koulutuksen ja tieteen tukijoina.

Saarikon ehdotuksesta lähdeveroa tuskin löytyy. Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmä arvioi kesäkuussa, ettei uusi lähdevero sovi nykyiseen osinkoverotusjärjestelmään.

Hallitus harkitsee tiukennusta myös yritysten osakaslainojen korkojen vähennysmahdollisuuteen. Tarkoitus olisi estää nykyistä tehokkaammin verotettavan tulon siirtäminen Suomen ulkopuolelle.

Asiasta on noussut keskustelu esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiöiden Carunan ja Elenian osalta. Yritystoimintaa tutkivan Finnwatch-yhdistyksen mukaan Suomi on menettänyt kymmeniä miljoonia euroja verotuloja maan suurimpien sähkönsiirtoyhtiöiden verojärjestelyjen takia.

Vihreät ja vasemmistoliitto vaativat, että hallitus tekee budjettiriihen yhteydessä uusia päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumisen keinoista. Keskusta ei halua enää tällä vaalikaudella korottaa liikennepolttoaineiden verotusta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

5. Miten ilmastonmuutosta torjutaan?

Hallituksen budjettineuvottelut on paikka myös poliittisille linjauksille, jotka eivät suoraan näy ensi vuoden budjettiesityksen sivuilla. Hallitukselta odotetaan uusia linjauksia päästöjen vähentämisestä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Etenkin vihreät ja vasemmistoliitto ovat vaatineet päätöksiä syyskuun budjettiriihestä.

Annika Saarikko keskustan puheenjohtajana esitti maanantaina, että suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion väliset sopimukset maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä laajennettaisiin kaikkiin halukkaisiin kuntiin. Saarikko puhui kansallisista ilmastosopimuksista.

Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo vaati maanantai-iltana Ylen A-studiossa päästöleikkauksia myös maataloudessa: työkoneiden ja turvepeltojen päästöjen vähentämistä sekä hiiliviljelyn edistämistä. Hiiliviljely tarkoittaa viljelytapoja, jotka vähentävät päästöjä ja lisäävät hiilen sitoutumista maaperään.

6. Lisääntyvätkö valtion tulot, väheneekö velanotto?

Talouden kasvua ja työllisyyden paranemista on suitsutettu kesän ajan. Mielenkiintoista on, näkyykö talouden myötätuuli jo ensi vuoden budjetin tulojen kasvuna tai velanoton vähenemisenä.

Kevään kehysriihen perusteella valtion ensi vuoden budjetti olisi alijäämäinen 7,6 miljardia euroa. Summa katetaan lisävelanotolla.

7. Koronaviruksesta johtuvat menot maksetaan

Koronaviruksesta johtuvia menoja kertyy myös ensi vuodelle. Kyse on esimerkiksi viruksen testauksesta tai sairastuneiden hoidosta.

Hallitus on jo aiemmin luvannut, että valtio korvaa esimerkiksi kunnille ja sairaanhoitopiireille koronasta välittömästi johtuvat menot. Tähän ei ole tulossa muutosta. Koronasta johtuvien menojen odotetaan vähenevän ensi vuonna.

Voit keskustella valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviosta torstaihin 12. elokuuta 2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää: