Aivan kuin ne olisivat aavistaneet – katso, miten isot lohet jo kärkkyvät kohta purettavan padon äärellä

Voimalaitosten padot ovat liki sadan vuoden ajan estäneet ainutlaatuisen laatokanlohen nousun vanhoille kutupaikoilleen Rautjärven Hiitolanjoella. Siitä huolimatta ne saapuivat jo odottamaan padon avautumista.

Laatokanlohet jäivät nalkkiin Hiitolanjoella
Laatokanlohet jäivät nalkkiin Hiitolanjoella

Vuosikymmeniä Rautjärvellä Hiitolajoen tuntumassa asunut Pentti Myllys kohtasi kesäkuun lopulla ilmiön, jota hän, eikä hänen tietääkseen kukaan muukaan ole aiemmin havainnut.

Hiitolanjoen vanhassa Kangaskosken koskiuomassa uiskenteli isoja laatokanlohia. Kyseinen kohta on yleensä kuivana, sillä joki on valjastettu voimalaitoksen käyttöön jo liki sata vuotta sitten.

Nyt oli käynyt niin, että voimalaitos ei ollut käyttöhäiriön takia toiminnassa ja vesi oli päästetty virtaamaan alkuperäiseen uomaansa.

– Voimalaitos oli pysähtynyt illalla ja vesi virtasi vanhaan koskeen koko yön ajan. Sinne alkoi heti tulla lohia, kertoo Myllys.

Pentti Myllys kuvasi nämä lohet koskiuomassa 23.6.2021 Kuva: Pentti Myllys

Lohet eivät kuitenkaan pääse joessa eteen päin, koska matkan estää Kangaskosken voimalaitoksen pato. Kun vesi seuraavana päivänä alkoi kulkea jälleen voimalaitoksen läpi, koski kuivui.

– Lohet jäivät nalkkiin koskeen muodostuneeseen lammikkoon, kertoo Pentti Myllys.

Aiemminkin Myllys on havainnut muutaman lohen joskus jääneen lammikkoon, mutta nyt niitä oli yli 30. Laatokanlohia niistä oli 14 ja loput taimenia.

– Koskaan aiemmin en ollut nähnyt niitä niin paljon. Suurimmat olivat 7-kiloisia, ja muutkin noin viiden kilon painoisia.

Aavistivatko lohet?

On mysteeri, miten lohia oli tällä kertaa kymmeniä.

Eiväthän lohet kuitenkaan voi tietää, että este niiden edestä on katoamassa. Kyseinen Kangaskosken voimalaitos nimittäin lopetti toimintansa puolitoista viikkoa sitten.

Pato puretaan ja koski ennallistetaan vielä tämän vuoden aikana.

– Tämä on hyvä näyttö, että sieltä on lohia tulossa, sanoo Pentti Myllys.

Kangaskosken voimalaitos on valmistunut vuonna 1925. Sähköa se ei ole tuottanut enää reiluun viikkoon. Kuva: Kari Kosonen/Yle

Tarkkaa arviota Laatokasta Hiitolanjokeen nousevasta lohimäärästä ei ole, mutta niitä uskotaan olevan tuhansia. Suomen puolella Hiitolanjoesta on noin 8 kilometriä ja Venäjällä noin 38 kilometriä.

Laatokasta kutemaan nousevalla lohella on kuitenkin noin sadan vuoden ajan ollut ylitsepääsemättömiä esteitä. Joessa on Suomen puolella voimalaitoksia, joiden padot estäneet lohien etenemisen.

Laatokalta tultaessa ensimmäinen niistä on juuri Kangaskoski.

Lohi ui Laatokasta kutemaan Hiitolanjoelle. Kun voimalaitosten padot on saatu purettua, jatkavat ne matkaansa aina vasemmassa yläkulmassa näkyvään Torsa-järveen saakka. Kuva: Illusia Sarvas / Yle

Reilun kahden vuoden kuluttua tilanne pitäisi olla jo toinen. Kangaskosken voimalaitoksen patoa puretaan parhaillaan. Ensi vuonna lähtee Lahnasenkosken pato ja vuonna 2023 lähellä Kuutostietä oleva Ritakosken pato.

Sen jälkeen lohilla alkaa uusi elämä.

– Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö lohi nousisi aina Torsa-järveen saakka. Ihan varmasti nousee, sanoo Etelä-Karjalan kalatalousalueen hallituksen ja Parikkala–Rautjärvi–Ruokolahti kalatalousalueen puheenjohtaja Taisto Huotari.

Vuosisatainen matka

Hiitolanjoelta lohi pääsee jatkossa pieniä jokia pitkin ensin Silamus-järveen ja sen jälkeen Torsa-järveen, josta aitoa laatokanlohta on saatu viimeksi 1900-luvun alkupuolella ennen voimalaitosten rakentamista.

Hiitolanjoki on kapea ja mutkitteleva. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Uintimatkaa lohella on Laatokasta Torsa-järveen vastavirtaan noin 70 kilometriä.

– On lohen luontainen tapa, että se lähtee kutupaikkoja etsimään. Nyt ne tulevat padolle saakka, niin mikseivät ne jatkaisi siitä myös eteen päin. Varmasti poikastuotanto tulee olemaan iso, kun muutaman vuoden kuluttua lopputulos nähdään, arvioi Huotari.

Lohet pelastuivat

Kun Pentti Myllys havaitsi lohien jääneen nalkkiin vanhaan koskiuomaan, ilmoitti hän asiasta voimalaitoksen entiselle omistajalle, joka vielä hallinnoi voimalaitoksen patoa. Tarkoitus oli pelastaa lohet päästämällä koskeen vettä.

– Alempana olevissa lammikoissa olleet lohet pääsivät veden avulla pois, mutta tuohon jäivät nuo yli 30 lohta. Ne eivät malttaneet siitä lähteä, kertoo Myllys.

Myllys ystävineen ottivat haavit ja kantoivat lohet takaisin jokeen voimalaitoksen alapuolelle, jossa lohilla on kutupaikkoja. Taimenet nostettiin voimalaitoksen ohi padon yläpuolelle.

Patojen ja voimalaitosten nykyinen omistaja on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Se hankki voimalaitokset itselleen, jotta niissä olevat voimalaitokset voidaan purkaa ja joen kosket palauttaa entiseen loistoonsa.

Pentti Myllys kuvasi kesällä 2018 suositun videon karhusta, joka säikähtää omaa kuvaansa. Katso se tästä: Itärajan karhu näkee itsensä peilistä ja säikähtää perusteellisesti – Katso huikea video