1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. palokunnat

Varallaolojärjestelmän alasajon pahin uhkakuva: pienet paloasemat voivat jäädä tilapäisesti tyhjilleen

Pelastuslaitoksille on palkattava lisää vakituista henkilökuntaa, kun varallaolojärjestelmistä aletaan luopua. Jos uutta väkeä ei saada riittävästi, voi syrjäseudun paloasema jäädä ilman pelastajaa.

Pelastuslaitokset tarvitsevat lisää henkilöstöä, kun sopimuspalokuntalaisiin nojaavasta varallaolojärjestelmästä luovutaan. Kuva: Katja Halinen / Yle

Pienten kuntien pelastuspalvelut uhkaavat heikentyä, kun kiireellisen pelastustoiminnan varallaolojärjestelmästä luovutaan. Järjestelmää muutetaan, sillä työtuomioistuimen välipäätöksen mukaan osalla pelastajista varallaolo on ollut työaikaa.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jukka Koposen mukaan pääperiaatteena on, että nykymallisen varallaolon sijaan viidelle nykyiselle päiväpaloasemalle tulisi ympärivuorokautinen miehitys. Ensimmäisenä ympärivuorokautiseen hälytysvalmiuteen siirryttäisiin Suonenjoella ja sen jälkeen Leppävirralla, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Kuopion Nilsiässä.

Pienillä paloasemilla on tarkoitus olla henkilöstöä virka-aikana. Virka-ajan ulkopuolella olisi varalla yksi henkilö, joka voitaisiin 30 minuutin varoajalla tarvittaessa kutsua töihin.

Muutos vaatii Koposen mukaan pelastuslaitoksen henkilöstön lisäämistä.

Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta on laatinut varallaolojärjestelmän tilalle neljä ratkaisumallia, jotka ovat parhaillaan kunnissa lausuntokierroksella. Valitusta mallista riippuen laitokselle palkattaisiin vähintään viisi ja enimmillään 33 uutta henkilöä. Asiasta tehdään päätös syksyllä kuntien lausuntojen pohjalta.

Pienimmillään pelastuslaitoksen kustannukset nousisivat muutamilla tuhansilla ja suurimmillaan noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Jos rekrytoinnit jäävät pieniksi, riskinä on, ettei henkilöstöä aina riitä pienimmille paloasemille.

– Esimerkiksi vuosilomien ja sairauspoissaolojen sattuessa voisi käydä niin, että pienemmät paloasemat jäisivät kokonaan ilman miehitystä. Jouduttaisiin priorisoimaan tehtäviä ja turvaamaan palvelut kaupungeissa ja suurimmissa kunnissa, joissa palvelutarve on suurempi, Koponen sanoo.

Pelastusjohtaja korostaa, että tällaista tilannetta pyritään välttämään kaikin keinoin.

– Tavoitteena on, ettei muutos näkyisi ihmisille millään tavalla ja palvelutaso säilyisi ennallaan.

Edessä paheneva pula pelastajista

Pohjois-Karjalassa Nurmeksen, Ilomantsin ja Kiteen paloasemat muutettiin jo alkuvuonna ympärivuorokautisiksi asemiksi. Joensuun ympäristöön aiotaan perustaa ensi vuonna sivupaloasema, joka toimii laajemmalla alueella.

Pelastuslaitokselle palkataan vaiheittain runsaat 20 uutta pelastajaa. Pelastuspäällikkö Esko Hätisen mukaan varallaolojärjestelmästä luopuminen lisää Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kustannuksia kaikkiaan puolitoista miljoonaa euroa vuodessa nykytasoon verrattuna.

Hätinen myös ennustaa, että palomiesten palkkaaminen vaikeutuu entisestään jatkossa, kun varallaolojärjestelmästä aletaan siirtyä pois ympäri Suomea.

– Pienemmille paloasemille henkilöstörekrytointi on haasteellista ja järjestelmän muutos tulee aiheuttamaan pelastajapulaa. Koulutusmääriä on tarvetta tarkastella muuttunutta tilannetta vastaavaksi.

Tähän mennessä pelastajien palkkaus on kuitenkin sujunut Pohjois-Karjalassa hyvin.

– Pystyimme ensimmäisellä rekrytointikierroksella täyttämään avoinna olevat paikat. Meidän osaltamme ei ole näköpiirissä ongelmia palveluntuotantoon, Hätinen sanoo.

Lue myös:

Työtuomioistuimelta välipäätös – Pohjois-Savossa pelastajien varallaolo on ollut työaikaa, mahdollisista miljoonakorvauksista päätös myöhemmin

Kuka pian sammuttaa tulipalot? Sopimuspalokuntalaisille pitäisi maksaa hälytysvalmiudesta oikea palkka, mutta rahat eivät siihen riitä

Syrjäseuduille on vaikea löytää päteviä pelastajia – samaan aikaan tehtävien määrä maaseudulla kasvaa