1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kanavat

Luonto valtasi historiallisesti arvokkaan vanhan kanavan Varkaudessa – näin 180-vuotias museokohde kunnostetaan uuteen loistoon

Varkaudessa sijaitseva Taipaleen museokanava on kasvanut umpeen erilaista kasvillisuutta. Loppukesän aikana uoma kunnostetaan. Kunnostustyö jatkaa vuonna 1840 valmistuneen kanavan elinikää.

Muun muassa osmankäämi kukoistaa kanavan leveimmässä kohdassa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kaivinkone on tehnyt siistiä työtä Varkauden museokanavan uomassa. Jopa seinämien kivet lähes hohtavat kirkkaassa kesäauringossa.

Suurin osa kanavaa on kuitenkin vielä puhdistamatta. Näky paljastaa, kuinka historiallisesti arvokkaan kanavan uoma on kasvanut täyteen heinää ja vesakkoa.

– Ihan mahtava juttu ja tuli täydelliseen aikaan, huokaisee Varkauden kaupungin museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta tyytyväisenä.

Melaranta oli miettinyt juuri ennen juhannusta kesälomalle jäädessään kanavan uoman huonoa kuntoa. Väyläviraston vastuulla oleva ruoppaus olikin aloitettu loman aikana. Kunnostustyö jatkaa 180-vuotiaan kanavan elinikää.

Hanna-Kaisa Melaranta ja Aleksi Kaukonen ihailevat putsattua uomaa. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Vuonna 1840 Unnukan ja Haukiveden välille valmistunut vanha kanava puhdistetaan kokonaan kasvillisuudesta ja sen pohjalla olevasta kurasta.

– Heinät niitetään, kanavan pohjalle kertynyt maa-aines otetaan pois. Tilalle laitetaan soraa ja kiviä, kertoo Taipaleen kanavan kunnossapidossa työskentelevä Aleksi Kautonen.

Kanavan reunakivet puhdistetaan sammalesta, koska myös sammaleen juuristo saa aikaan vahinkoa.

Melarannan mielestä kunnostus on hyvä myös visuaalisesti.

– Heinittynyt kanava ei kerro kanavan historiasta yhtään mitään, koska vesi on kuitenkin kanavan elementti eikä pusikko, hän toteaa.

Kanavan seinämän kivet on ladottu käsin paikalleen. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Kanavalla tehtiin historiaa jo rakennusvaiheessa

Varkauden museokanava on Suomen ensimmäinen kanava, jossa oli sulkuportit. Jo rakennusvaiheessa tehtiin historiaa. Työmaalla oli Suomen ensimmäinen rautatie vuosina 1836–1840.

Yleisin kysymys vanhan kanavan äärellä on, miten se voi olla niin kapea?

– Koko kertoo hyvin siitä, miten pieniä alukset olivat tuolloin sisävesillä, Melaranta selittää.

Kanava on kapeimmalta kohdalta noin 7,4 metriä leveä.

Museokanava loppuu ennen valtatie 23:a, joka kulkee käytössä olevan kanavan yli. Normaalisti kanavaan valuu vähäinen määrä vettä putkea pitkin. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Suomen ensimmäiset sulkuportit olivat puuta. Portit eivät ole enää paikallaan. Sen sijaan kanavan pienoismalli sulkuportteineen löytyy läheisestä museotilasta.

– Tekniikka ei ole muuttunut, mutta silloin sulut väännettiin auki käsin. Nykyään tarvitsee vain painaa nappia, Melaranta kertoo.

Laivat korjattiin näppärästi kanavassa

Loppujen lopuksi kanava oli liikennekäytössä melko lyhyen ajan, vain noin 25 vuotta. Uusien vesireittien ansiosta kaupankäynti Venäjälle kasvoi. Tämän myötä laivanrakennustekniikka kehittyi ja laivat kasvoivat suuremmiksi. Varkauden kanava oli niille liian pieni.

1860-luvulla viereen ryhdyttiin rakentamaan uutta kanavaa. Se tuli nykyisen syväväyläkanavan paikalla ja rakennettiin suurten nälkävuosien aikana hätäaputöinä. Vanha kanava siirtyi teollisuuskäyttöön.

Asialla oli Albert Krank, joka oli varkautelaisen laivanvarustuksen pioneeri. Krank aloitti työnsä ensin paikallisen ruukin konepajan johtajana. Vuonna 1886 hän vuokrasi Taipaleen vanhan kanavan perustaen sinne laivojen korjaustelakan ja sahan.

Krank hyödynsi kätevästi käytöstä poistetun kanavan uomaa. Laivat sulutettiin sinne korjattavaksi.

– Vesi laskettiin pois altaasta, laiva korjattiin ja sen jälkeen allas täytettiin taas vedellä ja korjattu laiva lipui pois, Melaranta kuvaa tapahtumaa.

Korjaustelakka toimi kanavassa noin 1880–90-lukujen taitteeseen saakka. Se jälkeen laivanvarustus keskittyi Lehtoniemeen.

Kuva on otettu 16.6.1974. Lähde: Varkauden museon valokuvakokoelma, Pentti Kauppinen Kuva: Varkauden museon valokuvakokoelma, Pentti Kauppinen

Kanavat kiinnostavat ihmisiä kesäisin

Vanhasta kanavasta tuli museo vuonna 1990. Se on Saimaan kanavamuseon jälkeen suurin kanavamuseo Suomessa. Varkauden kaupunki on kehittänyt ympäristöä aktiivisesti.

Tänä kesänä museokanavalla vieraillut paljon ihmisiä. Osansa suosiolla on uudella kahvilayrittäjällä, joka on tuonut alueelle myös eläimiä kuten lampaita ja kanoja.

– Hiki hatussa on saatu juosta, Melaranta kertoo.

Kunnostettu alue näkyy hyvin Kanavakadulta päin. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Myös sulutuksien seuraaminen on aina yhtä jännitävää.

– Varsinkin, kun kanavaan tulee iso alus suurinpiirtein laidat paukkuen, Melaranta kuvaa.

Suomen kaikista kanavista Varkauden Taipaleen sulku ja kanavamuseo ovat yksi suosituimmista tutustumiskohteista.

Maita pitkin tulevien matkailijoiden keskuudessa suosituin on Vääksyn sulku. Keskeisellä paikalla sijaitsevan kanavan kautta kulkee myös eniten aluksia.

Lue lisää:

Vääksyn venekulkue juhlistaa Suomen vilkkaimman kanavan 150-vuotista historiaa – katso tunnelmia helteisen kanavan varrelta