Kasiluokkalaiset eivät luota epämääräisiin somevaikuttajiin: "Aika ääripäitä on ollut" – tilasto ja vanhemmat ennakoivat nuorten rokotusintoa

Kunnat voivat alkaa rokottaa 12–15-vuotiaita nuoria. Kangasalan Pikkolan koulun Aino Aarnio, Iiris Ijäs ja Simo Yli-Äyhö aikovat ottaa koronarokotteen.

Kangasalan Pikkolan koulun Aino Aarnio, Iiris Ijäs ja Simo Yli-Äyhö.
Kävimme Kangasalla kysymässä, minkälaisen tiedon valossa yläkoulun oppilaat ovat pohtiessaan rokotuksia. Videon kuvaus ja editointi: Marjut Suomi

Kunnat voivat alkaa tällä viikolla rokottaa kaikkia 12–15-vuotiaita nuoria. Aiemmin rokotetta tarjottiin vain niille tämän ikäisille, jotka kuuluivat vakavan koronavirustaudin riskiryhmään.

Vielä ei ole tietoa, kuinka moni nuori aikoo ottaa koronarokotteen. Suomalaiset ovat kuitenkin yleensä ottaneet koronarokotteita moneen maahan verrattuna hyvin.

Osviittaa saa esimerkiksi siitä, että 16–19-vuotiaista jo 62 prosenttia on saanut ensimmäisen koronarokoteannoksensa. Myös vanhemmilta kysytyt mielipiteet ennakoivat sitä, että suuri osa ottaisi rokotteen.

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen asiantuntijalääkäri Anna Scherleitner sanoo, ettei alle 18-vuotiaiden rokotushalukkuutta ole kysytty. Nuorten vanhemmista suuri osa kannattaa kuitenkin rokottamista.

– Kysyttäessä noin kaksi kolmesta vanhemmasta sanoi, että jos heidän lapselleen rokotetta suositeltaisiin, he antaisivat rokotusluvan. Huoli vakavasta sairastumisesta vaikuttaa rokotusmyönteisyyteen.

Scherleitner arvioi, että virheellinen informaatio voi vaikuttaa joidenkin nuorten päätökseen ottaa rokote.

– Valitettavasti melko paljon disinformaatiota on liikkeellä etenkin sosiaalisen median kanavilla ja internetissä.

Haittavaikutukset mietityttävät

Saman ovat huomanneet Kangasalan Pikkolan koulun tuoreet kasiluokkalaiset Aino Aarnio, Iiris Ijäs ja Simo Yli-Äyhö.

Rokotteista on keskusteltu nuorten mukaan sekä perheen että kaverien kanssa. Kiivainta keskustelu on ollut somessa.

– Aika ääripäitä on ollut. Toiset ovat ottamassa rokotteen ja toiset pelkäävät haittavaikutuksia ja muita juttuja. Enemmän on tullut vastaan niitä, jotka aikoo ottaa rokotteen, Iiris Ijäs sanoo.

Simo Yli-Äyhö, Iiris Ijäs (keskellä) ja Aino Aarnio aikovat ottaa koronarokotteet. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Hänen mukaansa rokotuksista on ollut puhetta etenkin Snapchatissa.

– Yleisemmin kaikki haluaa ottaa rokotteen, mutta osa luulee, että rokotteesta tulee massiivisia haittavaikutuksia, Yli-Äyhö sanoo.

Nuoret ovat itse hakeneet tietoa uutisista, kunnan ja THL:n sivuilta.

– Uskon enemmän uutisiin kuin yksittäisen somevaikuttajan antamiin tietoihin, Aino Aarnio sanoo.

Myös muut nuoret pitävät osan somevaikuttajista tietoja epämääräisinä.

Turvallisuudesta kysytään paljon

THL:n asiantuntijalääkärin mukaan kysymyksiä on herättänyt muun muassa se, onko koronarokotteita tutkittu tarpeeksi ja ovatko ne turvallisia.

Kuva: Marjut Suomi / Yle

– Koronavirusrokotteitahan arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokkuuskriteereillä kuin muitakin lääkkeitä. Vaikka koronarokotteiden tutkimusta ja myyntilupaprosessia on nopeutettu, koronarokotteet ovat käyneet läpi samat tutkimusvaiheet kuin muutkin rokotteet. Koronarokotteita on annettu maailmalla jo niin paljon, että niiden turvallisuudesta on jo paljon tietoa, Anna Scherleitner sanoo.

Hän muistuttaa, että on tärkeää ottaa molemmat kaksi rokoteannosta, jotta saa suojan myös deltavarianttia vastaan.

Aikoja jo varattu

Iiris Ijäksen rokotusaika on jo varattu samoin kuin Simo Yli-Äyhön. Myös Aino Aarnio kallistuu rokottamisen puolelle.

– Kyllä mää sen varmaan aion ottaa. Jotain pelkoakin on, mutta silti aion ottaa.

Nuoria pelottaa sekä itse koronavirus että karanteeni. Uintia neljä kertaa viikossa harrastava Simo Yli-Äyhö pelkää molempia yhtä paljon.

Jo pitkä etäopetus näytti, ettei ole kivaa istua sisällä ja olla näkemättä kavereita. Yli-Äyhö muistaa myös,miltä tuntui olla kotona pelkän tavallisen flunssan takia.

Kaikki kolme kasiluokkalaista pitävät lähiopetusta parempana kuin etäopetusta. He kaipaavat kavereita ja pystyvät keskittymään paremmin opetukseen koulussa.

Nuoret pitävät koulua turvallisena paikkona.

– Käsidesipulloja on joka paikassa ja maskeja on monilla naamalla, Ijäs sanoo.

Pikkolan koulun rehtori Marianne Liimatainen sanoo, että rokotukset voidaan järjestää koulun tiloissa. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Moni asia vielä auki

Kunnat vastaavat koronarokotuksista ja päättävät, miten nuorten rokotukset järjestetään. Rokotuksia voidaan järjestää kouluterveydenhuollossa tai koronarokotuspisteissä, joissa muutakin väestöä rokotetaan.

Monissa kunnissa tarkempia ohjeita vielä odotetaan.

Pikkolan koulun rehtori Marianne Liimatainen sanoo, että vielä on epäselvää, missä ja kuka rokotteet antaa. Koulu saa pian ohjeet.

– Koulun tiloissa on mahdollista rokottaa. Pystymme järjestämään varmasti nopeasti liikuntahalliin turvaväleillä monta linjastoa rokotuksiin.

Lue lisää: