1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. ilmastonmuutoksen hillitseminen

Hiilidioksidin poistobisneksellä alkaa olla kiire: varastoitu hiilidioksidi voi karata ja pilata pohjavedet, professori varoittaa

Hurjaa, että hiilidioksidi-imureista kaavaillaan pelastajaa ilmastonmuutoksen hillinnässä, sanoo yksi IPCC:n ilmastoraportin kirjoittajista, Annalea Lohila. Jos laskemme osankin tulevaisuudestamme teknologian varaan, alkaa joka tapauksessa olla kiire.

Climeworks-yhtiön hiilidioksidin talteenottolaite jätteenpolttolaitoksella Zürichin kantonissa, Sveitsissä. Kuva: Walter Bieri / EPA

Ilmastonmuutosta kiihdyttävien päästöjen vähentämisen lisäksi muutoksen hillintä vaatii, että ilmakehästä sidotaan hiilidioksidia, painotti hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC raportissaan maanantaina. Hiilidioksidin poistomenetelmillä puolestaan on sivuvaikutuksia veden saantiin ja laatuun, ruuantuotantoon ja luonnon monimuotoisuuteen.

Ehdotettujen poistomenetelmien kirjo on suuri, kuvailee apulaisprofessori, IPCC:n raportin kirjoittajiin kuuluva Annalea Lohila, joka työskentelee Ilmatieteen laitoksella ja Helsingin yliopistossa.

IPCC:n raportissa arvioitiin osaa menetelmistä. On keinoja, joilla lisätään hiilen biologista sidontaa eli tuetaan luonnon omaa prosessia: saadaan kasvit kasvamaan paremmin ja sitomaan hiiltä maaekosysteemeissä.

Paljon on laskettu myös imureiden varaan: niillä ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidia voidaan imeä talteen ja sitten varastoida maankuoreen tai merenpohjaan. Suomen maaperässä hiilidioksidia voitaisiin välivarastoida, mutta pysyvään varastoon se jouduttaisiin kuljettamaan esimerkiksi Norjaan.

– Haaste on, että varastoitu hiilidioksidi saattaa karata, pilata pohjavedet tai karata taivaalle, Lohila muistuttaa.

Hänen mukaansa hiilidioksidin varastointi merenpohjaan on vielä hieman teoreettista.

– Hiilidioksidin poistobisnes on alkutekijöissään. Pienen skaalan virityksiä ja imureita on, mutta ei paljon, eikä isoja. Hurjaa, että näistä kaavaillaan pelastajaa, hän sanoo.

Helpointa on vähentää päästöjä

Hiilidioksidi-imurien pitäisi olla käytössä jo pian, jos tavoitteena on päästä nettonollapäästöihin eli aikaa ei ole paljoa, Lohila muistuttaa. Helpompaa olisi vähentää päästöjä: jättää fossiilinen polttoaine maahan, eikä polttaa sitä laisinkaan.

– On työlästä saada hiilimolekyyli takaisin maahan ja pysymään siellä, parempi on antaa fossiilisen polttoaineen olla maassa. Jos teknologian varaan lasketaan näin paljon, on pian oltava pöhinä käynnissä, siinä on startup-yrityksille näytönpaikka, Lohila sanoo.

Hiilidioksidin talteenoton ja pitkäaikaisen varastoinnin edellinen hype nähtiin 10 vuotta sitten, kuvailee Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vety ja energia -tutkimusalueen johtaja, Suomen ilmastopaneelin jäsen Antti Arasto.

– Nyt se on tunnistettu uudestaan terveemmällä pohjalla, ei ratkaisuna joka paikkaan, Arasto huomauttaa.

Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia tarvitaan globaalisti: on paljon fossiilista polttoainetta käyttävää infrastruktuuria, jonka päästöt eivät katoa helposti ja nopealla aikataululla. Esimerkiksi sementtiteollisuuden päästöistä ei päästä eroon ilman jonkinlaista hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, Arasto huomauttaa.

"Koko elämäntapamme ei ole uhattuna"

Arasto selittää, että kyse on siitä, miten muutamme elämäntapojamme, ja paljonko paikkaamme teknologialla.

– Tällä aikataululla emme kummallakaan yksin pysty hoitamaan koko ongelmaa, tarvitaan molempia, Arasto painottaa.

Hänellä on sama käsitys kuin Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksella:

– Ei meidän tarvitse koko elämäntyyliämme laittaa romukoppaan. Kyseessä on mielestäni kohtuullinen muutos, koko elämäntapamme ei ole uhattuna, Arasto sanoo.

Hän näkee tilanteessa mahdollisuuksia Suomen kaltaisten maiden osaamiselle ja viennille.

– Meidän kannattaa alkaa katsoa asian positiivista puolta.

Sähköautot, synteettiset polttoaineet ja vety tuovat muutosta

Ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on ollut kymmeniä vuosia.

– Kaiken A ja O on fossiilisista polttoaineista ja ennen kaikkea niistä tulevista päästöistä eroon pääseminen, Arasto sanoo.

Keinoja on toki käytössä jo nyt: on aurinkosähköä, tuulisähköä, aurinkolämpöä. Yhteiskunta sähköistyy: Tulevaisuudessa lyhyitä lentomatkoja voitaneen tehdä sähkölentokoneilla.

Fossiilisista polttoaineista kuten öljystä on päästävä eroon. Esimerkiksi taloyhtiöt voivat edistää asiaa ja hankkia sähköautojen latauspisteen. Kuva: Yle / Mira Bäck

Suomessa sähköautot, synteettiset polttoaineet ja vety ovat lähitulevaisuuden kiinnostuksen kohteita.

Mahdollisuuksia antaa myös epäsuora sähköistäminen. Tällöin tehdään esimerkiksi ilmaston kannalta puhtaalla sähköllä puhdasta vetyä ja siitä ilmastoneutraaleja synteettisiä polttoaineita, joita voidaan käyttää nykyisessä infrastruktuurissamme esimerkiksi liikenteessä ja teollisuuslaitoksissa.

Metsitys voi mennä monella tavalla vikaan

Kaikki ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät vaadi korkeaa teknologiaa.

Maaekosysteemissä voidaan metsityksellä lisätä kasvien yhteyttämistä, eli sitä, että kasvit tuottavat auringon valoenergian avulla hiilidioksidista ja vedestä happea ja sokeria. Hiili sitoutuu metsiin.

Ratkaistavia kysymyksiä on paljon, vaikkei kyse ole rakettitieteestä. IPCC huomautti raportissaan (siirryt toiseen palveluun) mahdollisista sivuvaikutuksista.

Metsä voi viedä paljon vettä ja muuttaa veden kiertoa. Vaikutusta ilmastonmuutokseen on myös maan pinnan heijastavuudella: puuton alue on yleensä vaaleampi, metsä tumma: tummempi pinta imee auringon säteilyä ja lämmittää ilmastoa. Lisäksi yleensä metsiä lannoitetaan, mistä seuraa kasvihuonekaasu typpioksiduulin eli ilokaasun päästöriski.

Peltoja korvataan helposti plantaaseilla

Jos pelto metsitetään, sillä on vaikutusta ruuan saatavuuteen. Jos metsä korvaa luonnon ympäristöä, esimerkiksi savannia metsitetään, se vähentää luonnon monimuotoisuutta.

Osittain samoja haittoja kuin metsityksellä, on myös bioenergian kasvattamisella. Siinä ideana on, että kasvatetaan nopeasti kasvavia lajeja, poltetaan ne voimalassa energiaksi ja otetaan piipun päästä hiilidioksidi talteen.

– Nopeakasvuiset plantaasit eivät ole metsää nähneetkään. Ne voivat vaikuttaa vedenlaatuun ja määrään sekä ruuantuotantoon. Tällaisilla plantaaseilla korvataan helposti peltoja, Lohila havainnollistaa.

– Metsityksen vaikutukset riippuvat metsän koosta, paikasta, ja siitä, mitä metsällä korvataan. Muuttujia on monta, metsityksen voi tehdä hyvin tai tosi huonosti.

Tutkijat tekevät ilmastosimulaatioita: tutkitaan esimerkiksi sitä, että jos Pohjois-Amerikassa metsitettäisiin iso alue, miten koko ilmastojärjestelmä reagoi siihen.

Hiilen maassa pysymisestä ei ole kuitenkaan taetta, Lohila muistuttaa.

– Jos tulee esimerkiksi metsäpalo tai kuivuus, vaivalla talteen saatu hiili voi palata hetkessä takaisin taivaalle. Näissä on moneen suuntaan epävarmuuksia.

Isoin kysymys on ruuantuotanto. Mistä löytyy maa, jonne voidaan istuttaa biomassaviljelmiä tai metsää? Mitä siitä seuraa ruuantuotannolle, jonka tarve saattaa kasvaa ilmastonmuutoksen myötä? Suuri pelko on, että tätä varten raivataan koskemattomia luonnon ekosysteemejä, joita ei kenties pidetä hiilitehokkaina.

Kuuntele myös Takaisin Pasilaan -podcast:

Lue lisää aiheesta:

Kansainvälinen energiajärjestö: Ilmastotavoitteita ei enää voida saavuttaa ilman valtavaa panostusta hiilidioksidin talteenottoon suoraan tehtaista

Vihtiläistilalliset ovat tehneet ilmastonmuutosta ehkäisevää hiiliviljelyä tietämättään jo toistakymmentä vuotta – "Se on meille helppoa"

Maailman suurimmat hiilipäästäjät ilmastoraportista: Kiina vakuuttaa sitoutumistaan, Yhdysvallat vaatii vauhtia ja Intia osoittaa vanhoja teollisuusmaita

Ilmastopaneeli: sähkön avulla Suomen päästöt voitaisiin painaa lähelle nollaa