1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liikenne

Väylärahat jaetaan entistä suunnitelmallisemmin: isoimmat summat päätynevät pääradan raiteille ja Turun kehätielle Raisiossa

Väylähankkeiden laittaminen kiireellisyysjärjestykseen on aiempaa vahvemmin virkamiesvetoista. Väylävirasto on koonnut poliitikkojen asettamien raamien pohjalta ehdotuksen tulevien vuosien tie- ja ratahankkeista.

Suunnitelmaluonnos tarjoaa rahoitusta Turun kehätien parantamiseen Raision keskustassa. Kehätietä on viime vuosina kehitetty Turun ympäristössä muilta osuuksilta. Kuva Raision keskusta-alueen itäpuolelta kehätien läheisestä Ikean liikenneympyrästä. Kuva: Saana Sjöblom-Hasselblatt / Yle

Suomen laajalla liikenneverkolla riittää korjattavaa, ja monella alueella on halua uusille, paremmille yhteyksille. Mille uusille väylille olisi kovin tarve, sitä arvioidaan nyt aiempaa enemmän Väylävirastossa.

Virasto julkaisi kesällä suunnitelmaluonnoksen (siirryt toiseen palveluun), johon se kokosi tulevien kahdeksan vuoden aikana eteneväksi ehdotettuja väylähankkeita. Luonnos vuosille 2022–2029 on lausuntokierroksella alkusyksyyn asti.

Kärkeen nousevat varsinkin hankkeet, jotka ovat tehokkaita ja jotka olisi mahdollista saada nopeasti toteutukseen.

– Pitkäjänteisyys on tässä hyvä asia. Teemme kahdeksanvuotisen suunnitelman, jota on tarkoitus vuosittain tarkistaa budjettivalmistelun yhteydessä, sanoo Väyläviraston toimialajohtaja Pekka Rajala.

Vaikka virkatasolla luonnostellaan, mitkä hankkeet kannattaisi ja voisi laittaa käyntiin, lopullisen päätöksen rahoista tekee yhä eduskunta.

Euroja ehdolla pääradalle ja Turun kehätielle

Ensimmäisenä toteutettavaksi ehdotettavien hankkeiden "suunnitelmavalmius on riittävä päätöksentekoa varten tai ne ovat muutoin kiireellisiä", kun toiseen hankekoriin sisältyvät hankkeet edellyttävät vielä jatkosuunnittelua ennen toteuttamista.

Listasimme kustannusten mukaan suurimpia ykköskoriin nostettuja hankkeita tie- ja rataverkolta.

Ratahankkeista Helsinki-Riihimäki-välin kolmas vaihe täydentää aiempia hankkeita, joissa tehdään lisäraiteita Keravan pohjoispuolelle. Kolmas vaihe sisältää kaksi Jokelan ja Riihimäen välistä lisäraidetta. Sen jälkeen päärata on neliraiteinen Keravalta Riihimäelle saakka.

Raisiossa on jo muutama vuosi sitten visioitu merkittäviä keskustan kehittämissuunnitelmia, jos kehätien uudistaminen etenee ja sille muun muassa (siirryt toiseen palveluun) rakennetaan noin 450 metriä pitkä tunneli.

Tampereen ratapihan uudistuksessa rakennetaan kolmas henkilöliikenteen välilaituri, uusitaan infraa ja perusparannetaan asematunneli.

Isojen hankkeiden ohella suunnitelmassa on monia pienempiä parantamishankkeita. Aiemmin päätetyt kehittämishankkeet eivät sisälly investointiohjelmaan. Niitä voi selata viraston karttapalvelussa (siirryt toiseen palveluun).

Vähäliikenteisille teille ei helpotusta

Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen näkee nykyisessä, virkavetoisemmassa tyylissä hyviä puolia.

– Hankkeiden järjestykseen laittaminen perustuu paljon siihen, mistä on suunnitelmat valmiina ja mitkä helposti saadaan toteutettua. Ehkä siinä virkamies- ja asiantuntijanäkemys on hyvä, Raitanen pohtii.

– Mutta kyllä poliitikoille jää tässä paljon valtaa, Raitanen muistuttaa.

Poliitikot vetävät linjat 12-vuotisille suunnitelmille, joissa asetetaan raamit investointiohjelman kokoamiselle.

Raitasen suurin huoli kohdistuu väyläverkolla tuttuun ongelmaan, eli rahoituksen alhaiseen tasoon suhteessa tarpeisiin.

– Suunnitelman ensi vuodet rahoitus on tosi alhainen. On tehty hieno suunnitelma ja tavoiteltu pitkäjänteisyyttä, mutta jo alussa rahoitus jää vajaaksi, Raitanen sanoo.

Tampereen ratapihan uudistaminen voi edetä lähivuosina investointiohjelman rahoituksella. Tampereen aseman ympäristössä on rakennettu runsaasti viime vuosina. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Alemmalle tai vähäliikenteisemmälle tieverkolle uusi suunnitelma ei tuo nopeaa helpotusta.

– Suunnitelmassa on paljon päätieverkosta ja sen kunnossapitämisestä ja kuntoon laittamisesta ja siellä todetaan useassa kohtaa, että päätieverkkoakaan ei saada kuntoon.

– Vähäliikenteisestä tieverkosta ei paljoa puhuta. Se herättää huolta, että sillekin pitäisi saada selkeä suunnitelma, miten se aiotaan ja halutaan nostaa nykyisestä kurimuksesta, Raitanen jatkaa.

Väyläviraston Rajala on toiveikas, että vuoden 2025 jälkeen perusväylänpidon rahoitus nousisi tasokorotuksen myötä sille tasolle, että vaikutukset alemmalle tieverkolle olisivat positiivisia.

Tiehankkeet ratahankkeita kannattavampia

Investointiohjelman kaikkien väylämuotojen uusien kehittämishankkeiden talouskehys on noin 2 475 miljoonaa euroa kahdeksan vuoden aikajaksolla.

Siitä hieman yli puolet menee raidehankkeisiin, reilu miljardi euroa tieverkolle ja vesiväyläverkon kehittämiseen 82 miljoonaa euroa.

Luonnoksen mukaan rataverkon hankearvioiduilla hankkeilla (yht. noin 700–800 milj. e) saadaan noin 465 miljoonan euron kokonaishyödyt, ja tieverkon hankearvioiduilla hankkeilla (yht. noin 740 milj. e) saadaan noin 1 660 miljoonan euron kokonaishyödyt. Lisäksi tiehankkeet vähentävät yli 10 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuosittain.

Miksi tiehankkeet ovat näin paljon raidehankkeita kannattavampia?

– Ratahankkeiden kannattavuushaaste on siinä, että hankkeet ovat kalliimpia. Tieverkko on laajempi, joten sieltä pystytään nostamaan kaikkein tehokkaimmat hankkeet ensimmäisiksi ja toteutus on kustannustehokkaampaa, Rajala sanoo.

Lue myös:

Kuivuus koetteli myös sorateitä kovalla kädellä – Soili Kervisen perheen autoihin on vaihdettu varaosia jo tonnilla

160-metrisille junille rakennettiin 250 metriä laituria – Tampereen Tesoman seisake maksoi yhteensä neljä miljoonaa euroa

Lomailija: tarkista kartasta kesän suurimmat tieasfaltoinnit – kallis öljy ja romahtaneet määrärahat lähes puolittavat maanteiden päällystykset

Moottoritie Jyväskylän pohjoispuolella valmistumassa reilusti etuajassa – video näyttää työmaan hurjat mittasuhteet

Valtava tieremontti myllää liikenteen Kotkassa – saaressa sijaitsevaan keskustaan johtava päätie menee poikki koko loppuvuodeksi