Koronan ikuisuuskysymys on yhä vailla vastausta – Milloin tämä piina on ohi? Vain yksi nyrkkisääntö pitää pintansa: Ratkaisu on rokotteissa

Kun kaikki halukkaat ovat jossain vaiheessa saaneet kaksi koronarokotusta, on kysyttävä, keitä rajoituksilla sen jälkeen vielä suojellaan. Asiantuntijoiden mukaan on selvä, että enemmin tai myöhemmin kaikki rokottamattomat saavat tartunnan.

Tällaisiin koronapandemiaa edeltäviin tunnelmiin eli puliseviin pöytäseurueisiin ja ravintolaillallisiin – joissa ei tarvitse huolehtia maskeista tai turvaväleistä – voidaan palata, kun rokotekattavuus on 80 prosentin tuntumassa. Asiantuntijoiden mukaan se koittaa aikaisintaan syksyllä ja viimeistään ensi keväänä. Stillkuva Johanna Lecklinin videoteoksesta Raputeatteri, joka on Pro Artibus -säätiön kokoelmassa. Kuva: Monica Slotte / Yle

Harva asia on ihmiselle yhtä sietämätöntä kuin epävarmuus – se, ettei isoon ja pelottavaan kysymykseen ole olemassa yksiselitteistä vastausta.

Kuitenkin juuri sitä koronavirus, covid-19 pakottaa meidät vielä puolentoista vuoden jälkeenkin sietämään.

Milloin voi taas tavata ihmisiä isolla porukalla "kuin silloin ennen"? Lokakuussa? Kai nyt sentään viimeistään jouluna?

– Rehellinen ja lyhyt vastaus on, ettei sitä tiedetä, sanoo virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Lokakuussa voi jo ottaa rennommin, sen verran lupaa Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Syyskuun loppuun mennessä lähes kaikki rokotuksen haluavat työikäiset ovat saaneet tehosteen. Rämet ei näe syytä, mikseivät he voisi sen jälkeen mennä rauhallisin mielin elokuviin, teatteriin tai lähityöhön.

– Kahden rokotuksen jälkeen työikäisillä alkaa olla isompi riski, että puu kaatuu päälle, kuin että he saavat vakavan koronan, Rämet muotoilee.

– Ellei tule yllätyksiä, hän täsmentää.

Korona on yllättänyt ihmisen jo niin monta kertaa, että asiantuntijat korostavat usein, ettei yllätyksen mahdollisuutta voida sulkea pois.

Hallituksen torstaina julkistaman koronastrategian ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan rajoituksia voitaisiin alkaa purkaa, kun yli 12-vuotiaiden rokotuskattavuus olisi 80–90 prosentin luokkaa.

Se tuskin täyttyy vielä lokakuussa.

Tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta arvioi, että paluuta normaaliin joudutaan odottamaan huomattavasti pidempään.

– Kun yli 12-vuotiaitakin saadaan rokotettua syksyn aikana, valistunut näkemykseni on, että ensi kevääseen mennessä voimme palata takaisin aikaan, jossa ollaan ilman maskeja ja turvavälejä, Ilmonen sanoo.

– Silloin myös koronan pitkittyneistä vaikutuksista eli long covidista tiedetään enemmän.

Uskon vahvasti, että palaamme likimain siihen vanhaan hyvään aikaan, jolloin ei tarvitse pelätä koronavirusta. Se tuskin tapahtuu vielä syksyllä, mutta on tuskin hirvittävän kaukanakaan, sanoo tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta. Kuva: Yle

Täyden laumasuojan mahdollisuus meni jo

Koska deltamuunnos pystyy leviämään myös rokotettujen avulla, ei perinteistä laumasuojaa synny.

Laumasuojalla tarkoitetaan sitä, että rokottamattomienkin riski saada tartunta jää pieneksi.

Lisäksi deltamuunnoksen R-luku eli tartuttavuusluku on 5–6 eli sama kuin vesirokolla. Se tarkoittaa, että jokainen tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin viidestä kuuteen muuta.

– Jopa siinä tapauksessa että rokotteet olisivat sataprosenttisen tehokkaita – mitä ne siis eivät ole – laumasuojan muodostumiseen tarvittaisiin lähes sataprosenttinen rokotuskattavuus.

Ilmonen antaa vertailun vuoksi esimerkin: kurkkumätään syntyy väestössä laumasuoja noin 70 prosentin rokotuskattavuudella ja erittäin tarttuvaan tuhkarokkoonkin runsaalla 90 prosentilla.

Vaikka laumasuojan mahdollisuus on menetetty, se ei virologi Olli Vapalahden mukaan tarkoita kuitenkaan, etteivätkö rokotukset suojaisi jonkin verran myös niitä, jotka eivät niitä ole saaneet.

– Laumasuojan konsepti ei ole 6–0. Että se joko toimii täydellisesti tai ei ollenkaan. Vaikka osa rokotetuista levittää virusta, sen leviäminen kuitenkin hidastuu.

Wuhan tai alfa olisi voinut nitistyä pienemmälläkin kattavuudella

Ennen kuin huomattiin, että deltamuunnos on oppinut leviämään myös rokotettujen ihmisten kautta, ajateltiin että 70 prosentin rokotuskattavuus riittäisi takaamaan paluun normaaliin.

Tämä oletus on jo historiaa.

Alkuperäisiin variantteihin, kuten wuhaniin tai brittimuunnokseen eli alfaan se olisi Vapalahden mukaan voinut riittää, jos rokotussuoja ei hiipuisi, mutta ei enää deltaan.

– Deltaviruksen leviämistahdilla on liikaa, että meillä olisi 30 prosenttia joko rokottamattomia tai sairastamattomia, Vapalahti sanoo.

Leviämistahdista kertoo se, että rokotettujen suuresta määrästä huolimatta torstaina Suomessa raportoitiin ensimmäisen kerran ennätykselliset yli tuhat uutta tartuntaa.

Vapalahden mukaan näin kovilla tartuntaluvuilla tarvitaan niin rajoituksia kuin maskejakin hillitsemään terveydenhuollon kuormaa ja sairaalahoidon tarvetta – kunnes halukkaat on 2–3 kuukauden päästä rokotettu.

Samoilla linjoilla on Pauliina Ilmonen.

– Ainakin massatapahtumien avaamisen suhteen olisin hyvin varovainen.

Rämet: Keitä rajoituksilla suojellaan?

Työikäinen uskaltaa kahden rokotuksen jälkeen käydä huoletta elokuvissa tai omalla työpaikallaan, sanoo Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetin. – Kahden rokotuksen jälkeen työikäisille alkaa olla isompi riski, että puu kaatuu päälle, kuin että he saavat vakavan koronan. Kuva: Joni Tammela / Yle

Kun puhutaan 80–90 prosentin rokotuskattavuudesta, kyse on siis ihmisten tekemästä sopimuksesta, tavoitteesta.

Ei ole takeita, että tavoite saavutetaan, niin koulutettua ja kulkutautivastaista kansaa kuin suomalaiset ovatkin. Korona on arvaamaton, mutta niin on myös ihminen.

– Disinformaatio ja rokotevastaisuus ovat jossain määrin ongelma koronan torjumisessa, Vapalahti sanoo.

– Aitoja riskejä normaaliin palaamiselle on se, että rokotevastaisuus alkaa lisääntyä, mutta myös se, jos rokotteiden saatavuudessa ilmenee ongelmia, Pauliina Ilmonen luettelee epävarmuustekijöitä.

Disinformaation suosio osoittaa jälleen, miten epätosi tarina voi olla kiehtovampi vaihtoehto kuin tylsien todennäköisyyksien varassa eläminen.

Jos Vapalahden ja Ilmosen kuvailemat riskit toteutuvat, rokotuskattavuus jää toivottua matalammaksi ehkä pitkäänkin.

– Silloin pitää kysyä, mitä saavutetaan sillä, että kahden rokotuksen saaneita vielä rajoitetaan, kysyy Mika Rämet.

– Jos kaikki halukkaat ovat rokotussarjansa saaneet, silloin heitä rajoittamalla suojeltaisiin lähinnä niitä, jotka kieltäytyvät ottamasta rokotetta, Rämet vastaa kysymykseen heti perään.

Nohynek: Rokottamattomat sairastavat väistämättä koronan

Ironista on, että suojelun kohteena olisivat lähinnä ne, jotka suojelusta ovat vähiten kiinnostuneita tai vastustavat sitä.

THL:n ylilääkäri, Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmä KRAR:in sihteeri Hanna Nohynek on nostanut jo keväällä esiin kysymyksen, mikä määrä infektioita yhteiskunnassa sallitaan, ja mikä on niiden torjumisen eli rajoitusten hinta.

– Pidemmän päälle koronatoimien hinta on iso, vaikutukset ovat suoria ja epäsuoria. Se syö muuta terveydenhuoltoa, perusterveydenhoitoa, hampaidenhoitoa, mielenterveyden hoitoa, sanoo Nohynek.

Länsimaissa on mahdollista elää näkemättä koronan karuimpia seurauksia. - Köyhissä maissa, joissa koronarokotuskattavuus on vielä alhainen ja joissa on pulaa lääkkeistä, hapesta ja hoitopaikoista, vallitsee ihan toinen koronatodellisuus, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Rokotuksista kieltäytyvät ja muut rokottamattomat saavat väistämättä tartunnan, sanovat Rämet ja Nohynek.

Mitä heille käy?

– Jossain vaiheessa he tulevat tavalla tai toisella saamaan infektion, osa lieväoireisena, pieni osa sairastuu vakavasti. Ei ole realistista, että he pysyttelisivät loputtomiin ilman tartuntaa, Nohynek sanoo.

– He saavat tartunnasta luonnon suojan, joka kestää, kunnes he kohtaavat muuntuneen variantin, jolle aiempi suoja ei enää riitäkään.

Perusterveille tauti ei pääasiassa ole kovin dramaattinen. Hyvinvointivaltion terveydenhuollon suojasta ja lääketieteen osaamisesta nauttivat selviävät ärhäkämmästäkin tautimuodosta nykyään yleensä ehjin nahoin.

Länsimaissa on helppo elää kohtaamatta koronan karuimpia seurauksia. Mitä Nohynek haluaa sanoa koronadenialisteille, jotka kieltäytyvät hyväksymästä koronan olemassaoloa?

– Köyhissä maissa, joissa koronarokotuskattavuus on vielä alhainen ja joissa on pulaa lääkkeistä, hapesta ja hoitopaikoista, vallitsee ihan toinen todellisuus. Tämän voi omin silmin todeta, ei tarvitse edes matkustaa vaan seurata maailman uutisia.

Onko delta liudentunut?

Koronan aiheuttamat kuolemat ja tehohoitoon johtavat tautimuodot ovat vähentyneet selvästi alkuvuodesta 2020.

Eikö se ole jo merkki siitä, että deltamuunnos on liudentunut vakavuudeltaan kausi-influenssan tai jopa tavallisen flunssan tasolle?

Tätä johtopäätöstä ei voi vetää, sanoo Ylelle myös infektiosairauksien klinikan apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Ruotsalaisen mukaan koronan riski tartuttaa, sairastuttaa ja aiheuttaa kuolemia on influenssaa merkittävämpi.

Jotain muutoksia viruksessa kuitenkin vaikuttaa olevan.

Siinä missä wuhan- ja alfamuunnokset aiheuttavat muutoksia maku- ja hajuaisteihin, deltalle tyypillisempi oire näyttäisi olevan flunssaa muistuttava tauti, sanoo THL:n Nohynek.

– Silti deltasta on nähty myös vakavia taudinkuvia, esimerkiksi 19-vuotias on ollut sairaalahoidossa.

Deltaviruksen vaarattomuus voi asiantuntijoiden mukaan olla osin rokotesuojasta syntynyt tilastoharha.

Koronaan on kesällä sairastunut etenkin nuoria, alle 30-vuotiaita, toisin sanoen heitä joita ei ole rokotettu. Koska rokotukset ovat estäneet pahimpiin riskiryhmiin kuuluvien taudit, ei jälkikään ole yhtä rumaa kuin pandemian alussa, kun rokotuksia ei vielä ollut.

– Käytännössä pelitilanne on eri maissa eri ja riippuu immuniteetin tasosta, sanoo virologi Olli Vapalahti.

Neuvo rikkaille maille: Kannattaisi kiinnostua afrikkalaisten rokotuskattavuudesta

Deltaa seurannut epsilon-muunnos säikytti viime vuonna muun muassa Kaliforniassa, mutta ei levinnyt laajemmin, sanoo virologian professori Olli Vapalahti. Epsilonia ei ole Vapalahden mukaan Suomessa tavattu. Kuva: Silja Viitala / Yle

Länsimaissa oman maan koronatilannetta on seurattu hetki hetkeltä jo toista vuotta. Pitäisikö fokus alkaa pandemian tässä vaiheessa siirtää jo omaa pesää laajemmalle?

– Kyllä pitäisi, paitsi inhimillisistä myös itsekkäistä syistä eli viruksen mutatoitumisen ja muunnosten leviämisen ehkäisemiseksi, sanoo Hanna Nohynek.

Rokotuskattavuus on isossa osassa Afrikan maita, kuten Beninissä, Malissa tai Tansaniassa, jopa alle prosentin luokkaa, mikä tarkoittaa maailman mittakaavassa miljardeja rokottamattomia.

Deltaviruksesta ei ole suurta vaaraa rokotetuille, mutta riskinä on, että maat joissa on paljon kroonisia, immuniteettia alentavia sairauksia, kuten hiviä ja tuberkuloosia, toimivat hautomoina uusille mutaatioille.

– Tiedämme, että esimerkiksi tuberkuloosi ja hiv-positiivisuus altistavat infektioille ja sille että toipuminen pitkittyy, eikä korona ole poikkeus.

– Mitä enemmän kroonisista taudeista kärsivät ihmiset sairastuvat ja erittävät virusta, sitä paremmat mahdollisuudet viruksella on mutatoitua, Nohynek sanoo.

Pandemian hallinnan kannalta olisi järkevää katsoa maapallon tartuntatilannetta kokonaisuutena, toteaa myös Olli Vapalahti.

– Kaikkien maapallolla asuvien etu olisi, että rokotetta riittäisi kehitysmaihin. Kyse ei ole nollasummapelistä.

Keskustelu kolmannesta rokotuksesta kiihtyy

Samaan aikaan länsimaissa keskustellaan kolmannesta rokotekierroksesta.

Saksa ja Ranska ovat jo päättäneet, että niiden asukkaille kolmas rokote annetaan, myös Yhdysvalloissa on sama pohdinta käynnissä ja Israel on jo rokottanut 400 000 kolmannen kerran.

EU-maiden rokotusasiantuntijaryhmät keskustelevat lisätehosteiden tarpeesta ensi viikolla.

Maailman terveysjärjestön pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on kuvaillut rokotteiden epäsuhtaa apartheidiksi ja vetosi viikko sitten länsimaihin, että kolmatta kierrosta viivytettäisiin ainakin lokakuuta myöhemmäksi.

Nohynek allekirjoittaa Ghebreyesuksen kannan. On tuhlausta rokottaa nyt isoja väestöryhmiä varmuuden vuoksi, kun maailmanlaajuinen rokotuskattavuus matelee.

– Ei ole vielä riittävästi näyttöä siitä, että tehosteista olisi jo kuuden kuukauden jälkeen oleellista lisähyötyä laajoille ihmisryhmille.

– Pitää muistaa, mikä kansallisen koronarokotusstrategiamme päämäärä on: ehkäistä vakavaa tautia, kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä pitää yllä terveydenhuollon kapasiteettia. Nyt annetut kaksi annosta riittävät tähän.

Sen sijaan niille, joilla immuunipuolustus on alentunut esimerkiksi perussairauden takia, kolmas rokote on Nohynekin mukaan todennäköisesti perusteltu.

– Ymmärrän huolen niiden osalta, joilla on vakava immunosupressiivinen tauti, heidän suojansa ei ole optimaalinen edes kahden annoksen jälkeen.

EU:n lääkevirasto EMA totesi heinäkuussa (siirryt toiseen palveluun), ettei tehosterokotteelle ole toistaiseksi todettu tarvetta.

Suomessa Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR käsittelee kolmannen rokoteannoksen tarvetta elokuun lopussa.

Epäilyttävä epsilon on jo olemassa – lievän "myyn" tai "psiin" tulo lienee ajan kysymys

Koronavirus siirtyi ensimmäisen kerran ihmiskuntaan noin 130 vuotta sitten, ja sen sairastavat käytännössä kaikki, todennäköisesti myös tämä Hangossa kesällä 2012 eväitään maistellutpiknikseurue. Covid-19-pandemiasta teki virologin mukaan kohtalokkaan juuri se, että suuri osa ihmisistä sai ensitartunnan vasta aikuisina, eikä immuniteettia ollut. Kuva: Marga Sandström / Yle

Ennemmin tai myöhemmin maailmanlaajuisen kaaoksen aiheuttanut covid-19 muuntuu samanlaiseksi lievää nuhakuumetta aiheuttavaksi pöpöksi kuin muutkin maapalloa kiertävät koronavirukset, ennakoi virologi Olli Vapalahti.

Sellainen virus tarttuu erittäin helposti, ja sen aiheuttama tauti sairastetaan yleensä jo lapsena.

–Ellei yllätyksiä tule, todennäköinen skenaario on, että lähestytään muita koronaviruksia. Eli tartunta saadaan ensin lapsena, ja infektioita tulee lievinä läpi elämän, jolloin sitä ei välttämättä edes huomaa, Vapalahti sanoo.

Covid-19-pandemiasta teki Vapalahden mukaan kohtalokkaan juuri se, että suuri osa ihmisistä sai ensitartunnan vasta aikuisina tai vanhuksina, eikä immuniteettia ollut.

– Näin on käynyt ennenkin. Koronavirus siirtyi noin 130 vuotta sitten jyrsijöistä lehmien kautta ensimmäisen kerran ihmiskuntaan. Nykyään sen sairastavat käytännössä kaikki ihmiset.

Vielä ei tiedetä, milloin covid-19 muuntuu erittäin lieväksi, ja onko sen nimi silloin kenties myy tai psii. Vai ehtivätkö kreikkalaiset aakkoset loppua kesken koronamuunnosten runsauden takia.

Esimerkiksi deltaa seurannut muunnos epsilon havaittiin viime vuonna muun muassa Kaliforniassa. Se herätti levottomuutta immuuniväistökykynsä takia, mutta ei levinnyt laajemmin.

Vapalahden mukaan ei epsilonia eikä Perusta löytynyttä lambdaa ole Suomessa tavattu. Tällä hetkellä Suomessa yli 95-prosenttisesti hallitseva deltamuunnos näyttää "valinneen" tämänhetkisen voittavan strategian.

– Evoluutio vähitelleen osoittaa, mikä varianteista on kaikkein leviävin.

Rokotteet ovat tie ulos pandemiasta

Lopulta se, miten covid-19 muuntuu ja miten sen kanssa eletään, voidaan ennustaa vasta jälkikäteen.

Yksi harvoista faktoista on se, että paras keino välttää vakava koronatauti on ottaa kaksi rokotetta eli täysi rokotussarja.

Yli neljä suomalaista kymmenestä on jo saanut nämä kaksi rokotetta. Toisin sanoen yli 2,2 miljoonaa suomalaista on siis erittäin todennäköisesti vakavalta koronalta turvassa.

Joka tapauksessa noin 60 prosenttia on toistaiseksi alttiita taudille.

Rajoitusten purku riippuu siitä, kuinka aktiivisesti nämä 60 prosenttia käyvät tai pääsevät ottamaan rokotukset.

Vakavan taudin riski on osin puhdasta tilastomatematiikkaa. Mitä enemmän tartuntoja, sitä todennäköisemmin lievien tapausten joukkoon mahtuu vakavia tapauksia.

Mutta mitä tapahtuu ensi vuonna, kun Pauliina Ilmosen ennakoima paluu normaaliin elämään ilman koronauhkaa tapahtuu?

Vapalahti ennakoi, että virus jää kiertämään maailmaa ja sitä mukaa siitä syntyy tarttuvampia muunnoksia. Seuraava koronarokotusetappi voi koittaa syksyllä 2022 tai vuonna 2023.

– Lähivuosina immuniteettia todennäköisesti vahvistetaan jollain tavalla tehosterokotuksilla tai tulee uusintainfektioita, jotka buustaavat vastustuskykyä.

Mutta kuten jo tiedämme, evoluutioon liittyy epävarmuustekijöitä.

– Yllätykset ovat mahdollisia, Vapalahti muistuttaa.

Oikaisu 16.8.2021 klo 12.30: Poistettu tekstistä deltamuunnoksen vaarallisuutta kuvannut virke: "On ilmeistä, että deltamuunnos aiheuttaa alkuperäistä eli wuhan-muotoa sekä brittimuunnosta eli alfaa lievempää tautia, mutta asian perinpohjainen selvittäminen edellyttäisi laboratoriotutkimuksia." Myös deltamuunnos aiheuttaa vakavaa tautia.