1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. satamat

Lomaparatiisi Hangon "takapihalla" makaa epämääräinen romuvuori meren äärellä – Sataman toimitusjohtaja: "Se ei ole mikään roskakasa"

Hangon Koverharin satamasta kuljetetaan muun muassa kierrätysmetallia jatkojalostukseen ulkomaille. Lähiasukkaiden mukaan laiturilla säilytettävässä kasassa on myös muovia ja sitä on päätynyt mereen. Koverharin satamaa on tarkoitus laajentaa entisestään.

Sekapeltikasa Koverharin satamassa.
Hangon Lappohjassa hotellia pyörittävä Ari Kapanen paheksuu viereisen Koverharin sataman toimintaa. Laiturilta tippuu Kapasen mukaan roskia mereen ja kivihiilikasojen pöly leviää lähimaastoon.

Hanko on noussut korona-ajan voittajiin kotimaan matkailun kasvun seurauksena. Vielä elokuisena maanantainakin Itäsataman terasseilla riittää asiakkaita eikä venelaitureissakaan juuri tyhjää tilaa näy.

Hangon keskustasta 20 kilometrin päässä omassa rauhassaan sijaitseva Lappohja on Elias Vartiolle rakas paikka.

Täällä ei ole tietoakaan Itäsataman humusta tai bileporukoista, vaikka kylän pitkine hiekkarantoineen on tänä kesänä löytänyt moni muukin.

Elias Vartio ja Vilde-tytär viettävät mielellään aikaa Lappohjassa. Vartio on aikaisemmin työskennellyt ohjaajana taustalla näkyvässä Högsandin leirikeskuksessa. "Se oli paras duuni ikinä!" Kuva: Paula Tiainen / Yle

Vuorion arvion mukaan auringonpalvojien määrä Lappohjan pitkillä hiekkarannoilla on moninkertaistunut entisestä, eikä ihme.

– Täällä näkee ja kuulee luonnon, kuuluu linnunlaulua, metsän ilma on tosi raikasta ja vesi puhdasta. Näitä asioita ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan niistä on huolehdittava.

Sjömansro-hotellia puolisonsa kanssa pyörittävä Ari Kapanen havahtui alkukesästä ihmettelemään Lappohjan rantaan ajautuneita autojen muoviosien kappaleita ja muuta roskaa.

Ne ovat Kapasen mukaan ilmiselvästi peräisin lahdenpohjukan vastarannalla siintävästä Koverharin satamasta.

– Lähdin jäljittämään roskien alkuperää veneellä ja löysin noin 20 metriä korkean roskakasan aivan meren ääreltä. Siinä oli paalattuja autoja, muovia, eristevillaa, kovettunutta uretaania, vaikka ja mitä. Roskaa levisi tuulen mukana mereen ja leviää edelleen, Kapanen manaa.

ELY: Toiminta on hyväksyttävissä, jos roskat pysyvät kurissa

Koverharin nykyinen ympäristölupa on peräisin vuodelta 2006 ja se on laadittu silloin alueella toimineen terästehtaan toimintaa silmällä pitäen.

Lupa sisältää myös satamaa koskevia määräyksiä, mutta lastityyppejä ei ole rajattu mitenkään.

Ympäristöluvan on aikanaan laatinut Länsi-Suomen ympäristölupavirasto ja sen noudattamista valvoo Uudenmaan ELY-keskus.

Sekapeltikasa Koverharin satamassa oli korkeimmillaan alkukesästä. Kuva: Ari Kapanen

Ylitarkastaja Hanna Pohjakallio on saanut lähialueen asukkailta useita yhteydenottoja ja on siten tietoinen ongelmista.

– Jätekasa on saamieni tietojen mukaan pääasiassa metalliromua, mutta joukossa on ollut kevyempiä materiaaleja esimerkiksi puretuista autoista. Sinänsä tuollaisen lastin käsitteleminen on hyväksyttävissä kunhan satama ja operaattori saavat toimintansa korjattua sellaiseksi, että roskaa ei leviä mereen.

Hangon Sataman toimitusjohtaja Anders Ahlvik kertoo saaneensa satamaoperaattorilta tiedon, että tavaraa on pudonnut mereen laivan lastaamisen yhteydessä.

– Se ei ole mikään roskakasa, vaan siinä on kierrätysteollisuuden raaka-ainetta, jota kutsutaan sekapelliksi. Se on Suomesta kerätty ja lajiteltu ja toimitetaan edelleen kierrätysteollisuuden raaka-aineeksi esimerkiksi Baltiaan.

Ari Kapanen takanaan Koverharin satama-alue ja sinne Vainikkalasta saapuvia avonaisia hiilivaunuja. Hiililastin purkamisesta syntyvä melu kantautuu Kapasen mukaan kilometrien päähän ja pöly laskeutuu lähiluontoon. Koverharista hiilen matka jatkuu laivoilla Keski-Eurooppaan. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Kasassa on muun muassa jääkaappeja ja kaukolämpöputkia, joiden eristeet puretaan vasta kohdemaassa. Ahlvik kiistää roskaongelman jatkumisen jyrkästi.

– Roskaaminen on tietenkin täysin kielletty. Satamaoperaattori on tarkistaa rannat viikoittain, eikä mitään ole enää löytynyt.

ELY-keskus aikoo syksyn aikana tehdä Koverharin satamaan määräaikaistarkastuksen.

– Tietenkin seuraamme tilannetta edelleen, Pohjakallio vakuuttaa.

Koverharin teollisuusalueen omistaa Hangon kaupunki ja hallinnollisesti satama on Hangon Satama Oy:n osa. Alueen toiminnasta vastaavat satamaoperaattorit ovat Rauanheimo ja Adolf Lahti Yxpila Oy.

Ympäristölupa katkolla, laajennussuunnitelma vaarassa?

Hangon Satama ja Väylävirasto hakevat parhaillaan ympäristö- ja vesilupaa toiminnan laajentamiseen Koverharissa. Satamaan on suunnitteilla kolmas laituri ja laivaväylää on tarkoitus ruopata ja louhia kaksi metriä nykyistä syvemmäksi.

Tämä mahdollistaisi entistä suurempien laivojen vierailun satamassa.

– Uskomme vakaasti, että Koverharin sataman palveluille on kysyntää ja satamasta kehittyy Suomenlahden suulle tehokas, ympäristöystävällinen ja moderni satama lähivuosikymmeninä, Hangon Sataman toimitusjohtaja Anders Ahlvik toteaa.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston laatima uusi ympäristölupa on myönnetty toukokuussa, mutta se ei enää mahdollista hienojakoisen kuorman käsittelyä Koverharin satamassa.

Sekapeltiä kuljetetaan Suomesta jatkojalostettavaksi esimerkiksi Baltian maihin ja Puolaan. Kuva: Ari Kapanen

Hangon Satama Oy on valittanut päätöksestä eikä lupa siksi ole vielä lainvoimainen. Sataman mukaan luvassa pitäisi olla tarkka määritelmä sille, minkä raekoon aine katsotaan hienojakoiseksi ja mitä ei.

Lisäksi satama toivoo linjausta säiliöissä kuljetettavan hienojakoisen tavaran käsittelymahdollisuuksiin.

– Olisi todella hyvä, että satama saisi ajantasaisen ympäristölupapäätöksen. Prosessi on kuitenkin kesken ja Vaasan hallinto-oikeus tämän aikanaan ratkaisee, Uudenmaan ELY:n ylitarkastaja Pohjakallio toteaa.

Sataman kautta kuljetetaan jo nyt muun muassa antrasiitti-hiiltä Venäjältä Keski-Eurooppaan.

Lähiasukkaat toivovat toiminnan kehittämistä ympäristön ehdoilla

Lappohja on vanha kalastajakylä, jonka kukoistus rakentui sittemmin teollisuuden ympärille. Koverharin terästehdas meni konkurssiin vajaa kymmenen vuotta sitten.

Myös viime vuosi kirjoitti kylän historiankirjoihin synkän luvun, kun SSAB:n putkitehdas lopetti toimintansa.

Elias Vartio suree kylässä tapahtuvaa rakennemuutosta. Hän toivoo Lappohjaan uutta elinvoimaa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

– Luonto on tosi tärkeä asia minulle, 3-vuotiaalle tyttärelleni ja koko muulle perheelle. Sataman toimintaa pitäisi kehittää niin, että sillä olisi minimaalinen haittavaikutus alueen virkistysarvoille. Tällä hetkellä se ei näytä siltä.

Elias Vartio osti aikanaan ensiasuntonsa Lappohjasta. Nykyään hän asuu Helsingissä, mutta viettää miltei kaiken vapaa-aikansa Hangossa. "Tämä on ollut varsinkin nyt korona-aikana todella tärkeä henkireikä". Kuva: Paula Tiainen / Yle

Vuosikymmenien ajan Suomenlahdella sukeltanut ja merenpohjan hapettomien alueiden laajuutta kauhisteleva Ari Kapanen on vielä jyrkkäsanaisempi.

– Minun on vaikea uskoa, että sataman laajentamisen yhteydessä asioita tehtäisiin yhtään paremmin. Lupamääräyksistä laistetaan toistuvasti eikä valvontaa juuri ole.

Lue myös:

Regatta toi Hangon rannoille röykkiöittäin roskaa, siivoaminen jäi kaupungille – paikallinen Inkeri Pekkanen: "Se on aivan kaatopaikka"

Suomen rannoilta löytyy yhä tuplasti liikaa roskia – tutkimme siistiltä näyttävän Lehmäsaaren rannan, ja saldo oli surullinen

Roskaisuuteen ärsyyntynyt Inkeri Pekkanen aloitti vuosia sitten Hangon rantojen siivoamisen – yksistään tupakantumppeja löytynyt tähän mennessä yli 15 000