Kunnianhimoisia suunnitelmia pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa: eroon lippulapuista, viestintää kuin Wilmassa

Uudet sähköiset järjestelmät parantavat vanhempien ja työntekijöiden välistä viestintää ja tasavertaistavat päivähoitopaikkojen hakemista. Helsinki toivoo, että se kattaisi lapsen opinpolun päiväkodista yläkoulun loppuun.

Vantaan VaSa-järjestelmästä voi seurata muun muassa päiväkotipaikan hakemuksen edistymistä ja tehtyjä päätöksiä. Kuvituskuva. Kuva: Yle/Juho Teir

Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatus on digiloikan äärellä. Tulevaisuudessa sähköiset järjestelmät toimivat viestien välittäjänä ja muun muassa suunnittelevat automaattisesti päiväkotipaikkojen jaon.

Vantaan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelän mukaan vanhemmat ovat jo pitkään toivoneet alustaa, jossa yhteydenpito olisi selkeämpää. Keväällä Vantaalla otettiin käyttöön VaSaksi nimetty järjestelmä. Sen eri toiminnallisuudet tulevat päiväkoteihin ja esikouluihin vaiheittain.

Viime keväänä avatun osan idea on, että päiväkotihakemusten käsittelytiedot ja päätökset voi katsoa yhdestä ja samasta paikasta.

– VaSan avulla kaikki viestintä kodin ja päiväkodin välillä tapahtuu aikanaan yhdellä alustalla reaaliajassa, Mäkelä sanoo.

Espoossa sähköinen järjestelmä otettiin käyttöön jo viime vuodenvaihteessa.

Eroon monesta eri järjestelmästä ja lippulapuista

Tänä syksynä päiväkodin tai esiopetuksen aloittavien vantaalaislasten vanhemmat ovat jo täyttäneet paikkahakutoiveensa sähköiseen VaSa-järjestelmään.

Uusi järjestelmä ei vaikuta siihen, saako haluamansa päivähoitopaikan aiempaa helpommin. Se kuitenkin vähentää erilaisten viestivälineiden käyttöä. Tietoja on aiemmin käsitelty ja lähetetty monin eri tavoin: sähköpostitse, paperisena tai suullisesti.

Vantaalla järjestelmän seuraava osa panostaa muun muassa viestintään. Se otetaan käyttöön mahdollisesti jo vuodenvaihteessa.

– Vuoropuhelu kodin ja hoitopaikan välillä paranee, Mikko Mäkelä uskoo.

VaSa-järjestelmä tulee sisältämään myös laskutusta sekä maksujen määrittämistä helpottavia osioita. Aiemmin palkkatietoja on lähetetty jopa kirjeitse.

Myös pedagogiset asiakirjat, kuten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen oppimissuunnitelma ovat aikanaan nähtävillä VaSasta.

Lisäksi tulevaisuudessa tietokoneen data-analyysi määrittää lapselle sopivan päiväkotipaikan siihen syötetyn hakemuksen perusteella. Järjestelmä tekee ehdotukset, jotka henkilöstö ja vanhemmat viime kädessä vahvistavat.

Näin perheet ovat Mäkelän mukaan tasapuolisemmassa asemassa, kun hakemukset käsitellään samoilla kriteereillä automaattisesti.

Datan käyttö helpottaa etenkin varhaiskasvatusalan työtä, mutta perheille sillä ei ole niin suurta vaikutusta.

Espoon järjestelmä pidemmällä ja avoimella lähdekoodilla

Espoossa sähköinen järjestelmä eVaka avattiin viime vuodenvaihteessa. Varhaiskasvatuspaikkojen haku tehdään nyt pitkälti eVaka-järjestelmän kautta.

Kuten Vantaalla, myös Espoossa järjestelmään on myöhemmin tulossa parantunutta viestintää kodin ja hoitopaikan välillä ja pedagogisten asiakirjojen hallinnointia.

Uusia ominaisuuksia odotetaan jo loppusyksyksi.

– Kokemuksemme on, että uusi järjestelmä on edellistä helppokäyttöisempi ja nopeampi, sanoo Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Raija Laine.

Data-analyysin hyödyntämistä on Espoossakin pohdittu, mutta vielä se ei ole valmistelussa.

Espoon eVakaa on kehitetty valtion tuella yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Tulevaisuudessa järjestelmä otetaan käyttöön myös Turussa ja Oulussa.

– Järjestelmä on rakennettu avoimella lähdekoodilla, joten muutkin kaupungit voivat halutessaan hyödyntää tekemäämme työtä, Laine sanoo.

Helsinki haluaa koko opinpolun samaan järjestelmään

Myös Helsingissä suunnitellaan nyt laajaa sähköistä järjestelmää.

– Johto, henkilöstö ja kuntalaiset ovat odottaneet tätä jo vuosia, sanoo Helsingin kaupungin varhaiskasvatusjohtajan viransijainen Ulla Lehtonen.

Asiakastietojärjestelmä Astin olisi tarkoitus kattaa lapsen ja nuoren koko opinpolku varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun.

Tulevaisuuden toive on, että vanhemmille voisi jo päiväkotiin haettaessa kertoa, mihin ala- ja yläkouluun lapsi mahdollisesti menisi.

Ideaalitilanteessa lapsi pääsisi aina oman asuinalueensa varhaiskasvatukseen sekä perusopetukseen, ja voisi siirtyä kouluasteelta toiselle jo tuttujen kavereiden kanssa.

– Tämä tukisi lapsen oppimista ja kehitystä, mahdollisten ongelmien havaitsemista ja useita muita asioita, Lehtonen sanoo.

Kuten Vantaalla, myös Asti-järjestelmässä aiotaan hyödyntää data-analytiikkaa. Järjestelmällä pyritään myös entistä läpinäkyvämpään varhaiskasvatuspaikkojen valintaan.

– Datan avulla paikkojen hakeminen on entistä tasa-arvoisempaa. Yhdenvertaisuus on meille iso arvo, Lehtonen sanoo.

Järjestelmä ei vielä ole käytössä Helsingissä. Varhaiskasvatuspaikkojen hakeminen Asti-järjestelmän kautta alkaa lokakuussa.

Voit keskustella aiheesta torstaina 12.8.2021 kello 23 saakka.

Lue vielä: