1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yhdysvallat

Vaalilakivääntö kovenee Washingtonissa – Texasin demokraatit taistelun eturintamassa: "Kuvittele, että kongressiin hyökänneet tarkkailisivat vaaleja"

Republikaanit ajavat kymmenissä osavaltioissa äänestämiseen liittyviä lakimuutoksia. Demokraattien mielestä niissä on kyse äänestämisen vaikeuttamisesta. Yle tapasi Texasin demokraattiedustajan, joka vaatii liittovaltion väliintuloa.

Texasin osavaltion edustajainhuoneen demokraattiedustaja Ron Reynolds on viettänyt Washingtonissa kuukauden. Kuva: Iida Tikka / Yle

WASHINGTON Yhdysvalloissa huomio kiinnittyi tällä viikolla demokraattien jättimäiseen budjettiesitykseen, jonka senaatti hyväksyi keskiviikkoyönä.

Samoihin aikoihin senaatissa tapahtui jotain mahdollisesti vielä merkittävämpää.

Vain hetki budjettiesityksen hyväksymisen jälkeen Texasin republikaanisenaattori Ted Cruz esti keskustelun demokraattien esittämästä vaalilaista. Se oli jälleen yksi käänne äänestysoikeuskamppailussa, jota monet demokraatit pitävät kenties budjettiakin tärkeämpänä taisteluna.

Republikaanit eri osavaltioissa ajavat vauhdilla läpi äänestämiseen liittyviä lakimuutoksia. Demokraattien mielestä kyse on nimenomaan demokraattiäänestäjien estämisestä.

Kiistan keskiössä on tällä hetkellä Texas. Se on yksi monista republikaanien hallitsemista osavaltioista, joissa puolue on esittänyt muutoksia vaalilakeihin.

Texasissa äänestysoikeusaktivistit osoittivat heinäkuun lopussa mieltään osavaltion kongressitalolla Austinissa. Kuva: AOP

Yli 50 Texasin osavaltion edustajainhuoneen demokraattia matkusti viikkoja sitten Washingtoniin. Tarkoituksena oli keskeyttää Texasin lainsäädäntötyö ja saada asialle valtakunnallista huomiota.

– Uskomme, että ainoa tapa pysäyttää republikaanit on liittovaltion väliintulo. Meitä ei ole riittävästi, jotta voisimme estää republikaaneja viemästä tukahduttavia äänestyslakeja läpi, Texasin demokraattiedustaja Ron Reynolds sanoo Ylelle.

Mistä on kyse?

Tutkimuslaitos Brennan Center for Justicen mukaan (siirryt toiseen palveluun) tämän vuoden aikana kaikkiaan 18 Yhdysvaltain osavaltiota on vienyt läpi yli 30 vaaleihin liittyvää lakia.

Republikaanit perustelevat lakiuudistuksia vaalivilpin estämisellä. He viittaavat viime presidentinvaaleihin siitä huolimatta, että entisen presidentti Donald Trumpin vaalivilppiväitteille ei ole löytynyt todisteita.

Demokraatit pitävät vaalilakeja yrityksenä estää niitä äänestäjiä, jotka yleensä kannattavat demokraatteja. Se tarkoittaa esimerkiksi nuoria, kaupunkilaisia ja vähemmistöihin kuuluvia.

Esimerkiksi Texasissa ehdotettu vaalilaki parantaisi pienillä paikkakunnilla asuvien mahdollisuutta ennakkoäänestämiseen. Samalla se kuitenkin heikentäisi äänestysmahdollisuuksia suurissa kaupungeissa.

Texasilaisia jonottamassa äänestämään marraskuussa 2020. Kuva: Ralph Lauer / EPA

Lait muun muassa kieltäisivät kaupunkilaisäänestäjien suosimat äänestyslipukelaatikot, joihin äänestäjät voivat pudottaa täytetyn postiäänensä. Lait myös kieltäisivät ympärivuorokautiset äänestyspaikat, joita oli viime vaaleissa esimerkiksi demokraattikeskittymä Houstonissa.

Äänestäjien pelottelu huolettaa

Texasin demokraattiedustaja Ron Reynoldsin mielestä yksi huolestuttavimmista on muutos, joka laajentaisi puolueiden vaalitarkkailijoiden oikeuksia äänestyspaikoilla. Se mahdollistaisi hänen mukaansa äänestäjien pelottelun.

– Ajattele vaikka niitä, jotka hyökkäsivät kongressitalolle. Monilla heistä oli sotilaallinen varustus ja naamio. Kuvittele, että sellainen henkilö tarkkailee sinua, kun äänestät, Reynolds sanoo.

Yhteenottoja Yhdysvaltain kongressitalon edessä loppiaisena 2021. Kuva: Roberto Schmidt / AFP

Hän lisää, että Texasissa on sallittua kantaa asetta avoimesti.

Myös monet äänestysoikeusjärjestöt ovat pykälästä huolissaan, toisestakin syystä.

Puolueilla on jo tähän asti ollut oikeus asettaa valvojia vaalipaikoille, mutta Texasin laki laajentaisi kaikkien siihen kykenevien oikeuksia kutsua itseään tarkkailijaksi. Perehtymättömät tarkkailijat eivät välttämättä tunne äänestysprosessia ja voivat siksi luulla normaaleja äänestyskäytäntöjä vaalirikkeiksi.

Marraskuun 2020 presidentinvaalien jälkeen entinen presidentti Trump käytti juuri vaalivalvojiksi itseään nimittäneiden kannattajiensa raportteja perusteluna väitteilleen vaalivilpistä.

Väitteille ei ole löytynyt todisteita useista äänten uudelleenlaskennoista ja oikeusprosesseista huolimatta.

Donald Trumpin entinen asianajaja Rudy Giuliani 19. marraskuuta 2020 tiedotustilaisuudessa, jossa hän kertoi vaalivilppiväitteitä koskevista oikeusjutuista. Kaikki kymmenet oikeusjutut kaatuivat perusteettomina. Kuva: Jim Lo Scalzo / EPA

Kuvallinen henkilötodistus väännön kohteena

Republikaanit vaativat monissa osavaltioissa myös uusia lakeja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen näyttämisestä äänestämisen yhteydessä. Useissa osavaltioissa henkilöllisyyden voi todistaa äänestäessä ilman kuvallista henkilökorttia.

Kansalaisoikeusjärjestöt kuten ACLU vastustavat vaatimuksia (siirryt toiseen palveluun). ACLUn mukaan passien ja ajokorttien hankkiminen on kallista ja aikaavievää, ja se heikentää erityisesti pienituloisten äänestysaktiivisuutta.

Valtaosa amerikkalaisista kuitenkin kannattaa mielipidekyselyissä henkilökorttien käyttöä (siirryt toiseen palveluun). Myös Texasin demokraattiedustaja Reynolds sanoo, ettei vastusta tunnistautumiseen liittyviä lakeja sinänsä.

Reynoldsin mukaan äänestykseen kelpaavien todistusten valikoimaa pitäisi kuitenkin laajentaa, jotta kaikkia äänestäjäryhmiä kohdeltaisiin tasapuolisesti. Tällä hetkellä Texasissa aselupa kelpaa äänestämiseen, mutta esimerkiksi opiskelijakortti ei.

Demokraattien suurin ongelma on vaalipiirikikkailu

Vaalilakien lisäksi demokraateilla ja kansalaisoikeusjärjestöillä on suurempikin huoli. Se on edessä siintävä uusi vaalipiirijako.

Yhdysvalloissa väestönlaskenta suoritetaan kerran kymmenessä vuodessa, ja sen jälkeen osavaltiot piirtävät uudet vaalipiirit. Uusi vaalipiirijako on määrä tehdä tänä vuonna.

Monissa osavaltioissa vaalipiirien rajoista päättää vallassa oleva puolue. Piirtämiseen liittyy paljon poliittista kikkailua, jolla puolueet yrittävät piirtää itselleen edulliset vaalipiirit.

Vaalipiirikikkailu on käytännössä johtanut siihen, että useissa osavaltioissa toinen puolue saa enemmän paikkoja kuin sen suora äänimäärä todellisuudessa takaisi.

Vaalipiirit määriteltiin viimeksi vuonna 2010, jolloin republikaanit pääsivät piirtämään karttoja useissa osavaltioissa. Republikaanit ovat juhlineet niin kutsutun "punaisen kartan" menestystä vuoden 2012 edustajainhuoneen vaaleissa projektille omistetuilla sivuilla (siirryt toiseen palveluun).

– Pennsylvanialaiset antoivat demokraattiehdokkaille 83 000 ääntä enemmän kuin republikaaneille, mutta Washingtoniin valittiin silti 13–5-republikaanienemmistö, sivustolla kerrotaan.

Yhdysvaltain korkein oikeus pakotti myöhemmin Pennsylvanian piirtämään vaalipiirit reilummin. Korkein oikeus on sittemmin menettänyt mahdollisuuden puuttua vaalipiireihin suoraan.

Republikaanit päättävät vaalipiirien määrittelystä nyt 20:ssa ja demokraatit 11 osavaltiossa. Lopuissa osavaltioissa puolueet eivät suoraan piirrä vaalipiirejä.

Demokraatit pelkäävät, että vaalipiirien piirtäminen voi päättää ensi vuoden välivaalien voittajan ennen kuin kukaan kampanjat edes ehtivät alkaa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhui äänestysoikeuden turvaamista Philadelphiassa, Pennsylvaniassa heinäkuussa 2021. Kuva: Saquan Stimpson / AOP

Tyytymättömyyttä presidentti Bideniin

Osa demokraateista on kritisoinut presidentti Joe Bidenia. Biden puhui heinäkuussa Philadelphiassa äänestysoikeuksien puolustamisen merkityksestä, mutta konkreettiset toimet ovat jääneet vähäisiksi.

Biden ei ole esimerkiksi tavannut Washingtoniin matkustaneita Texasin demokraatteja näiden pyynnöistä huolimatta.

Vaalilakitaistelun päänäyttämö on ollut kongressi. Siellä demokraatit ovat jo vuosia ajaneet For the People Act -vaalilakia, joka muun muassa puuttuisi vaalipiirikikkailuun.

Lain tavoitteista voit lukea lisää tästä artikkelista: Ei enää vaalipiireillä puljailua ja loppu salatuille lahjoittajille - Näin demokraattien kunnianhimoinen lakialoite myllertäisi Yhdysvaltojen vaalijärjestelmän perustan

Demokraattisenaattori Raphael Warnockin Georgia on yksi osavaltioista, joissa republikaanit ovat ajaneet läpi uusia vaalilakeja. Kuva: Erik S. Lesser / EPA

Lakialoite kuitenkin kaatui kesällä. Sen jälkeen demokraatit ovat yrittäneet Georgian demokraattisenaattori Raphael Warnockin johdolla laatia uutta, suppeampaa lakia. Sen oli määrä puuttua erityisesti vaalipiirien puoluepoliittiseen piirtämiseen ja äänestysoikeuksien heikentämiseen.

Tämän esityksen republikaanisenaattori Ted Cruz torppasi keskiviikkona.

Demokraattien ajamien vaalilakien tulevaisuus on nyt epävarma, ja senaatti on viikkojen tauolla.

Texasin demokraattiedustaja Ron Reynolds on palaamassa kotiosavaltioonsa. Texas on antanut demokraattiedustajista pidätysmääräyksen, jotta heidät voidaan pakottaa takaisin istuntosaliin.