1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Nikolai II

Yli sata vuotta piilossa ollut keisarillinen kesäpaikka paljastui metsän kätköstä – "Kyllä siellä keisarin henki jollain tavalla huokuu"

Nikolai II:n kesänviettopaikka ehti metsittyä yli sadan vuoden ajan, ja kadota lähes kokonaan. Nyt Kaakkois-Suomessa meren rannalla sijaitseva keisarillinen huvialue pääsee vähitellen esiin retkeilijöiden ja historian harrastajien iloksi.

Venäjän viimeisen keisarin vanha kesänviettopaikka Virolahdella on kunnostettu retkeilykäyttöön
Venäjän viimeisen keisarin vanha kesänviettopaikka Virolahdella on kunnostettu retkeilykäyttöön

Yli sata vuotta metsän kätköissä pysytellyt Venäjän viimeisen keisarin kesäpaikka on nostettu kaiken kansan nähtäville Virolahdella Kaakkois-Suomessa.

Suomenlahden rannalla sijainnut kesänviettoalue oli tsaari Nikolai II:n käytössä useina kesinä vuoteen 1914 saakka.

Kesien vietto Virolahden kirkonkylän liepeillä päättyi ensimmäiseen maailmansodan alkamiseen, sen jälkeen alue tenniskenttineen ja karuselleineen jäi vähitellen metsittymään.

Nikolai II tenniskentän laidalla vuonna 1912. Kuva: Romanov family album

Vaikka merkit keisariperheen kesähuvituksista peittyivät piiloon, tarinat jäivät paikkakunnalla elämään.

Tänä kesänä Virolahden kunta (siirryt toiseen palveluun) on rakentanut Keisarin huvipuistoksi kutsutulle paikalle polut sekä pystyttänyt opastauluja. Niiden tekstit ja kuvat johdattavat retkeilijän 1900-luvun alun keisarilliseen kesänviettoon.

– Keisarin henki sillä alueella jollain tavalla huokuu, kyllä siellä sellaiseen tunnelmaan pääsee, sanoo alueen hyvin tunteva pikäaikainen kotiseutuopas Leena Niskanen.

Keisarin huvipuiston opastaulut kertovat tarinoita ja tietoa keisarillisesta kesänvietosta 1900-luvun alussa Virolahdella. Kuva: Antro Valo / Yle

Noin puolen kilometrin mittainen, luontopolkumainen kävelyhetki merenrannan metsässä onkin pienimuotoinen mielikuvitusmatka menneeseen.

Tennistä ja minigolfia

Nikolai II:n kesänviettopaikka, keisarin huvipuisto, ei ole entinen kesähuvilan tai edes mökin paikka.

Keisarillisen perheen loma-asuntona nimittäin toimi lähistön merenlahdelle ankkuroitu Standart-niminen laiva. Sen ja mantereen väliä kuljettiin pienveneellä.

Keisari Nikolai II vietti päivät huvittelualueellaan, mutta yöpyi lähistölle ankkuroidussa huvijahdissaan. Kuva: Antro Valo / Yle

Eikä Standart ollut mikä tahansa laiva. Se oli 120 metriä pitkä, sillä oli yli 300 hengen miehistö, ja laivalla oli maine maailman hienoimpana huvialuksena.

Keisarin huvipuisto on jo aiempinakin vuosina houkutellut retkeilijöitä ja historian harrastajia. Myös Venäjältä on käyty muistelemassa keisarillista perhettä. Alue on tarkoitus säilyttää pienenä retkeilykohteena.

Keisarin huvipuisto oli siis kirjaimellisesti alue huvittelua varten, mutta mielikuvat nykyaikaisesta huvipuistosta vaikkapa vuoristoratoineen tai maailmanpyörineen kannattaa työntää syrjään.

Tsaarin perheelle huvittelua olivat tennis, minigolf, tanssiminen, karuselli sekä puihin ripustetut keinut lapsille.

Merkit maastossa ovat tästä kaikesta vähäiset. Minigolfradan paikkaa voi vain arvailla, mutta tanssilavana toimineen tenniskentän sijainti on merkattu maastoon.

Jossain tuolla sijaitsi keisarillisen perheen tenniskenttä, joka toimi myös tanssilavana. Heinäkuussa 1912 Nikolai II:n vastustajana verkon toisella puolella oli Ruotsin kuningas Kustaa V. Ottelun lopputulosta ei koskaan kerrottu. Kuva: Antro Valo / Yle

Opastaulun avulla tenniskentän sijaintia voi hahmotella, ja samalla tähyillä rantapuuston seasta merelle ja kuvitella mielessään millaiset puitteet pieni suomalaiskylä tarjosi keisarin tennisharrastukselle.

Karuselli ja lähde

Mutta löytyy keisarin huvipuiston alueelta pari konkreettistakin palasta yli 100 vuoden takaisista suvihuveista – karusellin paikka sekä raikasta juomavettä tarjoillut lähde, joka oli tärkeä lenkki keisarin tennisotteluiden jälkeisissä palautumisissa.

Käsin pyöritettävästä karusellista on jäljellä kunnostettujen polkujen varrella matala tolppa. Tällä paikalla on pyöritty vauhdilla, ja epäilemättä myös hihkuttu riemusta.

Karusellin paikka. Ympärillä olevien vanhojen valokuvien avulla voi hahmotella millaiselta paikassa on näyttänyt yli 100 vuotta sitten. Kuva: Antro Valo / Yle

Käsin tunnustelemalla huomaa, että tolppa on tiukkaa puuta, vaikka onkin osittain lahonnut. Hätäisesti vilkaisemalla tolppa tosin muistuttaa puun kantoa.

Ympärille pystytetyt vanhat valokuvat antavat kuitenkin vihjeen siitä, millaisessa ympäristössä karuselli on aikoinaan pyörinyt.

Keisarin huvipuiston selkein jäänne yli 100 vuoden takaisesta kesänvietosta on alueella oleva lähde. Sen ympärille aikoinaan tehdyt puiset rakennelmat ovat yhä näkyvissä.

Keisarinlähde Virolahdella. Vesi ei ole enää juomakelpoista, toisin kuin Venäjän viimeisen keisarin aikoina. Kuva: Antro Valo / Yle

Lähteellä oli tärkeä osuus Nikolai II:lle muun muassa tennisotteluiden jälkeen. Kotiseutuopas Leena Niskanen tuntee hyvin lähteeseen liittyvät tarinat.

– Kerrotaan, että Nikolai tuli lähteelle juomaan ja virkistäytymään tennisotteluiden jälkeen. Lähteeltä hän sitten jatkoi polkua pitkin matkaansa rantaan, jossa avustajien tuella pulahti mereen uimaan.

Keisarinlähteen kunnostettu ympäristö on tarkoitettu hiljentymispaikaksi. Kuva: Antro Valo / Yle

Nyt lähde on nostettu esiin rakentamalla sen ympärille puiden siimekseen näyttävä kivilaatoitus. Pieni alue on tarkoitettu hiljentymiseen ja ajatuksille keisariperheen muistolle.

Vaikka keisarin huvipuiston alue on jo nyt retkeilijöiden ja historianharrastajien käytettävissä, jatkaa Virolahden kunta alueen kunnostamista vielä lähiaikoina.

Alueen kehittäminen jatkuu

Keisarin kesänviettopaikan kunnostamista pohdittiin Virolahdella jo yli kymmenen vuotta sitten.

Tänä vuonna pystytettyjen infotaulujen ja kunnostettujen polkujen lisäksi aluetta rajaa riukuaita – 1900-luvun alun mallin mukaisesti.

Keisarin huvipuistoa rajaava riukuaita. Tällaisella aidalla Nikolai II:lla oli tapana välillä istuskella kesänviettopaikallaan. Kuva: Antro Valo / Yle

Aluetta lähestyville on vielä ennen lumien tuloa tulossa tienvarsiopasteet sekä mobiilisovellus täydentämään retkeilijän kokemusta. Verkossa Virolahden kunta on jo reittioppaan (siirryt toiseen palveluun)julkaissut.

Suurta turistirysää kunta ei keisarin huvipuistosta aio tehdä, vaikka pysäköintitilaa on varattu henkilöautojen lisäksi myös busseille.

– Tämän on tarkoitus olla pieni ja kaunis retkikohde, sanoo kunnostustöistä vastaava Siru Ahopelto.

Keisarin huvipuiston alueelle raivatut ja rakennetut polut muodostavat noin puolen kilometrin mittaisen reitin. Kuva: Antro Valo / Yle

Pientä ja kaunista kohde oli aikoinaan todennäköisesti myös sen käyttäjille. Keisarilliseen loistoon verrattuna alue tarjosi vaatimattomat, mutta viihtyisät olosuhteet. Pisimmillään Nikolai II vietti perheensä ja palvelusväkensä kanssa Virolahdella kolme kuukautta vuonna 1908.

Nikolai II ja tytär Tatiana Virolahdella vuonna 1912. Kuva: Romanov family album 2

Liikunnallisia kesiä viettäneen perheen viihtymisestä kertoo tsaarin toteamus lomanvietosta Virolahdella.

– Täällä meidän on hyvä olla.