1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. raskas liikenne

Painavat erikoiskuljetukset lisääntyvät, mutta niitä ei pidetä uhkana kaduille tai teille – suurempi rasite ovat raskas liikenne ja henkilöautojen nastat

Tien rakennetta suojaa se, että painoa jaetaan riittävälle määrälle akseleita. Päällysteen syöpöt taas löytyvät muualta, sillä erikoiskuljetuksia on silti häviävän vähän verrattuna yksityisautoihin nastarenkaineen.

Tuulivoimalan siipiä kuljetetaan tiellä.
Kuvaus ja leikkaus Kalle Niskala

Erikoiskuljetukset Suomen teillä lisääntyvät kovaa vauhtia. Liikennettä maalla, merellä ja ilmassa ohjaavan Fintrafficin mukaan (siirryt toiseen palveluun) keväällä erikoiskuljetuksia kulki lähes kymmenkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna.

Se näkyy myös erikoiskuljetusten lupaprosessin venymisenä.

Lue lisää: Tuulivoimaloita kulkee Suomen teillä nyt niin paljon, että erikoiskuljetusten lupaprosessi on ruuhkautunut – "Olisi pitänyt pystyä ennakoimaan kristallipallosta"

Yleisimmin erikoiskuljetuksen lastina on muuntamoita, laivan moottoreita, raitiovaunuja, tuulivoimaloiden osia ja rakennusmoduuleita.

Paitsi maantieverkkoa, erikoiskuljetukset käyttävät myös kaupunkien katuja päästäkseen satamasta tai tehtailta valtateille ja lopulliseen määränpäähänsä. Kuljetusten kasvaessa kaupungit joutuvat uudistamaan erikoiskuljetusreittiään.

Kokkolassa tuulivoimalaosien kuljetukset ovat vasta alkaneet, ja niitä ajetaan kaupungin halki loppuvuoden aikana 240 satsia. Määrä voi tulevaisuudessa kasvaa moninkertaiseksi, sillä lähialueen omat voimalatyömaat ovat pääsemässä vauhtiin.

Katso, kuinka kuljetuksen sujumista testataan: Jopa 90 metriä pitkät erikoiskuljetukset edellyttivät muutoksia tieverkkoon – bongareille on luvassa huikeita näkyjä, kun tuulivoimalan osia kuljetetaan halki öisen kaupungin

Pistekuorma ei kasva, sillä akselipaino ratkaisee

Erikoiskuljetukset eivät voi ajaa suorinta reittiä satamasta valtateille, sillä matkalle osuu liian matala alikulku. Niinpä tuulivoimaloiden osat kiemurtelevat kaupungin halki.

Nyt kuljetusten maksimipaino on 140 tonnia, mutta jatkossa painoa voi olla jopa 200 tonnia.

Vaikka erikoiskuljetukset ovat katuverkolle jonkinlainen rasite, infrapäällikkö Visa Wennström ei ole kovin huolissaan niiden mahdollisista vaikutuksista.

Reitti kulkee pitkin kokoojakatuja, joiden rakennekerroksissa erikoiskuljetukset on jo rakentamisvaiheessa pyritty ottamaan huomioon. Mahdollisesti syntyvät vauriot johtuvat enemmänkin perusmaan kantavuudesta.

Suurin tekijä on se, että raskaissa kuljetuksissa akseleita on selvästi normaalia enemmän, joten akselipaino ei kasva eikä pistekuormitus juuri eroa tavallisesta murskekuormasta.

– Massat ovat toki huomattavasti suuremmat ja risteysalueilla, missä joudutaan jarruttamaan, massan voima voi jollain aikavälillä aiheuttaa päällysteiden deformoitumista. En pidä sitä kovin suurena riskinä kuitenkaan, sanoo Wennström.

Deformaatioon eli muodonmuutokseen vaikuttaa esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen määrä ja paino, lämpö ja päällysteen tyyppi.

Tierakenteen asiantuntija Sami Petäjä Väylävirastosta vahvistaa, että olennaisinta on kuljetuksen painon tasainen jakautuminen. Mitä raskaampi kuljetus, sitä enemmän on oltava akseleita, jolloin paino jakaantuu useammalle akselille.

– Huomattavan ylisuuret akselipainot ovat haitallisia, sanoo Petäjä.

Kokkolassa tuulivoimalakuljetukset vaativat erikoiskuljetusreitin muokkaamista monessa kohdassa. Kokkolan Sataman Jalmari Ahola (selin) ja Jyrki Roukala sekä Kokkolan kaupungin Visa Wennström ja urakoitsija Sundströmin edustaja Aron Sundström käyvät läpi muutoksia. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Sillat ovat usein raskaiden erikoiskuljetusten suhteen kriittisiä. Sen sijaan katujen rakenne ei ole ratkaiseva tekijä, vaikka kadut ja tiet onkin suunniteltu tietylle liikennemäärälle.

Joissain tapauksissa tierakenteen suunnittelussa otetaan huomioon normaalia suurempi raaka-ainekuljetusten määrä, jos tie on muuten vähäliikenteinen. Pehmeikölle sijoittuvien teiden ja katujen kohdalla pitää tarkastella pohjamaan kestävyyttä, jos tiellä kulkee erityisen raskaita erikoiskuljetuksia.

Lisäksi joskus harvoin päällys- ja pohjarakenteita joudutaan vahventamaan tai kuljetukselle antamaan erityisehtoja ajolinjojen tai valvonnan suhteen.

Esimerkiksi Vaasasta lähtevät lähialueille suuntautuneet tuulivoimalakuljetukset on saatu perille myös alemmalla tieverkolla, vaikka niillä olosuhteet ovatkin välillä haastavat.

Päällysteen pahin tuholainen on nastarengas

Vaasassa erikoiskuljetuksia liikkuu vuosittain satoja ja viime vuosina ovat lisääntyneet erityisesti tuulipuistokomponenttien kuljetukset.

Kaupunkisopimus velvoittaa ylläpitämään tieverkkoja, ja Vaasa onkin panostanut asiaan paljon turvatakseen alueen teollisuuden toiminnan, sanoo liikennesuunnittelupäällikkö Pertti Hällilä.

Hällilä sanoo, etteivät hitaasti liikkuvat erikoiskuljetukset ole tieverkolle edes niin suuri rasite kuin normaali liikenne.

Raskasta liikennettä on 3–4 prosenttia liikennevirrasta, vilkkaalla tiellä jopa 8 prosenttia. Pienimmät ajoneuvot syövät pintaa pahiten, rekkaliikenne volyyminsa vuoksi syvemmältä.

– Päällysteet kuluvat eniten normaalissa ajoneuvoliikenteessä: henkilöautojen nastarenkaat syövät asfaltin aika nopeasti, eivät niinkään erikoiskuljetukset. Rekkaliikenne taas johtaa asfaltin murtumiseen, jos on ohuet päällystekerrokset, sanoo Hällilä.

Hän kehottaa katsomaan kokonaishyötyä. Teiden mahdollinen kuluminen erikoiskuljetusten alla on hinta hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä, teollisuuden toimintaedellytyksistä ja työllisyydestä. Kaupunkien on huolehdittava siitä, että tavara kulkee.

– Raskaimmat kuljetukset ovat harvassa, mutta ne ovat kriittisiä yhteiskunnan kannalta ja ne pitää hyväksyä osana liikennekokonaisuutta, sanoo Vaasan liikennesuunnittelupäällikkö Pertti Hällilä.

Raskaimmat kuljetukset kannattaisi silti mahdollisuuksien mukaan ajaa muulloin kuin syksyllä ja keväällä, jolloin vetinen maaperä ja kelirikko heikentävät kantavuutta, sanoo Hällilä.

Vastuut kuntoon sattumusten varalta

Kokkolan koko katuverkko kuvattiin kesällä 2020 ensimmäistä kertaa, ja sen perusteella kaupungin kadut ovat yleisesti ottaen tyydyttävässä kunnossa. Mahdollisia erikoiskuljetusten aiheuttamia vaurioita seurataan, mutta niiden aiheuttajaa voi olla vaikea nimetä.

– Jos vaikka valopylväs vaurioituu, kuljetusliike varmasti ilmoittaa asiasta ja kustannus menee sille. Mutta tienpintojen kantavuuksien suhteen... Siellä on paljon muutakin liikennettä, joten voidaanko osoittaa, että vaurio johtuu juuri tästä? Otetaan niitä sitten keskusteluun tarvittaessa, sanoo infrapäällikkö Visa Wennström.

Hän toivoo silti, että vastuut mahdollisista seurauksista sovitaan selvästi.

– Toivoisin, että vastuuta jaetaan muillekin tahoille kuin Kokkolan kaupungille.

Visa Wennströmin mukaan tilannetta seurataan jatkossa, vaikka katujen uskotaankin kestävän erikoiskuljetusten lisääntymisen. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 2.9. kello 23 saakka.