1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Taliban

Tämän takia Taliban huolettaa maailmaa – Viisi kysymystä ja vastausta Afganistanin yli vyöryvästä ääriliikkeestä

Taliban-liikkeen yhteydessä puhutaan usein naisten heikosta asemasta, julmista teloituksista ja islamilaisesta valtiosta. Mutta mikä Taliban oikein on ja mitä se haluaa? Tässä jutussa annetaan vastaukset viiteen keskeiseen kysymykseen.

Taliban-järjestö menetti valta-asemiaan 2000-luvun alussa. Monet naiset jatkoivat burkan käyttöä oman turvallisuutensa vuoksi. Naisia odottaa ruoka-apua Afganistanissa vuonna 2004. Kuva: Getty Images

Afganistanissa 1990-luvun hirmuteoista tunnettu ääriliike Taliban on tänä kesänä palannut otsikoihin. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten poistuessa maasta Taliban on tulossa kovaa vauhtia tilalle. Hyvin pian se saattaa olla taas vallankahvassa.

1. Mikä on Taliban ja mitä se haluaa?

Taliban on Afganistanissa toimiva islamistinen äärijärjestö, joka koostuu lähinnä paštujen kansanryhmästä. Sana "taliban" tarkoittaa opiskelijoita.

Taliban on sunnalainen liike, jonka arvoja ohjaa ankara tulkinta islamilaisesta laista eli šariasta. Taliban tavoittelee alueellista herruutta Afganistanissa.

Talibanin vallan pelätään heikentävän ihmisoikeuksia maassa. Viime vuonna Taliban murhasi useita toimittajia, tuomareita, rauhanaktivisteja ja naisia valta-asemissa.

Järjestön ideologian mukaan naisten kuuluu käyttää peittävää burkaa, miehillä on oltava parta, yli 10-vuotiailla tytöillä ei ole asiaa kouluun, homoseksuaaleja kuuluu rangaista kuolemalla ja monet taiteen, huvin sekä urheilun muodot eivät ole sallittuja.

Taliban-taistelijat partioivat Ghaznissa vallattuaan kaupungin elokuun 12. päivänä 2021. Kuva: Nawid Tanha / EPA

Jotkin tulkinnat ovat kuitenkin lieventyneet 1990-luvulta, jolloin liike hallitsi suurinta osaa Afganistanista. Liike on sanojensa mukaan esimerkiksi muuttanut suhtautumistaan naisten oikeuksiin ja liikkeen näkemykset television ja sosiaalisen median käytöstä ovat lieventyneet, kun järjestö on itse käyttänyt niitä propagandavälineinä.

Uusi kouluttautunut sukupolvi ja yhteisöjen painostus ovat pakottaneet Taliban-liikkeen uudistumaan. Taustalla vaikuttaa myös liikkeen halu saada kansainvälistä tunnustusta.

Kuva: Lasse Isokangas / Yle

2. Miten nykypäivän Taliban eroaa 1990-luvun Talibanista?

Taliban pääsi 1990-luvun puolivälissä niskan päälle Afganistania repineessä sisällissodassa. Liike hallitsi lähes koko maata vuosina 1996–2001 ja kutsui valtakuntaansa Afganistanin islamilaiseksi emiraatiksi. Talibanin hallinnon tunnustivat vain Pakistan, Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit.

Talibanin valtakausi päättyi, kun Yhdysvaltojen johtama länsiliittouma hyökkäsi Afganistaniin lokakuussa 2001 ja syöksi järjestön vallasta. Taliban ei kuitenkaan tuhoutunut, vaan sen johtohahmot ja taistelijat pakenivat Pakistaniin ja Afganistanin maaseudulle. Siellä paluuta valtaan suunniteltiin 20 vuoden ajan.

Yhdysvallat päätti aloittaa hyökkäyksen Afganistaniin vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskun jälkeen. Kuvassa toinen lentokone on juuri iskenyt WTC:n etelätorniin klo 9.03. Kuva: Spencer Platt / Getty Images

Kun Yhdysvallat ja sen liittolaiset ilmoittivat vetäytyvänsä maasta elokuun 2021 loppuun mennessä, alkoi Talibanin täysimittainen valloitussota Afganistanin hallitusta vastaan. Afganistanin korruptoitunut ja heikko armeija ei ole Yhdysvaltojen tuellakaan pystynyt estämään Talibanin etenemistä.

Tänä kesänä Taliban on yrittänyt kiillottaa julkisuuskuvaansa (siirryt toiseen palveluun). Liike luo itsestään mielikuvaa vastuullisena hallintoelimenä, joka huolehtii valtaamiensa kaupunkien sähkönjakelusta ja jätehuollosta. Taliban on myös vakuuttanut, ettei sen toiminta uhkaa naapurimaita ja julkaissut videoita, joissa Afganistanin sotilaita väitetään armahdettavan, jos he tunnustavat Talibanin hallinnon.

Talibanin väitteet ovat räikeässä ristiriidassa YK:n (siirryt toiseen palveluun) ja ihmisoikeusjärjestöjen (siirryt toiseen palveluun) tuoreiden raporttien kanssa. Talibania syytetään joukkoteloituksista, siviilien – mukaan lukien lasten – tappamisesta hyökkäyksissä kaupunkeihin ja virkamiesten salamurhista.

Naisten ja tyttöjen tulevaisuus ei näytä nytkään valoisalta Talibanin alla. Vallatuilla alueilla on jo alettu rajoittaa heidän koulunkäyntiään, työntekoaan ja ulkona liikkumista. Raporttien mukaan naisia on tapettu rangaistuksena sääntöjen rikkomisesta.

Naisia odottamassa ruoka-apua Afganistanissa vuonna 2009. Kuva: AOP

3. Miten Taliban liittyy terroristijärjestö Isisiin ja al-Qaidaan?

Taliban nousi kaikkien tietoisuuteen viimeistään syyskuun 11. terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001. Taliban ei ollut vastuussa New Yorkin iskuista, mutta se tuki ja suojeli iskut toteuttanutta terroristijärjestö al-Qaidaa.

Al-Qaidan johtohahmot Osama bin Ladenia myöten saivat toimia 1990-luvulla vapaasti Talibanin hallitsemassa Afganistanissa. Tämä oli perimmäinen syy, miksi Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin ja kaatoi Talibanin.

Osama bin Laden Ausaf-sanomalehden julkaisemassa valokuvassa 8. marraskuuta 2001. Osama bin Laden oli yksi al-Qaidan johtohahmoista. Kuva: EPA

Taliban on vakuutellut, ettei se anna Afganistanista muodostua 2020-luvulla uutta kansainvälisen terrorismin pesäkettä. YK:n turvallisuusneuvoston kesäkuisen raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Talibanin suhteet al-Qaidan johtajiin ja taistelijoihin ovat kuitenkin edelleen läheiset, ja al-Qaidan vahvistumista pidetään uhkakuvana.

Myös terroristijärjestö Isisin pelätään yrittävän Afganistanin tuoreen kaaoksen turvin kasvattaa omaa vaikutusvaltaansa alueella. Taliban ja Isis ovat kuitenkin vihollisia, ja Yhdysvaltojen on kerrottu (siirryt toiseen palveluun) jopa laskevan sen varaan, että Taliban pitää sentään Isisin kurissa.

Talibanin toimintaa voi osittain verrata Isisiin, joka samaan tapaan oli huippuhetkillään vallannut laajoja maa-alueita ja pyrkii luomaan islamin jyrkkään tulkintaan perustuvan oman valtionsa.

Järjestöjen tavoitteissa on kuitenkin merkittäviä eroja. Isisin lopullinen tavoite on maailmanvalloitus, kun taas Talibanin toiminta rajoittuu pitkälti Afganistanin rajojen sisäpuolelle.

Isisin globaaleja pyrkimyksiä kuvastavat lukuisat 2010-luvun terrori-iskut ympäri maailmaa ja jäsenten rekrytointi länsimaita myöten. Taliban on sen sijaan enemmänkin paikallinen sissiliike, jonka hirmuteot ovat kohdistuneet lähinnä Afganistanin väestöön.

4. Miten Taliban toimii Afganistanin yhteiskunnassa?

Afganistanin köyhyys ruokkii äärijärjestöä. Taliban houkuttelee monia liittymään järjestöön maksamalla rivimiehille pientä palkkaa. Palkkarahoja Taliban saa esimerkiksi huumekaupasta. Siksi päivällä maata viljelevä afganistanilainen voi olla illalla Taliban-taistelija, vaikka hän ei välttämättä jakaisi järjestön ideologiaa.

Afganistaniin erikoistuneen palkitun toimittajan Anand Gopalin mukaan ääriliikkeen jäsenet eivät ole (siirryt toiseen palveluun) yhtenäinen joukko. Kuuluminen Talibaniin ei ole kaikille identiteettikysymys. Kyse voi olla yksinkertaisesti hengissä pysymisestä, sillä Taliban hallitsee vallattuja alueita myös väkivallalla.

Tiettävästi Taliban-järjestö on myös syyllistynyt laajoihin eri kansanryhmien surmiin. Vuonna 1998 arviolta 5 000–6 000 uzbekkia ja Keski-Afganistanin hazaraa kuoli Talibanin tekemissä surmissa. Sunnalainen Taliban-järjestö vainoaa hazaroja, koska nämä harjoittavat šiialaisuutta.

Taliban on myös 2000-luvulla siepannut ja surmannut hazaroja, jotka ovat matkustaneet Talibanin hallitsemilla alueilla. Suomeen saapuneista afgaaniturvapaikanhakijoista monet kuuluvat hazaravähemmistöön.

Afganistanin asevoimien sotilas tuhoaa takavarikoituja huumeita. Asevoimien suoraselkäisyys ei Talibanin uhan edessä ole aina kuitenkaan taattu. Kuva: Ghulamullah Habibi / EPA

5. Miten Talibanin eteneminen vaikuttaa muuhun maailmaan?

Vaikka Talibanin toiminta rajoittuu Afganistaniin, sen vaikutukset tulevat näkymään kauas.

Akuuttina kansainvälisen yhteisön ongelmana on, mitä tehdä tuhansille afganistanilaisille, jotka ovat avustaneet länsiliittouman sotilaita ja diplomaatteja esimerkiksi tulkkeina. Länsimaat ovat tunnustaneet velvollisuutensa suojella näitä ihmisiä Talibanin kostolta, mutta evakuointi on ollut hidasta.

Suomikin valmistautuu evakuoimaan ihmisiä, jotka ovat auttaneet kriisinhallintaan osallistuneita suomalaisjoukkoja.

Jos Taliban onnistuu valtaamaan maan tai Afganistan ajautuu pitkittyneeseen sisällissotaan, lähitulevaisuudessa alueelta on odotettavissa suuria määriä pakolaisia Euroopan suuntaan. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) yhteensä 3,5 miljoonaa afganistanilaista on jo paennut kodeistaan.

Viime viikolla Taliban sai haltuunsa kaupunkeja Kunduzin, Takharin ja Baghlanin maakunnista. 11. elokuuta satoja uusia asukkaita oli paennut maakunnista Kabulin telttaleireille. Kuva: Wakil Kohsar / AFP

Lue lisää:

Ääriliike Taliban etenee vauhdilla Afganistanissa – tutkijan mukaan sitä siivittää asevoimien korruptio: "Rivissä on väkeä, jota ei oikeasti olekaan"

Afganistanin armeijan romahtaminen vahvisti Talibania – sotasaaliina maastoautoja ja helikoptereita

Taliban-taistelijan tunnistaa pitkästä parrasta ja merkkilenkkareista – afganistanilaiset kertovat Ylelle pelkäävänsä äärijärjestön paluuta

Yle vahvistaa läsnäoloaan Etelä-Aasiassa – Pakistanin-toimittaja Maija Liuhto: "Toivottavasti Afganistanin ihmiskohtalot eivät vaivu unholaan"